Naisen eläke-euro on 69 senttiä


 
Sini Kivihuhta
 
 

Eläkejärjestelmämme on hyvin tasa-arvoinen – se on juuri todettu kahden arvostetun tutkijan arvioissa. Tavallaanhan näin on, koska eläkettä karttuu kaikille samalla tavalla ja samoilla säännöillä. Vähäisimmästäkin palkasta karttuu eläkettä, ja prosentit ovat samat kaikille, myös miljoonatulojen kerhoon kuuluville. Kansaneläke ja työeläke eivät tee eroa herran ja duunarin eläkkeisiin. Kun työnteon jatkamiseen halutaan kannustaa, on työeläkkeessä korotettuja prosentteja työuran loppupäässä, mutta niidenkin ikärajat ovat kaikille samat.

Eikä sitä eroa tehdä herran ja rouvankaan eläkkeen karttumisessa. Silti tosiasia on, että miehille maksetaan paljon suurempia eläkkeitä kuin naisille.

Kun miehen eläke (ns. keskimääräinen kokonaiseläke) on noin 1600 euroa, saa tavallinen naiseläkeläinen vain 1100 euroa kuussa. Miesten saama eläke on siis 500 euroa suurempi kuin naisten. Suuria eläkkeitä nauttivien kohdalla erot ovat myös melkoiset: Ilmarisesta yli 45 000 euron vuosieläkettä saavista alle 8 % on naisia.

Mistä erot syntyvät? Taustalla on ensinnäkin naisten alhaisempi palkkataso. Kun eläke korvaa poisjäävää ansiotuloa, on korvaus tietysti pienempi, jos ansiotulo on ollut pienempi.

Lisäksi eläkkeissä näkyvät naisten poissaolot työelämästä. Työeläke todella kertyy tehdyn ansiotyön mukaisesti: mitä pitempi työura, sitä parempi eläke. Esimerkiksi vanhempainvapaat vaikuttavat karttuvaan eläkkeeseen: vuoden hoitovapaalta karttuu tulevaa kuukausieläkettä 10e/kk. Jos hoitovapaan sijasta tienaatkin työssä 3000e/kk, sinulle karttuu vuodessa eläkettä 45e/kk. Kolmen vuoden hoitovapaa vähentää siis tulevaa eläkettäsi jo yli 100 euroa kuussa.

Nämä syyt pudottavat naisen eläke-euron 69 senttiin.

Naiset saavat kyllä vastinetta työeläkemaksuilleen, koska he elävät keskimäärin pitempään. Tämä ei kuitenkaan liity eläkkeen määrään.

Miten saisimme tätä eroa kurottua umpeen? Ensiksikin naisen palkkaeuro voi kehittyä työelämässä samalle tasolle kuin miesten palkkaeuro. Toiseksi hoitovapaat voisivat jakautua tasaisemmin isille ja äideille. Työelämän muutokset eivät tapahdu käden käänteessä ja eläkkeissä niiden vaikutus näkyy vielä hitaammin. Eläkejärjestelmämme kantaa muistissaan yhteiskunnan rakenteita ja taloudellisia eroja vielä kymmenien vuosien päästäkin.

Sini Kivihuhta
johtaja, eläkevakuutukset

 
Kategoria(t): Eläke, Työelämä. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *