Tehdään henkilöstön hyvinvoinnista kilpailuetu


 
Antti Miettinen
 
 

Keskustelen työssäni paljon suomalaisten yritysten johdon kanssa henkilöstön kehittämiseen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista. Keskusteluissa nousee usein esiin tarve saada henkilöstöresursseista enemmän irti nykyisessä tiukassa taloudellisessa tilanteessa.

Valitettavan usein nopeimmat keinot parantaa yrityksen tuottavuutta ovat henkilöstöön kohdistuvia säästö- ja sopeuttamistoimenpiteitä. Ne tuovat nopeita tuloksia, mutta eivät takaa yrityksen menestystä pitkällä aikavälillä. Kolikon toinen puoli olisi saada samalla työpanoksella aikaan enemmän euroja tuloslaskelmaan. Kyse on siis henkilöstötuottavuudesta.

Antti Miettinen on Ilmarisen suurasiakasjohtaja.

Antti Miettinen on Ilmarisen suurasiakasjohtaja.

Henkilöstötuottavuus on erityisen tärkeä asia, koska Suomen tulevaisuus nojaa kilpailukykyisen palvelu- ja osaamisyhteiskunnan olemassaoloon. Työ- ja elinkeinoministeriön vuoteen 2020 ulottuvassa työelämän kehittämisstrategiassa todetaan, että kansantalouden kilpailukyvylle on tärkeää saada kaikki voimavarat käyttöön lisäämällä työhön osallistumista sekä parantamalla työn tuottavuutta talouden rakenteen muuttuessa.

Asiasta on makrotasolla vaikea olla erimieltä, mutta mitä tämä tarkoittaa yrityksen, henkilöstön ja yksilön kannalta? Kokemukseni mukaan yrityksissä on usein kateissa linkki tehtyjen henkilöstötoimenpiteiden ja tienattujen eurojen välillä. Minusta onkin erittäin palkitsevaa olla mukana asiakkaittemme hankkeissa vaikuttamassa siihen, että henkilöstötuottavuuden käsite selkeytyy mitattujen toimenpiteiden kautta.

Työhyvinvointi lisää henkilöstötuottavuutta

Unohdetaan hetkeksi laatu ja keskitytään määrään. Jos suoritukseen kuluvaa aikaa ryhdytään mittaamaan kello kädessä, ajetaan poissaolot minimiin sekä poistetaan kaikki tuottavasta työstä pois oleva tekeminen, ei työn tuottavuus välttämättä siltikään kasva.

Yksilötasolla voi olla kysymys siitä, sitoutuuko henkilö työhön vai käykö hän ”vain töissä”? Tai kuinka paljon työajasta kuluu turhaan sähläykseen ja kuinka paljon työn ääressä vietetystä ajasta jää oikeasti tuottavan työn tekemiseen? Puuttuva palapelin pala tehollisen työajan optimointiin ja työn tuottavuuden parantumiseen löytyy, kun työelämän laatu ja työhyvinvointi otetaan mukaan yhtälöön.

Ilmarinen on kehittänyt yhdessä Mcompetencen kanssa yritysten johdon avuksi laskentamallin muun muassa sairauspoissaolojen ja työelämän laadun liiketoimintavaikutusten analysointiin. Laskentamallin avulla työhyvinvoinnin ja taloudellisen menestyksen välinen yhteys selkeytyy ja henkilöstön kehittämistä voidaan arvioida tuottavana investointina. Laskentamallin avulla voidaan esimerkiksi todeta, että yhden prosenttiyksikön vähennys sairauspoissaoloissa tuo 180 000 euron säästöt 500 hengen yrityksessä ja antaa samalla yritykselle mahdollisuuden kasvattaa liikevaihtoa yli 1,3 miljoonalla eurolla.

Kilpailuetua korvien välistä

Suomalainen työ on yhä useammin toimisto- ja asiantuntijatyötä, jolloin työajan ja paikan merkitys on toisarvoista tuloksia mitattaessa. Työn tuottavuuden kannalta muutos tarkoittaa siirtymistä suoritteiden ajallisesta mittaamisesta siihen, että tuottavampi työ onkin parempaa ajattelua ja suunnitelmallisempaa yhdessä tekemistä.

Yritykset ovat pyrkineet viimeisen 50 vuoden aikana saamaan kilpailuetua tuotekehityksen, palveluiden segmentoinnin sekä prosessien virtaviivaistamisen kautta. Näillä kaikilla osa-alueilla riittää toki parannettavaa, mutta kun nämä polut on kuljettu loppuun eikä merkittävää erottautumista voida enää tehdä, huomio ja odotukset kääntyvät ihmisiin. Voisiko työssä hyvinvoiva, motivoitunut ja osaava henkilöstö ollakin yritykselle kilpailuetu?

Menestyneet yritykset ovat havainneet tämän jo aikoja sitten ja luoneet itselleen arvot, strategian ja käytännöt, jotka tekevät henkilöstöstä yrityksen tärkeimmän voimavaran. Tämän päivän monimuotoisessa työelämässä on tärkeää vastata uusiin haasteisiin oikealla johtamisella. Tuottavuuden kasvun näkökulmasta työpaikoilla tarvitaan sekä muutoksen johtamista että etenkin johtamisen muutosta.

Kilpailuetu ja tuottavuus syntyvät siis korvien välissä ja huomion kohdistamisesta työelämän laadun parantamiseen. Hetkinen, tämähän onkin minusta itsestäni kiinni! Lupaan hoitaa ainakin oman osani kuntoon.

Antti Miettinen
suurasiakasjohtaja