Pitääkö eläkeiän olla kaikille sama?


 
Sini Kivihuhta
 
 

Suomessa on  käyty pitkään keskustelua eläkeiän nostamisesta – edellisestä eläkeuudistuksesta alkaen. Taustalla ovat pitenevä elinikä ja kohoavat työeläkemaksut, myös julkisen talouden kestävyys. Osittain katsotaan, että eläkeikää on välttämättä nostettava. Osin taas nähdään, ettei uusia keinoja tarvita koska eläkkeelle siirtymisikä nousee jo.

Lähtökohdista vallitsee yhteiskunnassa yhteisymmärrys. Keskustelua leimaa kuitenkin yhden ainoan oikean vaihtoehdon – iän – etsiminen. Kun köyttä vedetään, ainoa mitä voittajakaan voi saada, on köyttä.

Sini Kivihuhta on Ilmarisen eläkevakuutuksista vastaava johtaja.

Sini Kivihuhta on Ilmarisen eläkevakuutuksista vastaava johtaja.

Eläketurvaa on vuosikymmenten aikana kehitetty eri tavoin. Muutoksissa tärkeä elementti on ollut syntymäaika. Jostain syystä pidämme oikeana, että esim. ennen v 1950 syntyneiden eläketurva on hiukan toisenlainen kuin sen jälkeen syntyneiden. Isossa kuvassa näin onkin, onhan työnteko muuttunut ja terveydenhuolto kehittynyt. Nuoremmat ikäluokat näyttävät elävän parempaa ja helpompaa elämää, pidempään.

Kahden henkilön välillä tällainen rajanveto voi kuitenkin näyttää epäoikeudenmukaiselta. Muistan tuttuni vaikerruksen siirtymäsäännöksestä: ”Kunpa äitini kunniallisuus, joka ei sittemminkään osoittautunut kovin vahvaksi, olisi pettänyt pari kuukautta aikaisemmin. Olisin saanut paremman eläkkeen.”

Entäpä jos luopuisimmekin vanhasta ikärajakaavasta? Eläkeiän nousua kauhistellessa tulee jokaiselle mieleen esimerkkihenkilö, joka on aloittanut työt nuorena, tehnyt pitkän uran, kärsii eri kansantaudeistamme, ja on aika loppuun kulunut. Tällaisen henkilön eläkeiän nostaminen olisi kohtuutonta.

Tiedämme myös, että pitenevä elinikä ei suinkaan jakaudu tasan ja erot vain kasvavat: hyvin koulutetut ja varakkaat elävät huomattavasti pitempään kuin fyysistä työtä tekevät ja vähemmän varakkaat. Eläkeiän nostaminen olisi useimpien mielestä aivan paikallaan niiden kohdalla, jotka ovat hyväkuntoisia, osaavia, elävät pitkään ja ovat aivan yhtä pystyviä kuin muut työikäiset.

Miksi siis eläkeiän pitäisi nousta kaikilla? On muitakin vaihtoehtoja. 1980-luvulla synnytettiin ns. yksilöllinen varhaiseläke, joka oli lähinnä sosiaalipoliittinen emämunaus. Sen lähtökohta oli oikeansuuntainen: Pitkän työuran jälkeen voisi päästä aiemmin eläkkeelle, jos rasittuneisuus ja kuluneisuus jo heikentävät työkykyä. Homma meni tuolloin pieleen koska toteutus alkoi lieventää perusteita niin, että jo 18 vuoden työskentelyäkin pidettiin ns. pitkänä työhistoriana. Suurin virhe oli tietenkin ikäraja, joka mahdollisti eläkkeen saamisen jopa 55-vuotiaana. Tehdyn virheen korjaamiseen tarvittiin monta vuotta ja monta eläkeuudistusta.

Mutta virheistä voi oppia. Mitä jos ottaisimme varhaiseläkkeen idean uudelleen käyttöön? Jos esim. vanhuuseläkeikää nostetaan 5 vuotta, voidaan samalla tehdä mahdolliseksi saada vähentämätöntä varhaiseläkettä 63-vuotiaana. Varhaiseläkkeen saa, jos on oikeasti pitkä työura ja alentunut suorituskyky. Kohtuuden mukaan ne, joiden toimintakyky ei enää riitä, jäisivät aiemmin varhaiseläkkeelle. Yhä yleistyvät hyväkuntoiset pantterit, joilla on edessään monta hyvää vuosikymmentä, jatkavat töissä pidempään, ison osan pitenevästä eliniästään.

Eihän sen tarvitse olla sama kaikille, se voi olla yksilöllinen.

Sini Kivihuhta
Johtaja, eläkevakuutukset

 
Kategoria(t): Eläke, Työelämä, Työkyky
Avainsana(t): .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

2 vastausta artikkeliin: “Pitääkö eläkeiän olla kaikille sama?

  1. Hei
    Olipa ihanaa lukea sinun blogisi; tuli oikein hyvä mieli siitä, että eläkeiän nostohypetyksessä joku uskaltaa käyttää maalaisjärkeä. Ihanaa tavata edes yksi viisas ajattelija. Miksi kuvaamasi kaltainen menettelytapa ei sovi yritysjohtajille ja päättäjille?
    Se miksi asia kiinnostaa minua erityisen paljon on se, että koen julkisuudessa käytävän keskustelun eläkeiän nostosta loukkaavana sekä itseäni, että monta muuta samanmoisen työuran tehneitä ihmisiä kohtaan. En tietenkään tiedä koskisiko tuo eläkeiän nosto minua, mutta..

    Olen 1955 syntynyt naisihminen ja olen tehnyt v. 1971 lähtien töitä; ainoat pätkät oli 5 kk kestävä äitiysloma ja puoli vuotta kestänyt vuorotteluvapaa, jonka käytin opiskeluun. Kaikki keskikoulun jälkeiset opinnot, lukio ja ammattiopinnot, olen suorittanut työn ohessa. 43. työvuosi on siis meneillään ja tuohon eläkeiän alarajaan on vielä matkaa yli 4 vuotta. Kyllä omasta mielestäni näin muodostuva 48 vuoden työrupeama pitäisi olla riittävä kenelle tahansa. Tuo eläkeiän nostohypetys loukkaa minua – ja kovasti.

    Olen kiitollinen siitä, että olen saanut olla lähestulkoon terve ja olen hyväkuntoinen. Voisin kyllä mielelläni antaa työpaikkani nuoremmalle ihmiselle. Olen kahden lapsen, 10 v ja 5 v., isoäiti, joten mielelläni käyttäisin aikaani heidän ja perheensä jeesaamisessa. Vanhempien epäsäännollinen työ aiheuttaa monta tarvetta mummoille, Auttaisin mieluusti osaltani tuottamaan tasapainoisia uusia veronmaksajia yhteiskuntaan ilman palkkaa ja eläkekertymää. Olisiko tuo sitten sitä nk. perheiden tukemista?

    Kuitenkin, kun olen ollut aina tällainen keskipalkkainen (tai pienempi), niin eipä minulla ole vaihtoehtoja – työtä jatketaan, jos sitä vain on ja terveyttä piisaa.

    Toivon vilpittömästi, että pystyisit tuomaan näissä keskustelufoorumeissa näkökantaasi esille, koska se on mielestäni oikeudenmukainen.
    t: Maija Lappalainen

  2. Kiitos Maija Lappalaiselle sympaattisesta ja hienosta elämäntarinasta! Tällainen tarina nostaa mieltä ja antaa elämänuskoa. Jos jokainen haluaisi ja voisi toimia kuten Maija Lappalainen, olisi suomalainen työelämä ja eläkkeelle siirtyminenkin hyvässä mallissa.

    Yritän täällä viedä ajatuksia eläkeiän eri näkökulmista eteenpäin. Tilastot osoittavat, että elinikä on pidentynyt ja eläkeikä on syytä nostaa. Elinikä ei kuitenkaan ole pidentynyt kaikilla, vaan ihmisten väliset erot kasvavat. Niinpä tarvitaan eläkkeeseenkin jatkossa yksilöllisyyttä. Hyvää alkavaa syksyä.
    t. Sini Kivihuhta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *