Väärin pidennetty työura?


 
Seppo Kettunen
 
 

Valtiontalouden tarkastusvirasto julkisti viime viikolla selvityksensä Kelan järjestämien kuntoutuspalveluiden vaikutuksista. VTV moitti kuntotutusta ”monimutkaiseksi ja osin tehottomaksi”. Selvityksessään Valtiontalouden tarkastusvirasto niputti urakkamiehen ottein kaiken ammatillisen kuntoutuksen samaan pinoon ja saattoi syntyä vaikutelma, että kaikki ammatillinen kuntoutus olisi huonolla tolalla. Näinhän asia ei ole, sillä esimerkiksi työeläkeyhtiöiden tarjoama työeläkekuntoutus on varsin tehokas tapaa pidentää työuria.

Työeläkeyhtiöt ovat Suomessa tärkein ammatillisen kuntoutuksen rahoittaja. Kuntoutusta voivat saada kaikki Suomessa työeläkevakuutetut. Vuonna 2011 työeläkekuntoutushakemusten määrä ylitti 10 000 rajan ja on edelleen jatkanut nopeaa kasvua.

Seppo Kettunen on Ilmarisen ylilääkäri.

Seppo Kettunen on Ilmarisen ylilääkäri.

Työeläkekuntoutuksen ydin on kirkas: työuran jatkaminen! Käytännössä toiminnan laukaisee työuran aikana ilmaantunut sairaus, joka uhkaa henkilön työkykyä. Ammatin vaihtoon tähtäävä kuntoutus voidaan aloittaa hyvin varhain. Esimerkiksi polven nivelrikkoa sairastavalla posteljoonilla on selkeä työkyvyttömyyseläkkeen uhka, joten hän voi saada työeläkekuntoutuksen avulla uuden ammatin vaikkapa toimistotöihin. Yhtälailla sairauslomalle tai määräaikaiselle sairauseläkkeelle joutunut henkilö voi palata työhön työeläkekuntoutuksen avulla. Hoitava lääkäri lähettää tiedot työntekijän terveydentilasta eläkeyhtiön lääkärille, joka arvioi voidaanko henkilölle tarjota kuntoutusta.

Työkyvyttömyyseläkkeet lyhentävät suomalaisten työuria kahdella vuodella, mikä osaltaan lisää painetta nostaa eläkeikärajoja. Kuntoutus on paras keino vähentää sairauden aiheuttamaa työkyvyttömyyttä heti hyvän ja korkeatasoisen terveydenhuollon jälkeen.

Niinpä VTV:n mainitsema vertailevien tutkimusten puute ammatillisesta kuntoutuksesta ei ole mielestäni polttavin haaste ja tutkimuksen kohde suomalaisessa työkyvyttömyydessä. Tärkeämpää meidän olisi tietää, miksi kaikista hyvistä ponnisteluista huolimatta Suomessa on keskimäärin kolmannes enemmän työkyvyttömyyttä kuin OECD-maissa keskimäärin.

Työeläkekuntoutus toimii

Työeläkekuntotus on kuitenkin osoittautunut toimivaksi keinoksi vähentää työkyvyttömyyttä. Ilmarisen tilastot osoittavat, että 70-80 prosenttia päättyvistä kuntoutusohjelmista onnistuu. Onnistuneen ohjelman hinta on keskimäärin 19 400 euroa. Sitä voi verrata keskimääräiseen työkyvyttömyyseläkkeen hintaan, joka on 12 100 euroa vuodessa. Kuntoutus on siis kustannuksiltaan noin 1,6-kertainen yhden vuoden työkyvyttömyyseläkkeeseen verrattuna. Kuntoutusta voi ajatella myös taloudellisena investointina, sillä se maksaa itsensä takaisin 2,5 vuodessa!

Elinajanodote on miehillä yli 70 vuotta ja naisilla hieman alle 80 vuotta. Tässä aikaperspektiivissä muutamassa vuodessa itsensä takaisin maksava kuntoutus on työurien pidentämiseen oiva työkalu.

Työeläkekuntoutusta voi kyllä pestä ja huuhtoa samalla pesuvedellä kuin muita työuria pidentäviä kuntoutustoimenpiteitä, mutta sitä ei pidä heittää pois muiden mukana.

Seppo Kettunen
ylilääkäri

Lisätietoja työeläkekuntoutuksen toimivuudesta löytyy Eläketurvakeskuksen yhdessä Lapin yliopiston ja Kuntoutussäätiön kanssa tekemästä tutkimuksesta.

 
Kategoria(t): Työkyky
Avainsana(t): , .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *