Parempaa työelämää tapa kerrallaan


 
Vieraskynä: Saku Tuominen
 
 

Kun käynnistimme 925 hankkeen kaksi vuotta sitten, tavoitteemme oli kaksijakoinen. Halusimme auttaa ihmisiä saamaan enemmän aikaan mutta samalla väsymään vähemmän. Monet pitivät tätä ristiriitaisena tavoitteena, koska heidän mielestään paras polku maailmaan, jossa väsyy vähemmän, on tehdä vähemmän. Ja talonpoikaisjärjellä ajateltuna se onkin järkevä ajatus. Mutta entä jos se ei pidä paikkaansa?

Koska niin moni tuntuu uupuvan, maailma on täynnä erilaisia downshiftaamisprojekteja, Kaikissa niissä on sama tausta-ajatus. Tie onneen kulkee oravanpyörästä poistumisen kautta. Valitettavasti monet tutkimukset osoittavat, että sekään ei ole ainakaan pidemmän päälle autuaaksi tekevä polku. Monelle se ei ole mahdollista ja useimmat eivät edes halua sitä. Siksi lähdimme miettimään, että entä jos oravanpyörästä olisi mahdollista päästä eroon lähtemättä siitä?

Saku Tuominen luova johtaja Idealist Group / 925 Design

Saku Tuominen
luova johtaja
Idealist Group / 925 Design

Työuupumus on paitsi henkilökohtainen, myös valtava kansantaloudellinen ongelma. Työuupumuksen ja sen seurannaissairauksien kustannukset yhteiskunnalle lasketaan sadoissa miljoonissa. Asian toinen puoli on, että millä tavalla uupumus vaikuttaa työn tuottavuuteen. Me uskomme, että kyseessä on Suomen kohtalonkysymys. Tulevaisuudessa Suomi ja suomalaiset voivat pärjätä kansainvälisessä kilpailussa ainoastaan laadukkaalla ajattelulla ja juuri siihen jatkuva kiire ja uupumus iskevät – laadukas ajattelu kärsii ensimmäisenä.

Tarve tehdä merkityksellisiä asioita

Kävimme 925 -hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana läpi kymmeniä erilaisia tutkimuksia ja lähes kaikki puhuvat saman asian puolesta: eniten tyydytystä ihmisille tuo merkityksellisten asioiden aikaansaaminen – ei joutilas tekemättömyys. Aloimme miettiä, että entä jos ongelman ydin piileekin tässä. Ongelma siis ei ole, että ihmiset tekevät liikaa vaan pikemminkin siinä että he eivät saa aikaan riittävästi tärkeänä pitämiään asioita.

Jos kaivamme nykyistä työelämää hieman syvemmälle, on helppo huomata, että tilanne on kaikkea muuta kuin ongelmaton. Päivämme täyttyvät asioista, joita emme pidä valtavan merkityksellisinä. Palavereja on liikaa, samoin sähköposteja. Tämän seurauksena koemme saavamme liian vähän aikaan. Ja ylipäätään; mitä aikaansaaminen on ajatustyössä? Me väsymme, koska me emme kiireestä huolimatta saa aikaan riittävästi.

Tämän kaiken tuloksena päädyimme ehdottomaan kolmea vallankumousta. Ensinnäkin meidän tulee siirtyä johtamaan ajatustyötä ajatustyön vaatimalla tavalla. Nyt monet meidän johtamismalleista tulevat edelleen tehdastyöstä. Toiseksi meidän tulisi siirtyä mittaamaan aikaansaamista käytetyn ajan sijaan. Nykyisellään ahkera ihminen on se, joka viettää paljon aikaa työssä eikä se joka saa paljon aikaan. Ja kolmanneksi puhuimme paljon itsensä johtamisen puolesta. Aivan liian usein me syytämme ongelmistamme jotain muuta vaikka ongelman ydin piilee meissä itsessämme. Me emme juurikaan priorisoi tai suunnittele. Me emme sano ei, vaan säntäilemme kaikkialle.

Ihmiset on saatava innostumaan työstä

Kävimme hankkeen ensimmäisessä vaiheessa läpi kymmeniä työyhteisöjä ja koetimme tunnistaa miksi ne toimivat niin hyvin kuin toimivat. Totesimme, että hyvä työyhteisö koostuu seuraavista viidestä osa-alueesta. Ihmiset kokevat, että heidän työllään on jokin suurempi merkitys. Heidän roolinsa on suhteellisen selvä: he tietävät mitä heiltä odotetaan ja mikä on työssä onnistumisen edellytys. Tärkeässä roolissa ovat työyhteisön erilaiset työtavat. Millainen on esimerkiksi palaveri-, sähköposti tai raportointikulttuuri. Ovatko ne järkeviä ja luontevia, työntekoa edistäviä. Kaksi viimeistä osa-aluetta olivat työn ilo ja työn ulkopuolinen elämä. Kokevatko ihmiset työssään iloa ja riittääkö heillä energiaa myös työn ulkopuolisiin aktiviteetteihin.

Kahden vuoden prosessi on ollut erittäin opettavainen. Mitä enemmän olemme asiaa tutkineet, sitä vakuuttuneempia olemme siitä, että juuri mitään muuta ei tarvita. Uskoamme lisää se, että tästä teemasta on olemassa valtavasti toinen toistaan parempia tutkimuksia. Esimerkiksi Ilmarinen on ollut mukana tekemässä vuosien varrella lukemattomia erinomaisia raportteja. Ne kaikki vahvistavat edelleen uskoamme.

Jotta me kykenemme muuttumaan, meidän on kyettävä innostumaan. Nykyinen työelämästä käytävä keskustelu on aivan liian usein kielteistä. Työelämä on paha asia ja ihmisiä pitää varjella pahalta työltä. Me haluamme lähestyä ajatusta eri näkökulmasta. Työstä on tehtävä nykyistä mielekkäämpää ja ihmiset on saatava innostumaan työstään. Mitä se tarkoittaa käytännössä?

Työelämän vallankumouksen toinen vaihe on käynnissä

Olemme käynnistäneet yhdessä Ilmarisen kanssa 925 –hankkeen toisen vaiheen, jossa kunnianhimo on, jos mahdollista, vieläkin suurempi. Haluamme olla luomassa aivan uutta keskustelukulttuuria, jossa työelämästä puhutaan paljon nykyistä innostuneemmin. Rakennamme 925 –tv-kanavia verkkoon, joissa annamme ohjeita yksinkertaisten perusasioiden kehittämiseen palavereista nukkumiseen. Katso vaikka esimerkkivideo hyvistä palaverikäytännöistä. Julkaisemme lehtiä ja järjestämme innostuneen työelämäseminaarin marraskuussa Helsingissä, jonne on tulossa puhumaan muun muassa The Power Of Habit –kirjan kirjoittanut, Pulitzer -palkittu Charles Duhigg.

Tämän lisäksi teemme valtavan määrän jalkatyötä yrityksissä. 925 Design tavoitteena on auttaa kymmeniä yrityksiä tänä vuonna ja Ilmarisella mittakaava on monin verroin suurempi. Esimerkiksi viime vuonna Ilmarisella oli yritysten kanssa tehtäviä työelämän kehittämisshankkeita yli tuhat.

Me uskomme, että paras tapa muutokseen kulkee tapojen muuttamisen kautta. Opimme tunnistamaan huonot tavat ja korvaamaan ne paremmilla. Ja tässä ei kannata ahnehtia. Jo se, että korvaa yhden huonon tavan hyvällä keväällä, toisen kesällä ja kolmannen syksyllä riittää pitkälle.

Mitä se tarkoittaa käytännössä? Esimerkiksi oman itseni kohdalla? Viime syksynä keskityin erityisesti suunnittelemiseen. Käytin joka aamu 5 minuuttia siihen, että koitin tunnistaa päivän tärkeimmät asiat ja keskittyä niihin huomattavan huolellisesti. Päivän päätteeksi arvioin miten onnistuin. Kevään teemani oli nukkuminen. Koitin keskittyä siihen, että nukun riittävästi ja laadukkaasti. Ja kesän tavoitteeni on koittaa saada kiinni meditaatiosta. Kyetä rauhoittamaan oma mieli aina kun siihen on tarve.

Ja mikä olennaista, olen yrittänyt tehdä kaikista näistä tapoja, jolloin toimin järkevämmällä tavalla automaattisesti, ajattelematta. Minkä tavan sinä muutat tänä kesänä? Entä ensi syksynä? Älä ahnehdi. Tapa kerrallaan. Se riittää. Harva pystyy edes siihen.

Saku Tuominen
luova johtaja, Idealist Group / 925 Design

 
Kategoria(t): Johtaminen, Työelämä, Työhyvinvointi, Työkyky. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

6 vastausta artikkeliin: “Parempaa työelämää tapa kerrallaan

  1. Juuri tästä on kysymys. Olet oman elämäsi ja työsi yksityisyrittäjä, jonka tehtävänä on saada jotain merkityksellistä eteenpäinvievää aikaiseksi riippumatta siitä oletko töissä 4 vai 8 tuntia.
    Sinulla on selvä rooli ja tavoite jota voidaan mitata ja kehittää. Ei tämä mitään rakettitiedettä ole, kunhan ei yritetä muuttaa koko maailmaa vaan yksi asia kerrallaan kuten Saku viisaasti toteaa.

  2. Uskon, että myös oikeudenmukaisuuden kokeminen on ihmisille tärkeää. Ilman sitä on vaikea motivoitua. Yrityksen ja sen johtajien sekä yrityskulttuurin on konkreettisesti tuettava sitä, että ihmisellä on hänen työpanoksen lisäksi ihmisarvo asemasta tai koulutuksesta riippumatta. Lisäksi palkkojen ja työsuhde-etujen tulisi olla linjassa.

  3. Vielä eletään Suomessa lähes kaikissa yrityksissä ”kaleeriorjien” aikaa, jossa työntekijän toiveiden täyttäminen koetaan tehokkuuden vähenemisenä, absurdia sinänsä… Työntekijähän parhaiten tietää, mitkä asiat vaikuttavat tehokkuutta lisäävästi tai heikentävästi. Piiskanheilutus ei valitettavasti auta…

  4. Pidän siitä että asioista puhutaan niin että Se tuntuu heti oikealta, ja voi hymähtää että näinhän Se on. Merkityksellinen työ on aina motivoinnut minua ja Se että koen itseni tarpeelliseksi. Kukapa nyt haluaisikaan jonninjoutavia hommia tehdä. Joskus vaan käy niin että huono esimies voi pilata kaiken ymmärtämättä miten hänen toimintansa vaikuttaa tähän tarpeellisuuden tunteeseen. Tällaista huonoa johtajuutta tuntuu riittävän. Yleensä alainen on Se joka lähtee jotta saa kokea tarpeellisuutta muualla. Ja näitä hyviä paikkoja ja pomoja onneksi löytyy. Hyvä olisi jos jokainen miettisi että milloin tuntui työssä hyvältä, ja mistä Se johtui? Ja kannattaisi pyrkiä takaisin sellaisiin tehtäviin josta saa näitä fiiliksiä ja kokee itsensä tärkeäksi. Itse olen tällä tutkimus matkalla. Ensiksi olen päättänyt levätä ja ladata akkuja ja hakea vastauksia syksyn aikana, että mikä on Se minun juttu…

  5. Sukupuolesta ja vähän yleistyksiä:

    Naisten diskriminointi on maan tapa. Onko mahdollista, että miehet voivat hyvin organisaatioissa, joissa oma asema perustuu muiden syrjintään ja hyväksikäyttöön (vrt. palkkaerot ja urakehitys)? Onko miehillä siis kivaa töissä, toisin sanoen he eivät edes välitä siitä, että heidän kollegoita syrjitään? Naisten asema on otettava erityisesti huomioon, koska Suomessa naiset osallistuvat työelämään enemmän kuin monessa muussa maassa.

    Ongelma poistuu silmistä, kun uranaiset tajuavat ”parhaansa”, ja siirtävät energiansa työn ulkopuoliseen elämään. Rationaaliset naiset tajuavat, että riskipainotetut urakehitysnäkymät kun ovat heikot, eikä esimerkiksi asenneilmapiiriin tai verkostoihin pääsyyn voi itse välttämättä vaikuttaa.

    Tämä ei ole ohi alkuperäisestä aiheesta, vaan yksi syy, miksi suomalaisessa työelämässä voidaan huonosti. Miksei tartuttaisi oireiden hoidon lisäksi myös itse ongelmiin? No, eihän siitä naiset saa kuin feministin leiman otsaansa, eikä miesten intresseissä ole edes siistiä maan tapoja. Oma asemahan ja itsetuntohan siinä horjuisi.

    Onneksi muutosta kuitenkin tapahtuu, vaikkakin valitettavan hitaasti. Sinä päivänä kun perinteisillä naisvaltaisilla aloilla on yhtä paljon miehiä, voidaan alkaa puhua tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Miesten mukaantulo kun todennäköisesti nostaa myös palkkatasoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *