Viisasten juoma vaatii järkevää politiikkaa


 
Seppo Kettunen
 
 

Kesä on kuuma ja mieli tekee virkistävää juomaa. Yhä useammin virkistyksen tuo kylmä alkoholijuoma, jota on helposti saatavilla mistä tahansa ravintolasta, baarista, terassilta, kahvilasta, kaupasta tai vaikkapa kioskista. Suomalaisten alkoholin kulutus kasvaa kesän aikana melkoisiin mittoihin ja tilastot puhuvat julmaa kieltään. Puhtaaksi alkoholiksi muutettuna ja koko kansalle tasaisesti ajettuna kulutamme 10 – 11 litraa 100 prosenttista alkoholia per nuppi. Alkoholin kulutus ei jakaudu tasaisesti. Surullista on, että se kymmenesosa väestöstä, joka kuluttaa eniten alkoholia, juo kaikesta viinasta likimain puolet.

Seppo Kettunen on Ilmarisen ylilääkäri.

Seppo Kettunen on Ilmarisen ylilääkäri.

Sosiaaliturvajärjestelmän sisältä näkee selvästi, kuinka valtava merkitys alkoholilla on eri terveyshaittojen, sosiaalisen syrjäytymisen, lasten pahoinvoinnin, koulunkäyntiongelmien, työttömyyden, rikollisuuden ja monen muun ongelman taustalla. Alkoholista aiheutuneiden haittojen hoitaminen tulee kansalaisille kalliiksi. Ihmisille viinasta koituvia arjen ongelmia ei voi rahassa mitata. Työpaikolla kärsitään krapulaa, joka on elimistölle lievän myrkytyksen jälkeinen tila ja haittaa töiden tekemistä ja kaikkea muuta aktiivisuutta. Päihteiden pitkäaikainen säännöllinen käyttö johtaa lopulta välinpitämättömyyteen, joka heijastuu lähiympäristöön niin työssä kuin yksityiselämässäkin.

 

Ongelmat kasautuvat riskikuluttajille

Ilmarinen huolehtii noin miljoonan suomalaisen työeläkkeistä. Ennen vanhuuseläkeiän saavuttamista eläkettä voi hakea sairauden perusteella. Työkyvyttömyyseläkkeiden hakijoista hämmästyttävään moni käyttää runsaasti alkoholia. Vaikka varsinaiset alkoholisairaudet vievät vuodessa vain noin 2 000 suomalaista sairauseläkkeelle, niin kaikkien 23 000 uuden työkyvyttömyyseläkeläisen joukosta puolen on arvioitu olevan alkoholin riskikuluttajia.

Päihdehuollot, terveydenhuolto, sairaaloiden poliklinikat, sosiaalialan palvelut ja poliisi tekevät paljon hyvää työtä auttaakseen ihmisiä, joille alkoholin käyttö tuo säännöllisiä tai satunnaisia ongelmia. Nämä ongelmat tuppaavat kasautumaan alkoholin riskikuluttajille, eikä ongelmien syihin ole mielestäni tartuttu riittävän reippaalla otteella.

Suomessa on useiden vuosien ajan ollut vallalla liberaali päihdepolitiikka. Sen seurauksena alkoholin tarjonta on tasaisesti lisääntynyt. Vanhemmille sukupolville oli tuttua, että alkoholia sai ostaa vain Alkosta. Alussa mainitsemani alkoholin kulutuskäyrä nousi aivan uusiin lukemiin, kun 70-luvun alussa vapautettiin keskioluen myynti. 90-luvun kulutusjuhla toi suomeen viinikulttuurin ja Alko vastasi tähän kysynnän muutokseen tuomalla liikkeet suurimpien ruokakauppojen kylkeen. Perheiden oli helppo ostaa viikonlopun viinit yhtä aikaa ruokaostosten kansa, joka edelleen on näkynyt kulutuksen tasaisena kasvuna.

Viisasta alkoholipolitiikkaa

Mitä nyt pitäisi tehdä? Tarvitsemme viisasta ja päättäväistä alkoholipolitiikkaa, joka voimakkaista erisuuntaisista paineista huolimatta ottaa keskiöön pienen ihmisen ja pitää hänestä hyvää huolta. Viinin tuominen ruokakauppoihin palvelisi kaupan kasvutavoitteita, mutta ei kansakunnan etua kokonaisuutena. Mietojen alkoholijuomien, esimerkiksi keskioluen laimentaminen ei huononna makua, mutta vähentäisi alkoholihaittoja. Kouluilla ja työpaikoilla on vaikutus asenneilmastoon, jota tulee ohjata oikeaan suuntaan. Päihteiden takia ongelmiin joutuneet saavat edelleen apua, mutta on tärkeää huolehtia siitä, ettei alkoholin kulutus ja haitat pääse Suomessa karkaamaan käsistä.

Selvästi tulee hyvä suvi!

Seppo Kettunen
ylilääkäri
Ilmarinen

 
Kategoria(t): Työhyvinvointi, Työkyky. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *