ETK:n uusi laskelma parantaa tulevaisuudennäkymiä


 
Jaakko Kiander
 
 

Eläketurvakeskus julkaisi 3.10.2013 uuden laskelmansa työeläkemenojen ja –maksujen kehityksestä pitkällä aikavälillä. Laskelma uusitaan joka toinen vuosi, ja tulokset muuttuvat aina jonkin verran. Toteutunut kehitys antaa yleensä aiheen korjata laskelman taustaoletuksia johonkin suuntaan.

Jaakko Kiander on ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja.

Jaakko Kiander on ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja.

Eniten eläkemenojen kehitykseen vaikuttaa väestön ikärakenne ja oletus työllisyyden kehityksestä. Uudessa laskelmassa oletus suomalaisten eliniän pitenemisestä on muuttunut hieman aiempaa varovaisemmaksi ja samalla oletus työllisyyden kehityksestä aiempaa positiivisemmaksi. Edellinen perustuu väestötutkijoiden näkemykseen, jälkimmäinen muutos taas viimevuosien positiiviseen kehitykseen varttuneiden työllisyysasteissa. Näiden muutosten vuoksi tuleva eläkemeno on muuttunut hieman pienemmäksi kuin aiemmin oli arvioitu ja vastaavasti palkkasumma hieman suuremmaksi. Yhdessä nämä muutokset tarkoittavat sitä, että eläkemenojen osuus palkkasummasta muodostuu pienemmäksi. Siitä huolimatta eläkemenojen osuus nousee 2030-luvulla yli 30 prosenttiin palkkasummasta.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että eläkevakuutusmaksujen tulisi nousta näin korkeiksi. Suomalainen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Se tarkoittaa sitä, että eläkemenojen odotettuun nousuun on varauduttu etukäteen rahastoimalla eläkevaroja, joiden tuotolla voidaan tasoittaa maksukehitystä. Tällä hetkellä yksityisen sektorin työeläkelaitoksilla on rahastoituja varoja noin 100 miljardia euroa. Eläketurvakeskus huomioi tämän arvioidessaan sitä, millainen työeläkemaksujen taso olisi riittävä tulevina vuosina.

Ei suurta maksun korotustarvetta vuoden 2016 jälkeen
Nyt julkaistun arvion mukaan työeläkemaksujen kestävä taso olisi noin 25 prosenttia palkoista. Jos maksu nostettaisiin lähivuosina tälle tasolle, selvittäisiin 2050-luvulle asti ilman uusia korotuksia. Tällä hetkellä työeläkemaksu on keskimäärin 22,8 prosenttia palkoista. Keskusjärjestöjen neuvottelemassa työmarkkinaratkaisussa on alustavasti sovittu maksun nostamisesta 24,4 prosenttiin vuoteen 2016 mennessä. Uuden laskelman valossa tämä taso olisi jo melko lähellä pitkän ajan kestävää tasoa. Toisin sanoen mitään suurta maksujen korotustarvetta ei vuoden 2016 jälkeen näyttäisi olevan.

Tulevaisuuteen kurottavat laskelmat ovat tietysti herkkiä niissä tehdyille oletuksille. Uudessa laskelmassa ei ole muutettu aiempaa oletusta siitä, että rahastoiduille työeläkevaroille saataisiin myös tulevaisuudessa keskimäärin 3,5 prosentin suuruinen reaalinen vuosituotto. Viimeisten 20 vuoden aikana tässä on onnistuttu, mutta tulevaisuus on tietysti näiltä osin varsin epävarma.

Laskelmassa oletetaan myös, että suomalaisten työurien pidentyminen hiipuu eikä keskimääräisen eläkeiän oleteta nousevan olennaisesti nykyiseltä tasolta. Oletus on tältä osin varsin varovainen eikä siinä ole huomioitu sitä mahdollisuutta, että elinaikakertoimen vaikutuksen voimistuessa yhä useammat voivat päätyä myöhentämään eläkkeelle jäämistään. Laskelmassa ei luonnollisesti ole myöskään ennakoitu seuraavan eläkeuudistuksen vaikutuksia.

Jaakko Kiander
johtaja, talous ja eläkepolitiikka

 
Kategoria(t): Eläkejärjestelmä
Avainsana(t): .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *