Eri-ikäiset työntekijät ovat työpaikan rikkaus


 
Airi Röpelinen
 
 

Taannoin julkaistun Kansallisen Senioritutkimuksen mukaan kaksi kolmesta yli 55-vuotiaista suomalaisista elää omasta mielestään elämänsä parasta aikaa. Tämä ilouutinen ei kuitenkaan ainakaan julkisuudessa käytävän keskustelun mukaan näytä ulottuvan työelämään. Pikemminkin puhutaan ikäsyrjinnästä ja usein seniorit kokevat itsensä työmarkkinoilla hyljeksityksi joukoksi. Olisiko suomalaisilla työpaikoilla tarve uudenlaiseen johtamiskulttuuriin?

Airi Röpelinen on Ilmarisen työhyvinvointipäällikkö.

Airi Röpelinen on Ilmarisen työhyvinvointipäällikkö.


Vuosikaudet on puhuttu ikäjohtamisesta. Ikäjohtaminen terminä vie ajatuksen usein senioreiden johtamiseen, joten eri-ikäisten johtaminen on mielestäni osuvampi termi. Eri-ikäisten johtaminen pitäisi nähdä kilpailutekijänä, joka edistää työyhteisön menestystä ja liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Jos työntekijä kokee, että häntä ja hänen työpanostaan arvostetaan, hän myös viihtyy ja jaksaa työssään paremmin ja jatkaa todennäköisesti pidempään.

Työpaikoilla on usein haastavaa sovittaa yhteen juuri työelämäänsä aloittelevat, ruuhkavuosia elävät ja työelämässä loppusuoralla olevat työntekijät niin, että jokaisen voimavarat ja työkyky huomioitaisiin tasapuolisesti. Työntekijöiden eriarvoinen kohtelu näkyy esimerkiksi lisääntyneinä sairauspoissaoloina. Työyhteisön toimimattomuus myös syö tehollista työaikaa ja heikentää yrityksen tulosta ja samalla myös vie yrityksen uskottavuutta houkuttelevana työnantajana.

Professori Satu Lähteenmäki Turun Kauppakorkeakoulun Johtamisen laitokselta onkin todennut ikäjohtamisesta: ”Ikäjohtaminen on työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työnjaossa ja työskentely-ympäristössä niin, että voidaan synnyttää sellainen työpaikkakulttuuri, jossa jokainen työntekijä – ikään katsomatta – voi kokea olevansa arvokas.”.

Miten sitten synnytämme työpaikalle tällaisen kulttuurin, jossa työuraansa aloitteleva15-vuotias työharjoittelija ja työuraansa päättävä seniori tuntee, että heidät työpainoksensa ovat yhtä arvokkaita?

Esimies luo edellytykset menestyvälle työyhteisölle
Esimiestyön merkitys on todettu monissa tutkimuksissa peruskiveksi työn sujuvalle tekemiselle. Itse kukin muodostamme käsityksen esimiehestä, ja esimieheen kohdistuvat paineet saattavat olla kohtuuttomia vaatimuksia siitä, miten työtäni pitää johtaa. Kun tarvitsen apua työssäni, peseekö esimieheni kätensä ja jättää minut yksikseni pohtimaan asiaa vai kuunteleeko hän aidosti minua ja etsii ratkaisua asian eteenpäin viemiseksi?

Kysymys on paitsi johtamis- ja vuorovaikutustaidoista, mutta myös siitä, miten esimies arvostaa minua. Mielestäni arvostaminen syntyy esimiehen kyvystä ohjata työtä ja etsiä olennaisia työssä tarvittavia taitoja. Esimiehen tulee myös voida luottaa alaistensa kykyyn hoitaa työnsä. Hyvä esimies rohkaisee ja näkee – ikään katsomatta – työntekijän taidot, jotka voivat olla vielä orastavia ja vaativat opettelua.

Kaikki osallistuvat hyvän työpaikkakulttuurin luomiseen
Jokaisella työyhteisön jäsenellä on vastuu eri-ikäisiä ihmisiä arvostavan työpaikkakulttuurin luomisessa ja hyvien työtapojen edistämisessä. Hyvän työilmapiirin edistäminen on mahdollista, jos myös itse olet avoin muutokselle ja kuuntelet sekä kannustat työyhteisössäsi asioiden rakentavaa eteenpäin viemistä. Rakentavan työpaikkakulttuurin luominen vaatii erittäin paljon hiomista, eri kulmista tarkastelua ja jatkuvaa huoltoa.

Menestyvissä työpaikoissa työntekijöiden erilaiset osaamiset, mielipiteet ja arvot ovat vahvuuksia, jotka parantavat yrityksen innovatiivisuutta ja tuloskuntoa. Hyvä ilmapiiri myös lisää työpaikan vetovoimaa ja mahdollisuuksia kilpailla osaavasta työvoimasta.

Toivottavasti voimme siis kokea eri-ikäisten työkaveriemme rikastuttavan työyhteisöjämme. Näin syntyy erilaisuutta arvostava työpaikkakulttuuri, josta voimme olla ylpeitä!

Airi Röpelinen
työhyvinvointipäällikkö