Slush-huuma hyödynnettävä: kasvuyrityksille uusia rahoitusmalleja


 
Timo Ritakallio
 
 

Jo kuudetta kertaa järjestetty Slush-tapahtuma keräsi viime viikolla Helsinkiin yli 5 000 kasvuyrittämisestä kiinnostunutta ihmistä. Paikalla oli 1 000 yritystä, 500 sijoittajaa ja 300 toimittajaa. Helsinki oli start up -maailman keskipiste lähes viikon ajan, ja Slush on tänä vuonna Euroopan suurin kasvuyritystapahtuma.

Timo Ritakallio on Ilmarisen sijoitustoiminnasta vastaava varatoimitusjohtaja.

Timo Ritakallio on Ilmarisen sijoitustoiminnasta vastaava varatoimitusjohtaja.

Minulla oli tilaisuus vierailla Slushissa ja kunnia keskustella kasvuyrittäjä Pekka Viljakaisen moderoimassa paneelissa Slushin supertähtien Rovion Peter Vesterbackan, Supercellin Ilkka Paanasen ja SoftBankin Taizo Sonin kanssa kasvuyrittämisen haasteista. Tunnelma tapahtumassa oli käsin kosketeltavan innostunut. Olo oli vähän kuin rock-festivaaleilla, mutta tällä kertaa innostuksen moottoreina eivät olleet rock-tähdet, vaan tunnetut ja menestyneet kasvuyrittäjät ja heidän tarinansa.

Suomesta on yhtäkkiä tullut kasvuyrittämisen keskipiste. Aalto-yliopiston Startup Saunalla on ollut keskeinen rooli Slush-tapahtuman synnyttämisessä. Taustavoimat ja Slush näyttävät onnistuvan erinomaisesti tarkoituksessaan: yrityksien ja rahoittajien kohtaamisen mahdollistamisessa.

 Suomi tarvitsee rohkeita kasvuyrittäjiä

Suomi tarvitsee lisää kasvuyrityksiä ja -yrittäjiä.  Kasvuyrittäminen avaa Suomelle uusia mahdollisuuksia useiden perinteisten menestystoimialojemme ollessa rajujen rakennemuutosten kourissa. Suomen kansantalouden myönteisen kehittymisen kannalta on keskeistä, että Suomeen syntyy uutta korkean jalostusarvon yritystoimintaa. Sitä kautta Suomeen syntyy lisää työpaikkoja ja toimeentuloa.

Ohjelmistoteollisuus on mielestäni yksi toimiala, josta voisi syntyä uusi, vahva tukijalka Suomen kansantaloudelle. Pelialan ohjelmistoteollisuudesta meillä on jo erinomaisia menestystarinoita ja esimerkkejä olemassa niin Supercellin kuin Rovionkin muodossa. Supercellin viimeaikainen menestys on tullut tutuksi alaa seuraaville ympäri maailmaa, ja suomalainen peliosaaminen arvostetaan maailman huippuluokkaa olevaksi.

Suomesta löytyy myös monia muita ohjelmistoteollisuuden menestysaihioita niin verkkokauppaan kuin hyvinvointituotteisiin ja -palveluihin liittyen. Kasvuyritysten haasteita ovat nopean kasvun vaiheen hallinta ja rahoituksen löytäminen kasvun ja kansainvälistymisen hallitsemiseksi. Riskirahoituksen löytäminen tähän nopean kasvun vaiheeseen on osoittautunut monille yrityksille jopa ylivoimaiseksi haasteeksi.

Tarvitaan uusia ja innovatiivisia rahoitusmalleja

Usein kysytään, miksi eläkevaroja ei sijoiteta enemmän kasvuyritysten nopean kasvun rahoittamiseen? Eläkevarojen sijoittamisen perusperiaatteet ovat tuottavuus, turvaavuus ja vastuullisuus. Näin ollen taustafaktojen tutkimisen jälkeen onkin helpompi ymmärtää, miksi eläkeraha ei niin hanakasti ole ohjautumassa kasvuyritysten rahoittamiseen, vaikka monet kansantaloudelliset näkökulmat tätä voimakkaasti puoltaisivatkin.

Ilmarinen on tehnyt sijoituksia pääomasijoitusrahastoihin vuodesta 1997 lähtien. Pääomasijoitusrahastoihin sijoittaminen on ollut viimeisten 17 vuoden aikana Ilmarisen sijoitussalkun paras omaisuusluokka antaen keskimäärin 12 prosentin vuosituoton sijoitetulla pääomalle. Ilmarisen salkusta kannattaa kuitenkin tarkistaa, mitä ovat tuottaneet ns. venture capital -rahastosijoitukset eli panostukset nopean kasvun vaiheessa oleviin yrityksiin sijoittaviin pääomasijoitusrahastoihin. Tällaisten sijoitusten tuotto on valitettavasti ollut vuodessa keskimäärin kuusi prosenttia negatiivinen. Tämä ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan samanlaisia negatiivisia tuottoja venture capital -rahastosijoituksistaan joutuvat esittelemään muutkin eurooppalaiset eläkerahastot.

Tällainen historia ei kannusta laajamittaisemmin sijoittamaan kasvuyrityksiin sijoittaviin pääomasijoitusrahastoihin, vaikka Ilmarinen onkin kaiken aikaa pienessä määrin tehnyt uusia sijoituksia niin suoraan kuin myös pääomasijoitusrahastojen kautta suomalaisiin kasvuyrityksiin.

Tarvitaan siis uusia, innovatiivisia malleja, jotta eläkeraha voitaisiin paremmin houkutella sijoittamaan kasvuyrityksiin. Mielestäni yhtenä ratkaisuna voisivat olla niin sanotut epäsymmetriset rahoitusmallit ja rahastorakenteet, joissa sijoitusten tuotto ja/tai riski jaettaisiin epäsymmetrisesti julkisen sektorin ja yksityisen sektorin sijoitusten kesken. Kannattaa huomioida, että valtio ansaitsee verotuloja vähintäänkin työntekijöiden maksamien verojen muodossa myös niistä kasvuyrityksistä, jotka lopulta päätyvät konkurssiin. Puhumattakaan niistä yrityksistä, jotka työllistävät vuosia, mutta eivät juuri luo omistajalle lisäarvoa. Sijoittaja kuitenkin ansaitsee ainoastaan niistä yrityksistä, joista tulee hyvin kannattavia ja joiden omistaja-arvo kasvaa tuntuvasti.

Suomessa on nyt kasvuyrityshuuma, joka kannattaa hyödyntää joka tavalla. Mielestäni on nyt tärkeää laittaa kaikki paukut sen innovointiin, miten kasvuyritysten ns. kuolemanlaakson rahoitus voidaan turvata ja varmistaa, että meillä on tulevaisuudessa entistä suurempi joukko kansainvälistyviä kasvuyrityksiä.

Timo Ritakallio
Varatoimitusjohtaja
Ilmarinen

 
Kategoria(t): Sijoittaminen, Talous
Avainsana(t): .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

Vastaus artikkeliin: “Slush-huuma hyödynnettävä: kasvuyrityksille uusia rahoitusmalleja

  1. Eurooppalaisen venture capitalin tuotot ovat kuitenkin selkeästi paranemaan päin: European Investment Fundin (EIF) venture capital portfolion tuotot vuosikerroilta 2007-2009 ovat olleet 19% ja 56% välillä. Nyt jos koskaan eurooppalaiseen – ja varsinkin suomalaiseen – venture capitaliin kannattaa sijoittaa! – Marika af Enehjelm, FVCA

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *