Työelämän sähläys – ongelma vai sittenkin mahdollisuus?


 
Vieraskynä: Marko Kesti
 
 

Työn ääressä tapahtuva sähläys voidaan nähdä turhana ja tuottamattomana työajan käyttönä. Sähläystä aiheuttavat esimerkiksi toimimattomat tietojärjestelmät ja tiedon kulussa olevat katkokset. Tutkimusten mukaan turhan työn osuus on lisääntynyt huolestuttavasti ja täyttää noin viidenneksen työajasta. Kun lisäksi vähennetään lomat, poissaolot ja muu rakenteellinen ajankäyttö, niin saadaan teholliseksi työajaksi noin 57 prosenttia teoreettisesta vuosityöajasta. Se on liian vähän Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa. Henkilöstötuottavuuden ja työn laadun kannalta on oleellista, että sähläystä saataisiin vähennettyä enemmän kuin sitä syntyy. Jos saisimme edes osan sähläykseen kuluvasta ajasta käytettyä teholliseen työntekoon, työnjälki paranisi, töissä olisi viihtyisämpää ja pärjäisimme kansainvälisessä kilpailussa paremmin.

Marko Kesti

Marko Kesti

Tulin huolestuneeksi havainnoistani tutkiessani suomalaisten yritysten henkilöstöpääoman hyödyntämistä. Kilpailukykymme on huonontunut reippaasti esimerkiksi verrattaessa Saksaan ja Ruotsiin. Suhdannetilanne ja käytetty työvoima huomioiden yritystemme olisi pitänyt tehdä yli 12 miljardia euroa enemmän liikevaihtoa ja yli neljä miljardia euroa enemmän käyttökatetta vuonna 2011. Yksi selittävä tekijä tähän hälyttävään havaintoon on työelämän laadun huonontuminen eli työssä esiintyvän sähläyksen lisääntyminen. Aiemmin olemme voineet hyödyntää vastaavissa markkinaolosuhteissa henkilöstön osaamista paremmin.

Kilpailukyvyn menetys ei johdu aineellisten tuotteiden ja palvelujen peruskysynnän hiipumisesta, sillä silloin myös tuottajahintaindeksien pitäisi laskea. Työelämän laatu on aineeton tuotannontekijä, jonka merkitys ei näy tuottajahintaindekseissä. Jatkuvat yt-neuvottelut sekä ylikorostunut kustannusten säästäminen voivat johtaa hyvinkin nopeaan aineettoman henkilöstöpääoman pudotukseen, joka syö meidän tuotantotekijöistä tärkeintä eli osaamisen hyödyntämistä.

Anna myös työntekijöille mahdollisuus kehittää
Tällä hetkellä tuottavuuden parantamisessa pullonkaulana on työn sujuvuus ja työmotivaatio. Jatkuva säästäminen ja uudistukset, joihin henkilöstö ei voi vaikuttaa, voivat estää työn sisällöllisen kehittämisen ja siten heikentää tuottavuutta. Yritysten johdon täytyisi kuunnella enemmän henkilöstön näkemyksiä perustyön kehittämisessä ja tietoisesti vähentää häiriötekijöitä. Tämä vaatii johdolta aikaa ja halua ymmärtää organisaation haasteet työn ääressä. Suomessa on ehkä maailman osaavin ja kokenein työvoima, johon on investoitu pitkäjänteisesti vuosikymmenten ajan ja jonka osaamista kannattaa hyödyntää työnkehittämisessä.

Tietty määrä sähläystä kuuluu luonnollisena osana yhteisölliseen toimintaan ja uudistumiseen. Sähläystä aiheuttavat tekijät ovat usein paljon monimutkaisempia kuin ne ratkaisut, joilla sähläys poistetaan. Energia kannattaa suunnata toiminnan kehittämiseen, eikä ongelmien syiden ja syyllisten selvittämiseen.

Tutkimusten mukaan työntekijöillä on ideoita, halua ja kykyä parantaa työn sujuvuutta, kun heille annetaan siihen mahdollisuus. Käytännön esimerkit osoittavat, että lukuisat pienet parannukset työn ääressä tuovat nopeasti näkyvän ja mitattavan hyödyn liiketoimintaan. Tehokas henkilöstön kehittäminen on kannattava investointi. Jos työelämän laatua parannetaan kaksi prosenttia, voi jokaista työntekijää kohden syntyä noin 3500 euroa parempaa tulosta vuodessa. Sähläyksen voi siis nähdä myös mahdollisuutena, koska potentiaali työn tuottavuuden parantamiseen on huikea: kehittämisestä seuraava tulosparannus on mahdollista saada useana vuonna peräkkäin!

Marko Kesti
HTT, DI
Johtava henkilöstötuottavuuden tutkija, Lapin yliopisto
Tietokirjailija