Kuntoutuksen menestystarina: yhä useampi palaa takaisin työelämään


 
Tuire Hakonen
 
 

”Lämmin kiitos kun autoitte eteenpäin.”
”Sairastumisen ja työn menetyksen aiheuttama suru kääntyikin parhain päin.”

Tällainen kuntoutujiltamme saatu kiitos lämmittää kovasti. Kiitoksia (ja risuja) on työeläkekuntoutus saanut jo vuodesta 1991 alkaen, jolloin ensimmäinen oikea kuntoutushakemus saapui Ilmariseen.   Kuntoutujamäärät ovat siitä lähtien kasvaneet ja kiinnostus kuntoutuksen hyödyntämiseen lisääntynyt. Viimeisimpinä vuosina kasvu on ollut hurjaa: annoimme Ilmarisessa viime vuonna 60 prosenttia enemmän kuntoutuspäätöksiä kuin neljä vuotta sitten vuonna 2009. Kaikkiaan työeläkejärjestelmässä kuntoutettiin vuonna 2012 jo yli 11 000 henkilöä.

Työeläkekuntoutuksen saamisen kriteerit ovat vakiintuneita: hakijalla pitää olla sairaudesta johtuva työkyvyttömyyden uhka, riittävästi työhistoriaa ja ansioita sekä kuntoutuksella pitää voida auttaa henkilön työssä jatkamista.

Tuire Hakonen, osastopäällikkö

Tuire Hakonen

Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuus eli kuntoutustoimintamme tuloksellisuus sekä asiakastyytyväisyys ovat olleet hyvällä tasolla. Seuraamme niitä Ilmarisessa säännöllisesti. Tärkein tavoitteemme ja kuntoutustoimintamme tekemisen syy on, että kuntoutujamme pääsevät takaisin työelämään ja välttävät ennenaikaiselle eläkkeelle joutumisen. Vuonna 2012 peräti 81 prosenttia suoraan työelämästä tai sairauspäivärahakaudelta kuntoutukseen hakeutuneista palasi takaisin työelämään. Määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä saaneista kuntoutujista työelämään palasi 53 prosenttia.

Onko kuntoutus liian myöhään liikkeellä?Työeläkekuntoutus kerää kiitoksia, mutta kritiikiltäkään se ei ole välttynyt. Olemme kuulemma liian myöhään liikkeellä, kuntoutuksen saamisen kriteerit ovat liian tiukkoja ja toimenpiteiden valikoimakin on liian rajattu. Kuntoutujatahojen määrä, yhteistyö tai sen puute ja lainsäädäntöjen erilaisuus ovat myös aiheuttaneet hämmennystä.

Onko työeläkekuntoutus liian myöhään liikkeellä? Onko tilanne toivoton, kun asiakas on jo sairas? Tilastojen valossa näin harvoin on, sillä valtaosa kuntoutujista palaa työelämään.  Oikea-aikainen kuntoutustarpeen havaitseminen on ensiarvoisen tärkeää. Pitkältä sairaslomalta palaava tarvitsee tukea työhön palaamisessa, mutta sairasloma ei ole kuntoutuksen saamisen edellytys. Päinvastoin on parempi, jos kuntoutustarve huomataan jo aiemmin. Kuntoutustarpeen tunnistaa siitä, kun työnteko ja tehtävistä suoriutuminen eivät enää oikein luonnistu sairausongelmien takia.

Kuntoutuksella ohjataan takaisin työelämään
Työeläkekuntoutuksen vahvuus on vahva side työelämään. Tukemamme toimenpiteet (työkokeilut, työhönvalmennukset, ammatti- ja oppisopimuskoulutukset) ovat työhön suuntaavia ja yhteistyö työnantajien kanssa tiivistä. Työkokeilupaikan tarjonneille työantajille tekemämme kyselyn perusteella 71% työkokeiluista on johtanut  kuntoutujan työskentelyn jatkumiseen työkokeilupaikassa kokeilun jälkeen.

Kritiikkiä saamme toisinaan myös siitä, että kuntoutussuunnitelman tekeminen on asiakkaiden mielestä joskus liiankin suoranuottista: aloitamme heti keskustelun työn aloittamisesta tai sopivaan työhön johtavasta opiskelusuunnitelmasta.  Tähän kiireeseen on syynä se, että yleensä asia ei odottelulla parane. Toki itse suunnitelman on oltava järkevä ja asiakasta motivoiva. Siksi asiakas on suunnittelussa pääroolissa.  

Yhteistyössä hyvään lopputulokseen
Kuntoutusjärjestelmä koetaan hajanaiseksi.  Jokaisella toimijalla on oma vastuu- ja osaamisalueensa.   Tämä ei kuitenkaan estä asioiden sujuvaa hoitamista, jos yhteinen tahto on. Ja miksei olisi, useista toimijoista huolimatta kaikilla lienee sama tavoite: saada kuntoutujan kanssa hyvä ratkaisu aikaiseksi.  Mikään ei estä virittelemästä työhön paluun suunnitelmia jo hoito- ja sairauspäivärahakaudella. Onhan se jo vuosi sitten voimaantulleen sairasvakuutuslain velvoittamanakin tehtävä. Myös Kelan osasairauspäivärahakautta on jatkettu 120 päivään työhön paluuta helpottamaan.

Entäpä henkilö, joka on suorittanut työeläkekuntoutujana uuden koulutuksen ja on töitä vailla. Voisiko hän saada sujuvasti tukea työpaikan etsintään, vaikka toimija vaihtuu eläkeyhtiöstä työvoimatoimistoksi? Meidän kaikkien kuntouttavien tahojen pitää tehdä vieläkin enemmän yhteistyötä: ohjata ja hoitaa asiakkaan tilannetta kokonaisvaltaisemmin kohti hyvää lopputulosta.

Työeläkeyhtiö on apunasi
Kaikkia ongelmia ei voida työeläkekuntoutuksellakaan hoitaa. Kuntoutuksella ja työeläkevaroin ei voida paikkailla terveydenhoitojärjestelmää, työnantajan vastuuta työhyvinvoinnista, esimiesten työtä ja vastuuta toimivista käytännöistä tai yksilön omaa vastuuta osaamisensa ylläpidossa. Työn tekemisen vaikeus voi johtua myös työn loppumisesta. Näissä tilanteissa apuun tulevat muut keinot: työantajan ja työpaikan järjestelyt, koulutusjärjestelmä sekä työvoimahallinnon apu.

Jos työkyky on alentunut terveysongelmien vuoksi, työeläkekuntoutus on kuitenkin usein toimiva ratkaisu.  Mitä siis tehdä, jos työeläke kuntoutus kiinnostaa? Ota huoletta yhteyttä omaan työeläkeyhtiöösi ja juttele tilanteestasi. Kun kuntoutuksen saamisen kriteerit täyttyvät (sinulla on työkyvyttömyyden uhka, kuntoutuksella voidaan sinua auttaa ja olet työsuhteessa tai sen päättymisestä ei ole kulunut kauaa aikaa) ja suunnitelmasi on tarkoituksenmukainen, asioidesi hoito etenee sujuvasti ja ripeästi. Jos tarvitset apua suunnitelmasi laatimiseen, saat neuvoja meiltä tai voimme pyytää hätiin paikkakuntaasi lähellä olevan kuntoutuksen toimijan.

Onnea ja menestystä vuodelle 2014!

Tuire Hakonen
Osastopäällikkö, työkyvyn arviointi- ja kuntoutusosasto

Lisätietoja Ilmarisen verkkosivuilta
Ota yhteyttä: asiakaspalvelumme palvelee myös kuntoutusasioissa 010 195 000.