Mihin vakuutuslääkäriä tarvitaan?


 
Seppo Kettunen
 
 

Työeläke on Suomessa simppeli juttu. Kun käymme töissä ja saamme palkkaa, samalla kerrytämme itsellemme vanhuuseläkettä. Kun jäämme eläkkeelle 63 vuoden iän jälkeen, eläkeyhtiö maksaa meille eläkettä.

Jos maailmassa ei olisi sairauksia, ei eläkejärjestelmässäkään tarvittaisi muuta kuin vanhuuseläke. Mutta 40 vuoden työuran aikana voi kuka tahansa sairastua vakavasti ja menettää työkykynsä. Työeläkejärjestelmä turvaa myös työkyvyttömyyden ennenaikaisella eläkkeellä. Aivan erityinen hienous suomalaisessa työkyvyttömyyseläkkeessä on, että sairastunut saa lähes saman eläkkeen kun 63-vuotiaana vanhuuseläkkeellä tulisi saamaan – riippumatta siitä, kuinka paljon eläkettä on ”oikeasti” ehtinyt kerryttämään. Puuttuvan osuuden eläkerahoista maksamme nimittäin yhdessä. Työkyvyttömyyseläkkeen maksajat tuskin haluaisivat, että jokainen lieväänkin sairauteen sairastunut voisi halutessaan siirtyä eläkkeelle. Esimerkiksi jos kaikki krooniseen nuhaan sairastuneet voisivat jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle, tulisi sellainen kaikille kalliiksi. Eikä se olisi edes tarpeellista. Eläkejärjestelmän toimivuuden kannalta on siis vedettävä raja lievien ja vakavien sairauksien välille. Lievästi sairaan pitääkin meidän järjestelmässämme sinnitellä työelämässä, jotta yhteinen eläkesysteemi ja kansantalous toimivat.

Seppo Kettunen on Ilmarisen ylilääkäri.

Seppo Kettunen on Ilmarisen ylilääkäri.


Sairausperusteisen työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen ja hylkäämisen rajan määrittämiseen luontevin mittatikku on lääketiede. Palataanpa askel taaksepäin. Jos sairastumme, saamme apua ja hoitoa terveydenhuollosta. Lääkärit määrittävät sairauden, hoidon ja ovat mukana hoitoprosessissa niin kauan kun tarvitaan. Hyvin toimivassa terveydenhuoltojärjestelmässä sama lääkäri vastaa hoidosta alusta loppuun saakka. Jos sairauden oireet eivät taltu eikä potilas voi palata työelämään, hän hakee hoitavan lääkärin kirjoittamalla lausunnolla työkyvyttömyyseläkettä. Tässä kohdassa mukaan otetaan toinenkin lääkäri – vakuutuslääkäri.

Vakuutuslääkäri työskentelee eläkeyhtiössä. Vastuu ja valta ovat erottamaton pari: eläkeyhtiön on maksettava sairauden vakavuuteen perustuen työkyvyttömyyseläke ja tehtävä ratkaisu maksamisesta mahdollisimman tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti lääketieteellisiin seikkoihin nojautuen. Suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä sairausperusteisten etuuksien kohdalla on ajateltu, että lääketiede on objektiivinen ja tasapuolisin mitta. Vaikka eläkeyhtiön hylkäävät päätökset voi viedä ratkaistavaksi eläkeyhtiön yläpuolelle valitusasteisiin, nojaa järjestelmä kuitenkin vahvasti eläkeyhtiön vakuutuslääkäreiden luotettavuuteen.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko asetti kesästä 2012 taustaryhmän kartoittamaan keinoja, joilla vakuutuslääkärijärjestelmän luottamusta voitaisiin nyky-yhteiskunnassa vahvistaa. Maailma on muuttunut, eikä vakuutuslääkärien luottamus ole enää itsestään selvyys. Nykyaikainen informaatioyhteiskunta edellyttää vakuutuslääkärijärjestelmältä entistä parempaa läpinäkyvyyttä, jotta siihen voitaisiin luottaa elämän vaikeissa tilanteissa. Vuoden 2013 aikana työskennelleet alatyöryhmät ja niitä yhdistävä ohjausryhmä julkisti tammikuun 2014 puolivälin jälkeen viisi keskeistä toimenpide-ehdotusta ja neljä pienempää kehittämisehdotusta läpinäkyvyyden ja luottamuksen parantamiseksi.

Eläke- ja vakuutusyhtiöiden tehtäväksi annettiin päätösten lääketieteellisten perustelujen kehittäminen. Perusteluihin on sisällyttävä kuvaus lääketieteellisistä syistä, joiden vuoksi eläke on evätty. Toteutus ei ole aivan yksinkertainen, koska eläke hylätään silloin, kun sairausoireet ovat lievät ja vakavat oireet puuttuvat. Faktoihin pohjautuvassa hylkäyspäätöksessä pitäisi kuvata oireita ja löydöksiä, joita ei ole, eikä potilaalla ja eläkkeen hakijalla ole niistä omakohtaista kokemusta. Tässä viiltävässä epäjatkuvuuskohdassa ovat vastakkain lääketieteelliset objektiiviset mittaustulokset ja etuudenhakijana olevan potilaan tunne sairaudestaan ja huoli omasta tilanteestaan. Järjen ja tunteen kohdatessa tunne aina voittaa ihmisen mielen sopukoissa. Tällaisen tilanteen yli voi kannatella vain luottamus siihen, että vakuutuslaitos on tehnyt perustellun päätöksen.

Eläke- ja vakuutusyhtiöiden ratkaisuprosessien läpinäkyvyys, päätöksiä tekevien lääkäreiden luotettavuus ja yhtiöiden ratkaisulinjan oikeellisuuden takaaminen voivat vahvistaa luottamusta. Näitä kaikkia seikkoja työryhmä esitti kehitettäväksi. Muutoksenhakulautakuntien jäseniltä edellytetään sidonnaisuuksien ilmoittamista ja lääketieteellisen asiantuntemuksen vahvistamista vaikeissa tapauksissa. Lääketieteellisesti monimutkaisissa tapauksissa tarvitaan esimerkiksi oppiriitojen vuoksi puolueeton taho antamaan selvyyttä asioiden oikeudenmukaiseen ja yhteiskunnallisesti kestävään lopputulokseen pääsemiseksi.

Työryhmä esittää myös suullisten käsittelyjen lisäämistä valitusasteissa. Niistä on jo kokemusta muutaman vuoden takaa. Pian suullisten käsittelyiden alettua Vakuutusoikeudessa ne kuitenkin vähenivät ja lopulta loppuivat. Tuolloin suulliset käsittelyt eivät tuoneet etua eivätkä lisäarvoa päätöksentekoprosessiin. Jotta nyt suullisilla käsittelyillä voitaisiin parantaa vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä, pitäisi Vakuutusoikeudessa kyetä tunnistamaan ne tapaukset, joissa istuntoon kokoontuminen ja näytön suullinen käsittely antaisi lisäarvoa. Oma arvioni on, että vain päätöksentekoon liittyvän perustelun avaaminen ja kuvaaminen eläkkeen hakijalle lisäisi läpinäkyvyyttä luottamuksen vahvistamisen kannalta.

Vakuutuslääkärijärjestelmän luottamuksen kehittäminen on ennen kaikkea vakuutettujen etu. Jos vakuutuslääkärijärjestelmä rapautuu ja rämettyy, eivät osaavat lääkärit enää valitse vakuutuslääkärin paperityötä, vaan hakeutuvat mieluummin perinteiseen hoitotyöhön eli hoitamaan potilaita. Päätökset tehtäisiin silloin entistä heikommin lääketieteellisin voimavaroin. Silloin myöntöjen ja hylkäysten raja kävisi häilyvämmäksi ja eläkkeen hakijat olisivat entistä epävarmempia saamiinsa päätöksiin. Lääketieteellisen arvioinnin luotettavuus perustuu osaamiseen.

Seppo Kettunen
Ilmarisen ylilääkäri, Vakuutuslääkäreiden yhdistyksen puheenjohtaja

 
Kategoria(t): Eläkejärjestelmä, Työkyky. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

7 vastausta artikkeliin: “Mihin vakuutuslääkäriä tarvitaan?

  1. Vakuutuslääkärit ovat mielestäni ns. ”lääkäreitä”. He ovat kouluttautuneet yjhteiskunnan varoilla ”lääkäreiksi”.
    Käsittääkseni heillä ei ole vastaan ottoa, he eivät ole ikinä tavanneet yhtään potilasta, heidän ei tarvitse miettiä mikä potilasta vaivaa, heidän ei tarvitse miettiä minkäänlaisia hoitovaihtoehtoja, ei tarvitse harkita lääkitysvaihtoehtoja, ei tarvitse mioettiä diagnooseja, ei tarvitse edes ymmärtää niitä, Voi toki olla että he ymmärtävät diagnoosit, mutta sillä ei ole merkitystä. Heidän tarvitsee ainoastaan tehdä se, mitä heiltä odotetaan. Eläkeyhtiöt ovat ihan tavallisia voittoa tavoittelevia yhtiöitä. Tämähän tarkoittaa sitä, että jokainen henkilö, joka ei ymmärrä kuolla juuri ennen eläkeikää on huono sijoitus. Eläkeyhtiöt käyttävät häikäilemättä hyväkseen nykyisten lähes eläkeiässä olevien työmoraalia. (”Kun kerta on sitte todettu täysin työkykyiseksi, niin tehhään sitten perkele näitä töitä”) No, sitten kuollaan pois ennen aikojaan, mikä tietysti oli eläkeyhtiöiden tarkoituskin. Lyödään kahvihuoneessa ylävitosia ja nostetaan optiot. No, tämähän on normaalia nyky yhteiskuntaa, Rehellisyys ei peri maata, vaan ketkut huijarit. Ja vakuutus”lääkärit”

    Mutta se, että nämä vakuutus”lääkärit” nimittävät itseään lääkäreiksi!!

    • Visiting from ICLW…You are cracking me up! I bet you all have a blast. I love to let lose and do silly “kid” things because they are memories that stick forever. I hope you post some pictures of our fun time to remind others that it is okay to let lose, let it all hang out (well, not ALL), and have a blast!

  2. Kauniita sanoja ja oikein kauniisti kirjoitettu, Seppo! Hieman ehkä realistisempi kuvaus raadollisesta todellisuudesta löytyy kuitenkin täältä: http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi

    Olisin taipuvainen uskomaan enemmän tuota jälkimmäistä näkemystä. Vakuutusyhtiöllä kun sattuu olemaan paha intressiristiriita mukana päättäessään korvauksista ja sitä kautta omasta kannattavuudestaan. Mielestäni päätäntävallan tulisi kuulua jollekulle puolueettomalle instanssille näin tärkeissä henkeen ja terveyteen liittyvissä asioissa.

    Päättäessänne autolle tai muulle omaisuudelle koituneen vahingon korvaamisesta voitte mielestäni aivan mainiosti käyttää vaikka autolääkäriä ja tehdä itse ne korvauspäätökset. Ihmisiä koskevissa vahingoissa asia on liian tärkeä.

    – Mika

  3. Hyvä Seppo Kettunen,

    En ymmärrä tekstissäsi seuraavaa kohtaa. ”Vastuu ja valta ovat erottamaton pari: eläkeyhtiön on maksettava sairauden vakavuuteen perustuen työkyvyttömyyseläke ja tehtävä ratkaisu maksamisesta mahdollisimman tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti lääketieteellisiin seikkoihin nojautuen.”

    Olen samaa mieltä, että vastuun ja vallan pitäisi olla erottamaton pari. Nykyisessä järjestelmässähän näin nimenomaan ei ole. Vakuutuslääkärillä on valta tehdä päätös sairaan ja työkyvyttömän ihmisen toimeentulon turvaamisesta, joko hyväksyä työkyvyttömyyseläkehakemus tai hylätä se. Vakuutuslääkärin ei tarvitse ottaa vastuuta potilaan hoidosta, kuntoutusmahdollisuuksista tai toimeentulosta, jos eläkepäätös hylätään. Täysi valta jättää työkyvytön ihminen ilman toimeentuloa ei tuo mukanaan mitään vastuuta tämän päätöksen seurauksista.

    Teoriassa näitä vastuuttomia päätöksiä voi perustella sillä, tämä ylläpitää kansantalouden toimivuutta. Käytännössä ihminen, joka on työkyvytön, mutta ei saa työkyvyttömyyseläkettä, siirtyy sairaiden tilastosta työttymien tilastoon, eikä todellakaan lisää työllisyyttä. Usein tällainen sairas, joka on pitkään työttömänä, pakotetaan erilaisiin työkokeiluihin ja kurssituksiin, jotka heikentävät terveydentilaa entisestään. Pahimmillaan vakavasti sairaalta saatetaan katkaista työttömyyskorvaus, koska hän ei ole kyennyt osallistumaan pakollisiin työllistämisjaksoihin, ja hän putoaa toimeentulotuelle. Vastuu tästä kaikesta lankeaa vain potilaalle itselleen ja hänen läheisilleen kanssa, jos näitä on.

  4. Myös tuosta puuttui niin monet tuhannet tapaukset ”katsotaan parantuneeksi” sekä myös kipuilijoiden kohdalla: ”Olet työkykyinen, koska lääkitystäsi voidaan nostaa….”

    Herää kysymys kuka uskaltaa ammatti-alasta riippumatta tehdä töitä tai tulla palveltavaksi sellaisen ”vahvasti morfiinin” alaisena, tms. vahvan lääkkeen vaikutuksen alaisena, kun tosiaan lääkkeitä ja vahvojakin löytyy pilvin pimein..

    Eikä tuo tarkoita vaan Eläkevakuutusyhtiöitä, vaan usein myös valitettavasti Kelankin asiantuntija lääkäreitä…

    Itse -07 alkaen Kipu-kroonikko, Entinen mm. Tarjoilija ja kaupan alallakin ollut töissä.. Silti valitusasteita myöten Käännyttiin eläkevakuutusyhtiön paperitse parantavan lääkärin kantaa tukemaan, sillä voinhan juurikin noiden alojen töitä tehdä 30v nuorena miehenä: Omaan tahtiin, Kera: Kahden kyynersauvan, rollaattorin, tartunta pihtien ja mahdollisesti tulevan inva-mopon kera.. Katsoivat että käytän vain Kyynersauvoja…

    Tapauksessani ei löytynyt kiistatonta näyttöä vaan raja-arvo löydöksiä taudin määrittämiseksi eli lääkäri voi tulkita sairauden on tai ei… Silti olen lisäksi suht vahvasti lääkitty ja tosiaan, lääkitystäni voidaan lisätä ja kohottaa kovempiin vielä..

    Toimin eräässä yhdistyksessä tiedottajana, vapaa ehtoisena sekä amatöörinä ja kommenttini toivon luettavan Henkilökohtaisena mielipiteenä sekä täysin faktana. Kykenen nämä väittämä kohdat todistamaan

    • Kasvottomat kristallipalloa ja lakia taloudellista tuottoa parantaen tulkitsevat ”asiantuntijat” näkemättä potilasta ja välittämättä useiden alan todellisten ammattilaisten lausunnoista antaa kuolemantuomioita pitkän työuran tehneille veronmaksajille jotka ovat olleet työkykyisenä aikana olleet pakotettuja maksamaan näille finanssilaitoksille.Jos olisin voinut aikoinaan valita niin olisin mieluusti sijoittanut rahani jotenkin muuten että työkyvyttömänäkin säilyisi hetken elävien kirjoissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *