OECD:n raportti tukee hallituksen rakennepolitiikkaa


 
Jaakko Kiander
 
 

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö eli OECD on julkaissut Suomea koskevan maaraporttinsa ja samalla kertonut oman näkemyksensä siitä, mitä meidän pitäisi tehdä. Raportti sai tiedotusvälineissä hyvän näkyvyyden, mitä varmasti edisti se, että OECD:n pääsihteeri oli itse paikalla antamassa lausuntoja.

Samalla voitiin havaita, että sisällöltään raportti ei ollut yllättävä. Sen johtopäätöksiä ei niinkään luonnehdi tuoreus vaan pikemminkin ennustettavuus. OECD on kertonut meille jo monta kertaa aiemminkin, että työuria on pidennettävä ja eläkejärjestelmää uudistettava ja lisäksi tehtävä muitakin rakenteellisia uudistuksia, jotka lisäävät työvoiman tarjontaa ja parantavat tuottavuutta.

Jaakko Kiander on Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja.

Jaakko Kiander on Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja.

Suomen asenne näitä suosituksia kohtaan on meille tyypillinen. Kriittiset ehdotukset ovat tervetulleita ja niitä jopa toivotaan. Jotkut muut valtiot yrittävät jo etukäteen estää sen, että raportissa esitettäisiin joitain hallituksille epämieluisia uudistuksia. Suomessa sen sijaan OECD ja sen raportit on jo kauan sitten otettu osaksi kotimaista talouspolitiikan valmistelua. Niiden avulla halutaan luoda ymmärrystä välttämättöminä pidetyille uudistuksille. Nyt OECD antoi korkean tason tukea hallituksen rakennepolitiikalle ja aikomukselle jakaa julkisen talouden säästötarpeet tuleville vuosille.

Tulevan eläkeuudistuksen merkitys tuntuu kasvavan koko ajan. Nyt myös OECD lataa paljon odotuksia siihen, että eläkeuudistuksella voitaisiin kasvattaa työvoiman tarjontaa ja korjata julkisen talouden kestävyysvaje. Samansuuntainen tavoite sisältyi myös Jyrki Kataisen hallituksen viime elokuussa esittämään rakennepoliittiseen ohjelmaan. Siinä eläkeuudistus nähtiin keskeisenä rakenteellisena uudistuksena, joka saa suomalaiset pidentämään työuriaan.

Eläkeuudistuksesta neuvottelevien työmarkkinajärjestöjen niskaan on siten kasattu kovat paineet. Neuvottelijoiden olisi löydettävä ratkaisu, joka ei tasapainota pelkästään eläkejärjestelmää vaan ennen kaikkea auttaa koko Suomen kansantaloutta ja julkista sektoria selviämään tulevaisuutta varjostavasta kestävyysvajeesta.

Voi olla, että eläkeuudistukseen kohdistetaan ylimitoitettuja toiveita. OECD ja monet muutkin haluavat, että varhaiseläkkeitä vähennetään ja että vanhuuseläkkeen alinta ikärajaa nostetaan sitomalla se eliniän odotteeseen. Samalla halutaan lisätä työelämän joustavuutta, jotta ikääntyneiden työssäkäynti helpottuisi. Tämä voisikin olla tarpeen. OECD:n esittämien lukujen mukaan Suomen keskimääräinen eläkeikä on vain kohtuullista eurooppalaista tasoa. Usein jää kuitenkin huomaamatta, että suomalaiset tekevät kuitenkin kokonaisuudessaan hyvin paljon työtunteja, koska osa-aikatyö on harvinaista. Ratkaisuja pitäisi mitä ilmeisimmin hakea nykyistä pidemmistä ja joustavammista työurista, joihin sisältyisi nykyistä enemmän osa-aikatyötä.

Jaakko Kiander
johtaja, talous ja eläkepolitiikka
Ilmarinen

 
Kategoria(t): Eläke, Eläkejärjestelmä. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *