Anna tilaa luovuudelle


 
Kati Huoponen
 
 

Meillä Ilmarisessa järjestettiin hiljattain ideapaja nimeltään Jalostamo. Jalostamon ajatuksena oli, että kuka tahansa ilmarislainen pystyi kävelemään sisään avoimista ovista ideoimaan yhdessä muiden kanssa. Jalostamossa sai itse keksiä ”siemenideoita”, joita muut kehittelivät eteenpäin, ja tietysti myös itse pystyi jalostamaan muiden ajatusversoja. Jalostamon konsepti ja idea oli yksinkertainen, mutta todella toimiva! Voi kun meillä olisi useammin mahdollisuus ideoida, olla luova ja kehittää toimintaamme yhdessä.

KatiHuoponenIlmarinen

Kati Huoponen
työhyvinvointijohtaja

”Luovuus on elinehto”, ” luovuus on yhtä tärkeää kuin lukutaito”. Siinä vain pari ajatusta luovuudesta. Miksi sitten emme ole enemmän luovia? Helppo vastaus on, että emme ehdi. Päivämme kuluvat kiirehtiessä kokouksesta toiseen, rutiinista toiseen ja kaupassakin pitäisi jossain välissä käydä. Kuitenkin luovuuden lisääminen tekisi työelämästä sujuvampaa, vähentäisi sähläystä ja toisi työskentelyyn lisää merkityksellisyyttä. Kasvatustieteen professori ja filosofi Juha T. Hakala kirjoittaa kirjassa ”Luovan laiskuuden opas” (Gummerus, 2013), että kuka tahansa voi olla luova – siihen ei tarvita mitään erityislahjakkuutta. Ratkaisevassa asemassa on ”riittävä laiskuus”, jotta ajattelulle on tarpeeksi aikaa. Omaan työpäivään kannattaa tietoisesti raivata tilaa ajattelulle. Hakalan mielestä meidän ei myöskään pidä työelämässä tähdätä jatkuvasti täydelliseen laatuun, vaan riittävän rentouden avulla työrutiineista tulee miellyttävämpiä ja laatukin pysyy hyvänä.

Menestyvät yritykset ovat luovia
Kokemukseni mukaan menestyvillä työpaikoilla onkin ymmärretty luovuuden merkitys. Työntekijät ovat loputon voimavara yritykselle, jos heidät otetaan mukaan yhteiseen kehittämiseen. Yhteistä ideointia voidaan hyödyntää niin prosessien sujuvoittamisessa, yrityksen strategian miettimisessä kuin tuotekehityksessäkin. Raketin lailla nouseva suomalainen peliteollisuus on hyvä esimerkki toimialasta, joka elää ja hengittää luovuudesta.

Possuille vihaiset ja pelaajan lentämään laukaisemat linnut – kukapa olisi tämän voinut kuvitella menestystarinaksi? Joku siihen kuitenkin Roviolla pystyi ja loppu on historiaa. Perinteisen teollisuuden yskähdellessä pahasti nousevat luovat ja uudenlaista ajattelua harrastavat yritykset esiin. Menestyvissä yrityksissä, kuten esim. Reaktorissa ja Vincitissä, on ymmärretty, että työn täytyy joustaa ja luovuudelle kannattaa antaa tilaa.

Myös me Ilmarisella olemme yrittäneet muistaa luovuuden merkityksen. Siirsin oman työhyvinvoititiimini viikkotapaamiseen perjantailta viikon alkuun, kun huomasin että aivomme ovat paremmin levänneitä ja valmiimpia uuden ideoimiselle viikonlopun jälkeen. Me otamme myös säännöllisesti aikaa vaihtaaksemme ajatuksia ja kehitelläksemme yhdessä ideoita eri toimialoilla työskentelevien asiakkaidemme ongelmien ratkaisuun. Varhaista välittämistä koskevaan työhyvinvointiseminaariimme otimme mukaan varsinaiset luovuuden ammattilaiset innostamaan osallistujia: Stella Polariksen improvisaationäyttelijät. Kirjaan myös itse ahkerasti ajatuksiani paperille, joita alitajuntani tuntuu työstävän eteenpäin. Luovuus onkin mielestäni myös asenne ja toimintatapa työelämässä!

Minun mielestäni meillä ei ole Suomalaisessa työelämässä varaa olla antamatta tilaa luovuudelle. Luovuus sitouttaa ja antaa työntekijöille mahdollisuuden kehittää yritystä ja omia työtapoja. Luovuus on rohkeutta luopua rutiineista, hyväksyä virheet ja mahdollisuus löytää jotain uutta. Mitä sinä olet ajatellut tänään? Mikä sinua ärsyttää töissä? Miten asiat voisivat sujua paremmin? Ota työpäiväsi aikana 15 minuuttia aikaa ideointiin, anna ajatustesi virrata rohkeasti ja lähde kehittämään jotain uutta!

Kati Huoponen
työhyvinvointijohtaja

 
Kategoria(t): Eläke. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *