Sijoittajalla on vastuu lasten oikeuksien toteutumisesta


 
Anna Hyrske
 
 

Osallistuin parisen viikkoa sitten Tukholman Kuninkaanlinnassa järjestettyyn lasten oikeuksia pohtineeseen Global Child Forum 2014 -seminaariin. Global Child Forum on Ruotsin kuningasperheen aloitteesta syntynyt, vuosittain järjestettävä lasten asioihin keskittyvä foorumi. Kun istuin linnan upeassa salissa ministereiden, talousvaikuttajien ja muiden silmää tekevien seurassa, mielessä käväisi, onko tämä sopiva ympäristö ja oikea joukkio ruotimaan maailman lasten asemaa?

Anna Hyrske on Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen päällikkö.

Anna Hyrske on Ilmarisen
vastuullisen sijoittamisen päällikkö.

Tilaisuuden edetessä epäluuloni kuitenkin hälvenivät ja selvisi, että paikalle kokoontuneet ihmiset ovat juuri niitä, jotka pystyvät muuttamaan asioita paremmiksi. Päivän aikana kuulimme kattavasti eri yritysten ja järjestöjen hyviä esimerkkejä suurista ja pienistä teoista, joilla eri puolilla maailmaa elävien lasten tilannetta on parannettu.

Oma panokseni foorumissa oli osallistua paneelikeskusteluun, jossa puntaroitiin sijoittajien toimia suhteessa lasten oikeuksiin. Siinä pyrin tuomaan esiin kaksi tärkeää seikkaa. Ensinnäkin: vaikka lasten oikeuksista puhuttaessa useimmiten ensimmäisenä viitataan lapsityövoiman estämiseen, ne käsittävät myös paljon muuta. Sijoittajille olisi tärkeää, että yritykset tutustuisivat Lasten oikeudet ja liiketoimintaperiaatteet (Children’s Rights and Business Principles) -ohjeistukseen. Nämä kansainvälisesti tunnustetut periaatteet auttavat yrityksiä hahmottamaan ne olennaiset asiat, joihin yritysten täytyy kiinnittää huomiota, jos ne tosissaan haluavat edistää lasten asemaa. Esimerkiksi länsimaisen median pitäisi pohtia vaikkapa lapsille suunnatun markkinoinnin vastuullisuutta ja nettikiusaamista.

Toinen korostamani asia liittyi ongelmien laatuun. Usein yhtiöt nimittäin pyrkivät ratkaisemaan esimerkiksi lapsityövoimaan liittyviä ongelmia ”insinöörivetoisin” keinoin, kuten rakentamalla fyysisiä muureja tai aitoja ja näin pitämällä lapset pois työnteosta. Tällä tavalla ei kuitenkaan päästä ongelman ytimeen, eli niihin perussyihin, jotka ovat ajaneet lapset työntekoon. Yrityksille annettava neuvo kuuluu:”Less technical engineering and more social focus to tackle the root causes.”

Lasten oikeuksien edistäminen vaatii yhtiöiltä ja sijoittajalta kärsivällisyyttä, sillä muutokset tapahtuvat hitaasti. Yhtiöt tarvitsevat lisää tietoa lasten oikeuksista ja taitoja puuttua rikkomuksiin. Onneksi maailmassa on paljon asialle omistautuneita asiantuntijoita ja järjestöjä, kuten esimerkiksi Unicef, Pelastakaa Lapset ja Fight for Peace, joiden kanssa yhdessä toimimalla voi saada konkreettisia tuloksia aikaan. Yritysten lisäksi myös sijoittajien on huolehdittava lasten oikeuksista. Ilmarinen esimerkiksi seuraa jatkuvasti lasten oikeuksien toteutumista sijoituskohteidensa toiminnassa.

Global Child Forumin osallistujat saivat myös kuulla, miten sinnikäs työ tuottaa tuloksia. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n edustaja kertoi, että maailmanlaajuisesti tarkasteltuna lapsityövoiman käyttö on vähentynyt kolmanneksella vuodesta 2000. On tosin huomioitava, että osa vähentymisestä johtuu lapsityövoiman siirtymisestä virallisen työvoiman ulkopuolelle. Yritysten kannalta tämä merkitsee sitä, että niiden on seurattava omaa alihankintaketjuaan entistä tarkemmin. Yhtiöiden ja sijoittajien on myös ymmärrettävä ja tunnustettava vastuunsa lasten oikeuksien toteutumisessa entistä paremmin.

Anna Hyrske
vastuullisen sijoittamisen päällikkö

 
Kategoria(t): Sijoittaminen, Vastuullisuus
Avainsana(t): .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *