Vastuullinen rakennuttaja tekee kaikkensa laadukkaan lopputuloksen eteen


 
Niina Rajakoski
 
 

Rakennusalasta on kirjoitettu viime aikoina paljon, niin alalla rehottavasta harmaasta taloudesta kuin laatuvirheistäkin. Ilolla huomasin, että Helsingin Sanomat on jo useaan otteeseen nostanut rakennusalan laadun otsikoihin (viimeksi HS 7.4.2014). Äskettäin eräs toimittaja jututti minua ja kysyi, miksi rakennusliikkeiden johtajat eivät anna laatuun liittyviin kysymyksiin vastauksia? Nyt sitten antoivat ja hyvä niin.

Rakennusala on kärsinyt laaduttomien tai ongelmakohteiden leimasta. Harvoin julkisuuteen on päästy onnistuneella kohteella. Pitäisikö näitäkin esitellä mediassa, jotta ”Matti Meikäläisen” silmissä emme leimautuisi näiden ongelmakohteiden vuoksi? Vastuullisen rakennuttajan näkökulmasta on harmi, että vastuullisesti ja laadukkaasti toimivat tahot saavat kantaa huonoa leimaa yksittäisten kohteiden vuoksi.

Niina Rajakoski on Ilmarisen rakennuttajapäällikkö.

Niina Rajakoski on Ilmarisen rakennuttajapäällikkö.

Nyt olisi aika valottaa toimenpiteitä, joihin rakennuttajat ovat ryhtyneet laadukkaan rakentamisen edistämiseksi. Avoimuudelle, nöyryydelle ja virheiden suoraselkäiselle korjaamiselle on nyt tilaus, ja tämä momentum tulisikin hyödyntää. Silloin kun asioita käsitellään mediassa, asiat ovat yleensä menneet jo pahasti pieleen.

Samaisessa Hesarin kirjoituksessa viitattiin siihen, että laaduttomuus johtuu tilaajasta, rakentajasta ja rakennuttajasta. Toisin kuin lehdessä esitettiin, syy laaduttomuuteen mainituissa yksittäistapauksissa on seurausta koko rakentamisen ketjun pettämisestä. Laatuongelmat voivat alkaa jo kaavoituksesta. Kaavoituksessa on varmistettava, että viranomaisen asettamien ehtojen kautta syntyy terveellisiä ja turvallisia kohteita. Esimerkkinä voisi mainita, että yhdessä kaavahankkeessa kaavoittajalta kysyttiin, miten hän on miettinyt esitetyn ratkaisun käytännön toimivuutta. Vastaukseksi saatiin, että se on rakennuttajan ongelma. Häh? Niinpä tietysti. Tälläkin hetkellä näkee ratkaisuja, joiden toimivuus ääriolosuhteissamme on kyseenalainen tai on todennäköistä, että ongelmia esiintyy myöhemmin. Pitäisikö kaavoitukseen saada esteettisen osaamisen rinnalle myös rakentamisen ja toteutuksen osaamista? Luultavasti kyllä.

Takuuaikoja tulisi pidentää
Toinen esimerkki liittyy rakentamisen ketjussa suunnitteluun. Vastuullisena tilaajana olemme jo pitkään tarkastuttaneet rakentamisen suunnitelmia, vaikka olemme suunnittelusta maksaneet jo kertaalleen. Tarkastustoiminta on kuitenkin ollut tarpeen, koska sen kautta on saatu poistettua suunnitelmista yksinkertaisia mutta mahdollisesti kalliiksi osoittautuvia virheitä. Kaikki tilaajat eivät rakentamisen suunnitelmia kuitenkaan tarkistuta. Voi vain arvailla, mitä näille kohteille tapahtuu vuosien varrella. Tilanne ei voi jatkua näin, vaan suunnittelijakunnan on otettava aiempaa enemmän vastuuta työn laadusta ja alettava tuottaa virheettömiä suunnitelmia.

Kolmanneksi esimerkiksi otan tärkeät kumppanit eli rakennusliikkeet. Rakennusliikkeet ovat kuin yhdestä suusta kertoneet tapaamisissa, että kyllä he miettivät laadukkaampia ja ylläpidettäviä ratkaisuja elinkaarihankkeissa. Itse olen samaan hengenvetoon kysynyt tai paremminkin todennut, että eikös tätä hanketta voisi suunnitella ja toteuttaa samalla tavalla. Mikä sen estää? Näissä kohteissa rakennusliikkeiden vastuut ovat pitkät ja sen vuoksi olenkin esittänyt useissa kommenttipyynnöissäni, että takuuaikoja tulee pidentää. Nykyiset ajat eivät ole riittäviä.

Myös rakennuttajat tekevät virheitä. Rakennuttajia syytetään usein epärealistisista aikatauluista, vaikka aikataulujen tulisi syntyä yhteistyön tuloksena. Kenenkään ei pidä sitoutua aikatauluun, joka ei noudata esimerkiksi betonin kuivumisaikoja. Vastuullinen tilaaja miettii etukäteen, että aikataululla pitää pystyä rakentamaan ja toteuttamaan hanke, joka ei kärsi esimerkiksi kosteaan betoniin liittyvistä ongelmista.

Lisää ymmärrystä ylläpidosta
Usein kuulee myös väitettävän, että syy ongelmiin on kiinteistöjen ylläpidossa. Tätä näkökulmaa korostavat usein rakentajat. Itse vastasin yli 10 vuotta ylläpitotoiminnasta ja voin vakuuttaa, että suunnitteluvirheet, jotka on tehty suunnittelupöydällä tai hankinnan tai rakentamisen aikana aktivoituvat ylläpidon aikana. Ylläpitoakin toki laiminlyödään, mutta monesti kyseessä on myös väärin toteutettujen hankkeiden ylläpidon vaikeus tai jopa mahdottomuus. Rakentamiseen ja suunnitteluun tulisikin lisätä ylläpidon ymmärrystä mitä suurimmassa määrin.

Laadun tae on osaava ja motivoitunut ihminen. Työmaan lopputuote on enintään niin hyvä kuin työmaan vastaava, projektipäällikkö ja suunnittelusta vastaavat henkilöt ovat. Tärkeää on asenne! Oikean asenteen omaavat ammattilaiset eivät kädestään huonoa jälkeä jätä eivätkä alita rimaa, vaan vastaavat kohteesta kuin omastaan.

Virheitä sattuu kaikille. Tärkeintä on se, kuinka virheet korjataan. Tyypillinen tapa – valitettavasti – on lähettää ongelmia käsittelevään kokoukseen yrityksen lehmänhermoisin henkilö ottamaan asiakkaan palaute vastaan ja kertomaan tuhannella ja yhdellä tavalla miksi korjaus ei kuulu yrityksen vastuulle tai miksi korjaavia toimenpiteitä ei ole tehty. Totta kai on myös arvokkaita ja hyviä yhteistyökumppaneita, joiden kanssa virheet on korjattu reippaasti ilman välikäsiä tai turhia selittelyjä. Näin tulisi koko alan toimia. Muistutuksena meille tilaajille ja rakennuttajille: meidänkin pitää vasta suoraselkäisesti omista virheistämme eikä kaataa niitä muiden päälle.

Kaikkien tulee miettiä, kuinka pystyisimme parantamaan omaa tekemistämme, jotta lopputuote on terveellinen ja turvallinen niin uudis- kuin perusparannushankkeissakin. Tsemppiä, hoidetaan tämäkin asia kunnialla kuntoon!

Niina Rajakoski
rakennuttajapäällikkö
Ilmarinen

 
Kategoria(t): Eläke, Rakentaminen, Vastuullisuus. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

3 vastausta artikkeliin: “Vastuullinen rakennuttaja tekee kaikkensa laadukkaan lopputuloksen eteen

  1. Hei.
    Mielestäni yksi keskinen alamme ongelma on se, että ruohonjuuritason tekijällä ei tunnu olevan niin väliä. Mielestäni kirjoituksesi alleviivaa tämän huomion. Kirjoitat, että työmaan lopputuote on enin tään niin hyvä kuin työmaan vastaava, projektipäällikkö ja suunnittelusta vastaavat henkilöt ovat. Niinpä, ei ole niin väliä, kuka työmaalla varsinaisesti puuhailee itse rakennusosien ja materiaalien kanssa. Juuri tästä samasta lähteestä kumpuaa myös alan tuottavuuden kehittymättömyys. Tuottavuus syntyy koko henkilöstön asiantuntemuksella ja motivaatiolla. Ajattelemme kuitenkin rakennusalalla, että pienen joukon, ei koko rakennusväen, motivaatio ja ammattilaisuus on ratkaisevaa.
    Ystävällisin terveisin
    Matti Harjuniemi
    puheenjohtaja
    Rakennusliitto

  2. Hei Matti ja kiitos kommentista! Yritin kirjoituksessani tuoda esiin, että jokaisen rakentamisen ketjun osasen pitää olla laadukas ja työhön motivoitunut – tietenkin myös rakentamisvaiheen työn ja työntekijöiden. Olen urallani nähnyt esimerkkejä, missä työmaaesimiehet eivät ole toimineet laatuvaatimusten mukaisesti ja eivätkä ole sitä vaatineet myöskään alaisiltaan, mikä on näkynyt myös suoraan työn jäljessä. Toisaalta taas olen nähnyt miten hyvä ja toimiva työnjohto luo edellytykset sille, että myös työntekijöillä on resurssit tehdä hyvää jälkeä. Jokainen henkilö työntekijästä rakennuttajaan saakka ovat tärkeitä laadukkaan, terveellisen ja turvallisen rakennuksen tekemisessä.

    Olen myös samaa mieltä siitä, että tuottavuus rakennusalalla syntyy koko henkilöstön yhteistyöstä ja yhteisestä työn kehittämisestä.
    Niina Rajakoski

  3. Hyvää tekstiä Niina,
    Mielelläni lisäisin listaasi myös oikeat rakenneratkaisut ja materiaalivalinnat. Valitettavan usein tärkein valintakriteeri on hinta. Kun tähän vielä yhdistetään se, että eri tuoteryhmien halvimmat
    materiaalit kootaan rakennepaketiksi, ollaan jo kaukana oikealta tieltä. Ja tämä kostautuu vuosien mittaan myös siellä kunnossapitopuolella.
    Matin kanssa olen samaa mieltä siitä, että vaikka edellytykset luodaan suunnittelupöydillä, niin tulos tehdään työmaalla. Osaava työkunta ja pätevä työnjohto ovat suuressa roolissa hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi.
    Olen sekä työnjohdosta että materiaaliasioista juuri kirjoitellut omassa blogissani, tervetuloa kommentoimaan: piimat.wordpress.com

    Martti Matsinen
    Puheenjohtaja / Suomen Betonilattiayhdistys ry
    Toimitusjohtaja PiiMat Oy

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *