Maailman kriisit ja eläkesijoittaminen


 
Staffan Sevón
 
 

Ukrainan kriisi on viime aikoina herättänyt huolta Suomessa ja muualla maailmassa. Erilaisilla poliittisilla ja sotilaallisilla kriiseillä on vaikutuksensa myös eläkesijoittamiseen: mitä sijoittajan pitäisi kriiseistä ajatella? Mitkä kriisit vaikuttavat markkinoihin ja mitkä eivät?

Vaikka monesti muuta kuuluu sanottavan, ovat myös sijoittajat ihmisiä. Analysoimme ympäröivää maailmaa, etsimme toistuvia kuvioita ja yritämme ennakoida maailman muuttumista.

Sota on aina inhimillinen katastrofi. Rauhan ajan kasvattina en varmaankaan osaa edes kuvitella sitä tuskaa ja kärsimystä, mikä sodasta aiheutuu. Talouden- ja sijoittamisen näkökulmasta katsottuna asia kuitenkin monimutkaistuu.

Staffan Sevón, johtaja, taktinen allokaatio

Staffan Sevón, johtaja, taktinen allokaatio

Keräsimme tiedot muutaman sotilaallisen konfliktin vaikutuksesta osakemarkkinoiden kehitykseen. Alla olevassa kuvasta voi nähdä, miten osakemarkkinat Euroopassa ovat kehittyneet kunkin sotilaallisen konfliktin alkamisen tienoilla (siniset viivat, Ukrainan konflikti punaisella). Vertailun vuoksi kuvassa näkyy myös Euroopan- (mustana) ja USA:n (oranssina) osakemarkkinoiden keskimääräinen kehitys ennen ja jälkeen konfliktin puhkeamisen. Suomen osakemarkkinoiden kehitystä Ukrainan kriisin ympärillä kuvaa punainen katkoviiva.

Osakemarkkinat näyttävät hermoilevat hieman ennen konfliktin puhkeamista, mutta ne kokevat jonkinlaisen toipumisreaktion konfliktin eskaloiduttua. Kuvasta voi päätellä myös sen, että jopa Suomen talouteen todennäköisesti varsin vakavasti vaikuttavan Ukrainan konfliktin vaikutus osakemarkkinoihin on ainakin tähän mennessä markkinoiden ollut sangen pieni. Kuvaako tämä sijoittajien heikkoa ennustuskykyä?

Kriisit
Keskimääräiset osakemarkkinatuotot ovat siis sotien alettua olleet positiiviset. Kertooko tämä sijoittajien olevan vain ”kyynisiä koneita”?

Vastausta voisi lähestyä näin: markkinoilla on taipumus yrittää ennakoida tapahtumia. Kiristyneet kansainväliset suhteet johtavat siksi usein alentuneisiin hintoihin nimenomaan ennen sodan alkamista. Sodan alettua aletaan jo (usein ylioptimistisesti) ennakoimaan sen päättymistä. Sodista kärsivät ikävä kyllä usein köyhimmät väestönosat. Tästä syystä sotien taloudellinen vaikutus jää usein myös varsin paikalliseksi.

Entä millaisilla kriiseillä ei ole markkinoihin vaikutusta? Ihminen on vuosituhansien ajan kehittynyt reagoimaan uhkiin. Historiallisesti uhat ovat olleet konkreettisia, eikä tieto pitkän aikavälin muutoksista ole välittynyt sukupolvien yli. Ei yksinkertaisesti ole ollut tarvetta varautua hitaisiin, mutta tuhoisiin muutoksiin – joita kuitenkin on tälläkin hetkellä meneillään.

Monet tutkimukset ennustavat globaalin kalastamisen – ainakin osittaista – romahdusta meidän elinaikanamme. Merenpinnan ennustetaan nousevan seitsemän metriä Grönlannin jäätiköiden sulaessa ja 60 metriä mikäli Antarktis sulaa.

Vaarana on, että keskitymme selviytymisemme kannalta epäolennaisiin haasteisiin! Meidän sijoittajien täytyy pitää ne mielessä myös ne hitaasti etenevät kriisit, jotka eivät päivittäin nouse uutisotsikoihin.

Staffan Sevón
johtaja, taktinen allokaatio

 
Kategoria(t): Sijoittaminen, Vastuullisuus
Avainsana(t): .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *