Vaikka taantuma painaa niin kuntoutus sen kun painaa!


 
Tuire Hakonen
 
 

Lueskelin erään aamun aviisista viimeisimpiä työttömyysuutisia, niiden uhkia sekä yli 45-vuotiaiden pelkoa löytää enää minkäänlaista työtä. Samana päivänä ilmestyi ETK:n tuore tilastoraportti 05/2014 Työeläkekuntoutus 2013. Jännityksellä tutkin, miten raportissa kuvataan keski-iältään ”jo” 47 -vuotiaiden työeläkekuntoutujiemme työhönsijoittumista työmarkkinoille kuntoutusohjelman jälkeen.

Tuire Hakonen, osastopäällikkö

Tuire Hakonen, osastopäällikkö

Ja minä mieleni niin ilahdutin: Työelämästä tulleista kuntoutujista 79 prosenttia palasi takaisin työmarkkinoille kuntoutusohjelman jälkeen. Merkittävää onnistumisen kannalta on sillä, onko ihminen jo ajautunut eläkereitille kuntoutusta hakiessaan. Eläketaustaisistakin kuitenkin reilu puolet palasi työhön. Tästä on syytä iloita: näillä henkilöillä työkyvyttömyyden riski on jo toteutunut ja ilman kuntoutustoimenpiteitä he olisivat todennäköisesti joutuneet pysyvästi eläkkeelle.

Kysymys herää, onko vaikutus pysyvä? Raportin mukaan vuonna 2009 kaikista kuntoutuksen päättäneistä 67 prosenttia oli vielä viime vuonna työelämässä joko kokopäiväisesti tai työssäkäyvinä eläkeläisinä. Eläkkeelle oli jäänyt ainoastaan 13 prosenttia. On laskettu, että kuntoutukseen käytetyt kustannukset on maksettu kahdessa vuodessa takaisin verrattuna siihen, jos henkilö jäisi kokonaan eläkkeelle. On siis selvää, että kuntoutuksen avulla on onnistuttu pidentämään suomalaisten työuria.

Miksi työeläkekuntoutus auttaa kiinni työnsyrjään?

Työeläkekuntoutus on hyvin työelämälähtöistä. Toimenpiteet − työkokeilut, työhönvalmennukset, oppisopimuskoulutukset, ammattiin johtavat koulutukset − rakennetaan pitkälti niin, että tulevaa työllistymistä edistettäisiin niin paljon kun mahdollista. Yhteistyö on tiivistä työpaikan, työterveyshuollon ja eläkeyhtiön kesken. Erilaiset työpaikkojen mallit työhönpaluun tukemisessa auttavat kuntoutuksen varhaisemmassa käynnistymisessä ja sairauspäivärahakaudella on useampikin tarkistuspiste työhönpaluun selvittämiseksi. Jos kuntoutujalla ei enää työsuhdetta ole, teemme eläkeyhtiössä tiivistä yhteistyötä paikallisten kuntoutusverkostojen kanssa hyvän työhönpaluusuunnitelman saamiseksi. Kuntoutuja saa avun läheltä!

Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on ollut laskussa jo pitemmän aikaa. Työeläkekuntoutujien määrä kasvoi viime vuonna 17 prosenttia edellisvuodesta ollen jo yli 13 000 henkilöä. Julkisessa keskustelussa olleen työkyvyttömyyseläkkeen hylkäysprosentinkin nousun taustalla yhtenä syynä lienee kuntoutuksen käytön lisääminen. Eikä kuntoutus ole mikään köyhyysloukkukaan: kuntoutuksen toimeentulokorvaus oli viime vuonna keskimäärin 2505 e/kk. Keskimääräisen eläkkeen määrä viime vuonna oli vajaat 1500 euroa.

Yhä useampi kuntoutuja yli viisikymppinen

Työeläkekuntoutuja on keski-iältään 47-vuotias. Huomioitavaa on, että ikäluokasta 55–64 vuotta kuntoutujia tuli työeläkejärjestelmään viidennes kaikista kuntoutujista. Yli 54-vuotiaiden kuntoutujien määrä on kasvanut koko ETK:n kuntoutustilastoseurannan 21-vuotisen historian ajan.

Parannettaviakin asioita mielestäni vielä löytyy. Esimerkiksi työttömäksi joutuneita vajaakuntoisia kannattaisi ohjata kuntoutusselvittelyihin jo työttömyyspäivärahakauden alussa, jottei työelämäyhteys turhaan katkeaisi pitkäaikaistyöttömyyteen.

Tuire Hakonen
osastopäällikkö, työkyvyn arviointi- ja kuntoutusosasto
Ilmarinen