Hiilivapaa eläke – realismia vai haihattelua?


 
Anna Hyrske
 
 

Ilmasto lämpenee. Se on fakta. Mutta onko eläkeyhtiön realistista suosia ”hiilivapaata eläkettä”* ja välttää sijoittamista pääasiallisesti fossiilisia polttoaineita tuottaviin yhtiöihin? Rehellinen vastaus: en tiedä. Jos tietäisin, olisin jo ottanut tiukan kannan puoleen tai toiseen. Nyt huomaan keikkuvani aidalla yrittäen pohtia, miten saada yhdistettyä lain vaatimus ”tuottavasta ja turvaavasta sijoitustoiminnasta” Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen tavoitteisiin.

Hiilivapaan eläkkeen pohtiminen aiheuttaa liudan kysymyksiä. Voidaanko ajatella, että kaikki nykyiset fossiiliset energiavarannot voidaan käyttää aiheuttamatta ympäristölle peruuttamatonta tuhoa? Mikä on sijoittajan vastuu, jos nykyisistä energiavarannoista vain 25 % on listattujen yhtiöiden taseissa ja 75 % on valtioiden tai valtio-omisteisten yhtiöiden hallussa? Jos poliittisia päätöksiä fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisestä ei saada aikaiseksi, miten sijoittajien pitäisi tilannetta tulkita? Mikä on viime tinkaan tehtyjen päätösten hintalappu ympäristön kantokyvyn ja investointien osalta? Pitääkö sijoittamisen indeksit rakentaa siten, että ne sisältävät vähemmän fossiilisia yhtiöitä? Näin myös passiivisijoittajalla eli tiukasti indeksejä seuraavalla sijoittajalla olisi parempi mahdollisuus keventää fossiilisten painoa omassa salkussaan. Kuka osaa vastata näihin kysymyksiin?

Anna Hyrske on Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen päällikkö.

Anna Hyrske on Ilmarisen
vastuullisen sijoittamisen päällikkö.

Valitettavasti ja onneksi vastaus löytyy jokaisen sijoittajan omasta näkemyksestä maailmanmenosta, poliittisista riskeistä, tase-erien arvostuksesta, riskinottokyvystä sekä epävarmuuksien sietämisestä.

Australiassa on meneillään iso kampanja hiilineutraaliuden tai jopa hiilivapauden puolesta. Siellä ihmiset voivat valita oman eläkerahastonsa ja näin valita omaan arvomaailmaansa sopivimman näkemyksen fossiilisten polttoaineiden hyödyntämisestä samalla ottaen itse vastuuta sijoitustoiminnan tuotoista. Onkin mielenkiintoista seurata, miten australialaisen eläkerahan pidemmän ajan tuotoille käy.

Suomessa tilanne on eri, koska eläkevarat sijoitetaan isojen eläkelaitosten toimesta ja järjestelmä kantaa sijoitustuotoista riskin. Yksittäisen ihmisen ei tätä riskiä tarvitse kantaa. Kollektiivisessa järjestelmässä isojen toimijoiden on haasteellista noudattaa voimakasta näkemystä, koska myös asiakkaiden mielipiteet vaihtelevat laidasta laitaan. Ilmarinen on keskinäinen, asiakkaiden omistama yhtiö, joka huolehtii yli 900 000 ihmisen eläketurvasta. Tuottoa on kuitenkin kyettävä tekemään, ja fossiilisessa energiabisneksessä mukana olevat yhtiöt ovat perinteisesti olleet hyviä osingonmaksajia ja suosittuja eläkesijoittajien kohteita.

Yhteiskuntamme tarvitsee edelleen fossiilisia polttoaineita, vaikka olemme kulkemassa kohti pienempää hiilijalanjälkeä. Voisiko vastuullinen toimintatapa olla fossiiliyhtiöihin sijoittaminen ja samalla näiden yhtiöiden ympäristöystävällisempiin polttoaineisiin tähtäävän tuotekehittelyn ja innovoinnin tukeminen? Voisiko sijoittaja näiden yhtiöiden poissulkemisen sijaan tuoda keskusteluissa esille huolensa taseessa olevien varantojen käytettävyydestä, pienentyvistä osingoista ja nousevista pääomakustannuksista sekä heikentyneistä investoinneista? Vai olisiko sittenkin vain parempi putsata salkusta hiilen ja öljyn mustaamat nimet? Eläkeyhtiöt joutuvat tätä pohtimaan oman omistajapolitiikkansa ja sijoitusstrategiansa perusteella. Ilmarisessa sijoituskohteeseen vaikuttaminen on usein ykkösvaihtoehto poissulkemisen sijaan.

Toivon, että pystymme tekemään valintoja niin yksilö- kuin yhteiskuntatasollakin, jotka hidastavat maapallon lämpenemistä ja suojelevat luontoa myös tuleville sukupolville. Yksi kysymys jää silti vaivaamaan minua: onko fossiililista polttoaineista riippuvaisilla yhtiöllä edessä ”Kodakin tie”, eli isoista innovaatioista kohti velkasaneerausta, mikäli ne eivät kaikesta puheesta ja yrityksestä huolimatta ole valmiita muuttumaan?

Aidalla edelleen keikkuen,
Anna Hyrske
vastuullisen sijoittamisen päällikkö
Ilmarinen

* Hiilivapaaeläke viittaa tässä yhteydessä sellaiseen eläkeyhtiön sijoituspolitiikkaan, jossa salkusta poistettaisiin pääasiallisesti fossiilisia polttoaineita tuottavat yhtiöt ja vältettäisiin fossiilisista polttoaineista voimakkaasti riippuvaisia yhtiöitä.

 
Kategoria(t): Sijoittaminen, Talous, Vastuullisuus. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *