Hedge-rahastot – markkinatehokkuuden puolustajia vai riistoa pahimmillaan?


 
Staffan Sevón
 
 

Miten on: aiheuttivatko hedge-rahastot finanssikriisin, riistävätkö ne köyhien maiden maanviljelijöitä vai huolehtivatko ne vain markkinoiden toimivuudesta ja hinnanmuodostuksesta? Aina joskus hedge-rahastot näyttäytyvät julkisuudessa ”pahiksina”, mutta mielestäni pitkälti turhaan.

Hedge-rahasto (englanniksi hedge fund), tai oikeastaan alkuperäinen sana – hedged fund – tarkoittaa suojattua rahastoa. Ensimmäiseksi hedge-rahastoksi lasketaan yleensä sosiologi ja taloustoimittaja A.W Jonesin vuonna 1949 perustama rahasto. Suojatuksi rahaston teki sen tavoite, jossa pyrittiin tasaiseen tuottoon yhdistämällä kahta spekulatiivista toimintatapaa. Jones sekä osti osakkeita velaksi että myi niitä lyhyeksi. Käytännössä lyhyeksi myynti tarkoittaa, että ensin osake lainataan ja sitten se myydään. Osake ostetaan laina-ajan lopussa takaisin vallitsevaan hintatasoon ja palautetaan lainanantajalle.

Jones laski osakkeille markkinoiden herkkyyttä kuvaavan luvun ja käytti sitä painottaessaan eri osakkeita salkussa, jotta kokonaisuuden herkkyys osakemarkkinoiden liikkeisiin ei riippuisi muutaman herkemmän osakkeen tuoton kehityksestä. Tämä oli 40-luvulla ennenkuulumatonta.

Staffan Sevón, johtaja, taktinen allokaatio

Staffan Sevón, johtaja, taktinen allokaatio

Sittemmin hedge fundiksi muuttunut sana on yhä enemmän kuvannut monia, erilaisia sijoitusmuotoja. Vaikka osa hedge-rahastoista toimi vielä A.W. Jonesin kehittämällä tavalla, on niiden kirjo laajentunut niin paljon, että sana suojarahasto kuvaa oikeastaan enää vain pientä osaa hedge-rahastojen maailmasta. Siksi selkeää ja kuvaavaa sanaa hedgeille ei löydy suomeksi – ei sitä oikeastaan löydy myöskään englanniksi!

Mitä kaikkea hedge-rahastot tekevät?
Hedge-rahastojen tarkoitukseksi voisi kiteyttää: tuottoon pyrkiminen korko- ja osakemarkkinoiden suunnasta riippumatta. Tyypillistä on, että tuottoa ohjaa ennen kaikkea joko salkunhoitajien kyky aktiivisesti hyödyntää väärinhinnoittelua arvopaperi- tai omaisuuslajitasolla, tai sitten muun kuin osake- tai korkomarkkinoiden riskin kantaminen. Esimerkkeinä hedge-rahastojen laajasta toimintakentästä ovat velkasaneerauksessa olevien yritysten pääomituksen tarjoaminen tai vaikkapa yrityskauppatilanteet, joissa pyritään hyötymään ostajan ja myyntikandidaatin osakkeiden hinnoittelun eritahtisesta liikkumisesta.

Monilla markkinoilla hedge-rahastot auttavat hinnanmuodostamisessa. Jos esimerkiksi maanviljelijä haluaa turvata ensi vuoden sadon tuloja myymällä osan siitä etukäteen, saattaa hedge-rahasto olla ostavana osapuolena. Hedge-rahastojen huonot puolet voivat olla paikoittain vakavia ja siksi arviointi pitää tehdä hyvin perusteellisesti ennen sijoittamista. Finanssikriisin aiheuttajan viitta ei kuitenkaan hedge-rahastojen hartioille oikein sovi. Kriisin taisi kuitenkin aiheuttaa laajalle levinnyt ahneus yhdistettynä globaalin rahoitusjärjestelmän herkkyyteen ja pankkien heikkoon säätelyyn!
Kuten kaikessa toiminnassa, on hedge-sijoittamisessakin varjopuolensa: ylisuuret salkunhoitajapalkkiot ja markkinoiden tietoinen horjuttaminen − vain pari mainitakseni.

Miten Ilmarisessa suhtaudutaan hedge-rahastoihin?
Työeläkeyhtiön täytyy sijoittajana pyrkiä hyvään, mutta myös varmaan ja tasaiseen tuottoon. Sijoituksilla turvaamme tulevaisuuden eläkkeet. Jotta tavoitteeseen päästään, täytyy meidän jatkuvasti kartoittaa uusia sijoitusmahdollisuuksia. Emme voi levätä laakereilla ja tehdä pelkästään sitä mikä on helppoa ja tuttua, vaan meidän pitää koko ajan haastaa ja kehittää itseämme. Vain laajentamalla tämänhetkisen maailman ymmärrystä, voimme käsittää, mitä huomenna tapahtuu. Hedge-rahastoihin eli vaihtoehtoisiin kohteisiin sijoittaminen on keskeinen tapa hyödyntää uusien asioiden ymmärrystä.
Työeläkeyhtiön täytyy myös hajauttaa riskejä mahdollisimman hyvin. Siksi meidän on etsittävä sijoituskohteita, joiden tuotot kehittyvät positiiviseen päämäärään eri reittejä pitkin. Kun osakemarkkinoilla on laskuvuosi, on hyvä, jos jonkin muun omaisuusluokan arvo salkussa nousee. Tämä hajauttava ominaisuus on keskeinen hedge-rahastoille ja merkittävä syy niihin sijoittamisen takana.

Siksi: vaikka joku muu sijoittaja luopuisikin hedge-rahastoihin sijoittamista, emme seuraa heitä siinä.

Entäs ne kustannukset?
Hedge-rahastojen hintatasoa tarkastellessa pitää tietenkin hinnan lisäksi huomioida, mitä rahalla saa. Jos täysin salkunhoitajan osaamista heijastava hedge-rahasto maksaa 2 prosenttia vuodessa ja lähinnä osakemarkkinoiden kehitystä heijastava osakerahasto maksaa 1,5 prosenttia, ei hedge-rahasto yhtäkkiä ehkä olekaan niin kallis. Samalla rahalla saa enemmän.

Maailma ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, että hedge-rahastot olisivat kalliimpia vain koska ne ovat parempia.

On varmasti monta syytä siihen, että Mersu on Ladaa kalliimpi. Sama pätee myös hedge-rahastoihin; osittain niiden hallinnointipalkkiot ovat korkeita, koska ne tarjoavat tavan hyötyä uniikista osaamisesta ja parhaista salkunhoitajista. Osittain korkeammassa hinnassa heijastuu vain mielikuva paremmuudesta. Kun tähän lisätään hedge-rahastojen joskus heikko läpinäkyvyys, olemme me Ilmarisessa päätyneet ratkaisuun, jossa vain osa vaihtoehtoisesta sijoittamisesta – se, jota ei voi tai kannata tehdä itse – hoidetaan ulkoistettujen rahastojen avulla. Selvästi suurimman osuuden hoidamme kuitenkin itse, Suomessa omien salkunhoitajiemme voimin. Tällä tavalla varmistamme, että meillä koko ajan on suora omistajuus sijoituskohteisiin, täysin läpinäkyvää tietoa salkun sisällöstä ja kaupan päälle kustannuksetkin pysyvät kurissa. Samalla Suomessa kehittyy maailmanluokan sijoittamisen osaajia.

Staffan Sevón
 johtaja, taktinen allokaatio
Ilmarinen

 
Kategoria(t): Sijoittaminen, Talous
Avainsana(t): .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *