Eläkeuudistus on työnantajalle hyvä uutinen


 
Jaakko Kiander
 
 

Työmarkkinajärjestöjen syyskuussa saavuttama neuvottelutulos seuraavasta eläkeuudistuksesta on hyvä uutinen yritysten ja työnantajien kannalta. Parasta on se, että työeläkemaksuja, jotka muodostavat suurimman osan työnantajan pakollisista sivukuluista, ei näillä näkymin tarvitse nostaa lainkaan vuoden 2016 jälkeen. Näkymä oli aikaisemmin erilainen.

Pääministeri Matti Vanhanen käynnisti keskustelun eläkeiän nostamisesta vuonna 2009. Tuolloin arvioitiin, että työeläkemaksujen korotustarve olisi jopa 5 prosenttiyksikköä. Tärkeimmät syyt maksujen korottamiseen olivat elinajan odotteen kasvu ja suurten ikäluokkien eläkkeelle jäännin aiheuttama eläkemenojen kasvupaine.

Jaakko Kiander on Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja.

Jaakko Kiander on Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja.

Näin merkittävä maksujen korotus olisi lisännyt työvoimakustannuksia merkittävästi. Korotuspainetta lähdettiin kuitenkin pian purkamaan. Työmarkkinajärjestöt sopivat jo vuonna 2009 ns. sosiaalituposta, jossa päätettiin nostaa työeläkemaksua 0,4 prosenttiyksikköä vuodessa vuosina 2011-2014. Tästä korotuksesta puolet kohdistui työnantajille ja puolet palkansaajille. Työnantajat saivat kuitenkin kompensaation siten, että kansaneläkemaksu poistettiin.

Vuoden 2013 työmarkkinaratkaisun yhteydessä sovittiin vielä viimeisistä 0,4 prosenttiyksikön suuruisista vuosittaisista maksukorotuksista vuosille 2015-2016. Näiden korotusten jälkeen keskimääräinen työeläkemaksu on 24,4 prosenttia palkasta.

Maksunkorotuspaineen purkamista helpotti osaltaan Eläketurvakeskuksen vuonna 2013 tekemä uusi pitkän ajan ennuste, jossa riittäväksi maksutasoksi arvioitiin 25,6 prosenttia eli hieman vähemmän kuin aiemmin, mutta silti 1,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2016 maksutaso.

Eläkeuudistusneuvotteluissa tavoitteena oli tämän maksunkorotuspaineen purkaminen. Neuvotteluratkaisussa sovittiin sellaisista muutoksista ikärajoihin ja eläkekarttumiin, että Eläketurvakeskus saattoi arvioida maksunkorotustarpeen poistuneen. Ratkaisussa on sovittu menettelyjä myös tulevaisuutta varten, joilla maksunkorotustarpeita yritetään torjua.

Eläkeuudistus nostaa vanhuuseläkkeen ikärajan vähitellen 65 ikävuoteen ja luultavasti 2030-luvulla vielä tätä korkeammaksikin. Muutos tarkoittaa sitä, että työkykyisten palkansaajien ja yrittäjien on työskenneltävä nykyistä vanhemmiksi. Ikäraja ei kuitenkaan ole täysin ehdoton.

Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsevät edelleenkin ne, joiden työkyky ja terveys ovat heikentyneet. Lisäksi raskasta työtä riittävän kauan tehneille voidaan myöntää uusi työuraeläke, jolle voi päästä 63-vuotiaana. Työuraeläkkeen kriteerien määrittely tapahtuu sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä. Vuonna 2017 tulee mahdolliseksi myös siirtyä jo 61-vuotiaana osittain varhennetulle vanhuuseläkkeelle, jonka suuruus on joko 25 tai 50 prosenttia täydestä eläkkeestä. Tämän eläkkeen voi yhdistää esim. osa-aikatyöhön.

Eläkeiän vähitellen noustessa työpaikoilla tulee olemaan nykyistä enemmän yli 60-vuotiaita työntekijöitä. Suurin osa heistä tulee jatkossa olemaan terveitä ja hyväkuntoisia. Ikääntyneiden huomioiminen työyhteisöjen johtamisessa tulee siksi olemaan tulevaisuudessa entistä tärkeämpää.

Jaakko Kiander
johtaja, talous ja eläkepolitiikka
Ilmarinen

 
Kategoria(t): Eläke, Eläkejärjestelmä
Avainsana(t): .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *