Jaettu äly on kaksinkertainen äly


 
Katri Saarikivi
 
 

Työelämässä on käynnissä valtava murros. Vanhat, teollisena aikana muotoutuneet rakenteet perustuvat ajatukselle, että yritykset ovat olemassa, jotta saadaan mahdollisimman tehokkaasti ja halvalla tuotettua jokin tuote. Mutta mikä on tuote tänä päivänä? Toimiiko sama malli enää? Mitä on uusi työ?

Vanha tehokkuusajattelu ei toimi maailmassa, joka on voimakkaan verkostoitunut ja kompleksinen. Kun yksinkertaiset työt voidaan automatisoida, uuden työn tärkeimmät määreet ovat vuorovaikutteisuus, verkottuneisuus ja uuden oppiminen. Työn yhteisöllisyys lisääntyy koko ajan ja ihmiset tarvitsevat toisiaan enemmän ja enemmän. Yhden ihmisen ajattelu ei enää riitä. Uusi älykkyys on sitä, että hyödynnetään tehokkaasti muiden ajatuksia ja ajattelua.

Katri Saarikivi, tutkija, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Helsingin yliopisto

Katri Saarikivi, tutkija, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Helsingin yliopisto

Onkin olemassa paljon tutkimuksia siitä, miten tärkeää yhteisöllisyys on terveydelle, motivaatiolle ja ihmiselle ylipäätään. Positiivinen palaute tukee yhteisöllisyyttä ja kiitos on yhtä vahva signaali aivoille kuin rahalliset palkinnot. Itse asiassa palkka voi olla heikko motivaattori. Muiden kehut puolestaan muistetaan pitkään jos ne ovat aitoa ja suoraa puhetta. Toisaalta hylkäämisen kokemusten ja yhteisön ulkopuolelle jättämisen tiedetään aktivoivan aivojen kipualueita.

Tiedämme, että kiittäminen tuntuu hyvältä, ja että tunnetila vaikuttaa kognitiiviseen suoriutumiskykyyn. Jako tunteeseen ja järkeen onkin näkemyksenä täysin vanhentunut. Tunne ja järki ovat päällekkäisiä prosesseja, joita ei voi erottaa toisistaan. Tunteet nivoutuvat perushavaintoon ja esimerkiksi se mitä näemme, voi valikoitua tunnetilan myötä. tunteet eivät ole järjen vastakohta, vaan niitä voidaan ajatella tärkeyden signaaleina, jotka ohjaavat ajattelua ja toimintaa. Lisäämällä positiivisia tunteita työssä voidaan parantaa muun muassa työtehoa, tarkkaavaisuutta ja muistin kapasiteettia. Positiivisuus ei kuitenkaan synny ylhäältä annettuna käskynä, vaan positiivisten tunteiden tulee olla aidon vuorovaikutuksen aikaansaamia.

Vanha sanonta siitä, että jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, näyttää pitävän paikkansa myös aivotutkimuksen näkökulmasta. Palkitsemisen vaikutus aivoihin on voimakkaampi silloin, kun kiitosta saavat itsen lisäksi myös muut. Ihminen onkin perustavanlaatuisesti sosiaalinen olento. Oppiminen on syntymästä lähtien ensisijaisesti sosiaalisesti jaettu tapahtuma, ja kognitiivinen toiminta on usein jaettuna parhaimmillaan. Jokainen pystyy kuvittelemaan esimerkiksi tilanteen, jossa on hyödyntänyt toisten muistia omansa tukena. Yhteistoiminnan aikana aivoaallot tahdistuvat ja aivojen välille laskeutuu toiminnallisia verkkoja, jotka ulottuvat aivoista toisiin. Tiedetään, että yhteistyö lisää aivojen välistä koherenssia ja kilpailu puolestaan vähentää sitä.

Yksilön kannalta merkittävin uuden työn tuoma muutos onkin, että verkottuminen on kaikkein oleellisinta. Läsnäolo, itsetuntemus ja kyky ymmärtää millainen yhteistyöverkosto täydentää omaa ajattelua, ovat työssä menestymisen edellytyksiä. Tärkeintä on löytää omat ihmiset – ne, joiden kanssa työskentely synnyttää rikastavaa vuorovaikutusta, jaettua älyä.

Katri Saarikivi
tutkija
Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Helsingin yliopisto

top
Kirjoitus on luettavissa myös Ilmarisen Suomen parhaat kontaktit -sivustolla.

– Hyvä työelämä syntyy hyvästä yhteistyöstä. Kenen kanssa sinulla on ollut ilo tehdä erityisen hyvää yhteistyötä? Suomen parhaat kontaktit kerää yhteen hyvät tekijät ja vahvistaa työhyvinvointia yli organisaatiorajojen. Kiitä hyvää tyyppiä ja jaa työniloa edelleen!
http://www.suomenparhaatkontaktit.fi/