Vaikealta tuntuu – kokeillaanko silti?


 
Pekka Pohjakallio
 
 

Tutkimme vuonna 2011 Redesigning the Work Week -projektissa, miten design-ajattelua voisi hyödyntää paremman työelämän rakentamiseen. Tavoitteenamme oli auttaa ihmisiä saamaan enemmän aikaan ja väsymään vähemmän.

Ongelmat olivat kaikkialla hyvin samankaltaisia: ihmiset ovat kiireisiä, työ on pirstaleista ja energiatasot ovat alhaalla.

Pekka Pohjakallio vastaa Idealist Groupin hankkeesta 925, jossa formatoidaan uudelleen toimistotyöntekijän työviikko.

Pekka Pohjakallio, toimitusjohtaja, 925 Design

Tehtyämme töitä kymmenien erikokoisten organisaatioiden kanssa energian ja tuottavuuden lisäämiseksi, huomasimme, että kestävä kilpailukyky edellyttää myös kolmatta elementtiä: luovuutta eli halua tehdä eri tavalla ja paremmin. Moni organisaatio pohti, miten luovuutta voisi tietoisesti lisätä?

Siksi päätimme tehdä keväällä 2014 uuden tutkimuksen. Halusimme selvittää, mistä luova ja aikaansaava yrityskulttuuri syntyy. Tutkimukseen osallistui yli tuhat ihmistä erikokoisista firmoista.

Kaiken kaikkiaan luovuus nähtiin arkisena asiana, jonka tulisi olla osa kaikkea tekemistä. Kuitenkaan ideoille ei tunnu tapahtuvan mitään. Pelätään epäonnistumista. Vaikka juuri kukaan ei muista, että ihmisiä oli rangaistu epäonnistumisesta.

Mikä neuvoksi?

Kehitimme hankkeessa #-mallin. eka kuva Yritysten luovuudessa on neljä keskeistä ongelmaa. Ensinnäkin kyky nähdä on kadoksissa. Maailma muuttuu ja tilaisuuksia tehdä eri tavalla ja paremmin on kaikkialla. Kuitenkin tutkimuksessamme huomasimme, että uteliaisuus uutta kohtaan on laimeaa. Tehdään sitä samaa tuttua.

Toiseksi halu tehdä puuttuu. Huomataan epäkohta tai tilaisuus uudelle. Taivastellaan asiaa ja kerrotaan siitä pomolle. Mutta ei itse tehdä mitään.

Sitten ovat suuret ja pienet ideat. Jos idea on pieni, ei viitsitä tehdä sille mitään. Toisaalta pelkäämme suuria ideoita. Mitä jos ne muuttavat kaiken.

Avain on kokeilun kulttuurissa.

toka kuvakolmas kuva

Kun näemme jotain uutta, kokeilemme heti, miten sen voisi toteuttaa. Toisaalta emme tuomitse heti pieniä ideoita, vaan kokeilemme, mitä niistä voisi tulla. Ei kukaan heti tiennyt, kuinka suuri Twitteristä tulee. Alkuperäinen idea oli ehkä: ”Olisi niin kuin 140 merkkiä netissä. Vähän niin kuin tekstiviesti, mutta netissä.” ei kuulostanut suurelta. Mutta oli.

Kokeilukulttuurin syntymisen avaimia ovat uteliaisuus ja luottamus. Yrityksen arvona on kokeilu, ja rangaistuksia ei tule kokeilemisesta. Jääkiekkoilija Mikael Granlund kokeili ilmaveiviä. Tulos muutti koko kisojen suunnan. Mitä olisi tapahtunut, jos Granlund ei olisi kokeillut? Ei mitään pahaa. Oltaisiin oltu samassa tilanteessa.

Stanfordin yliopiston professori Carol Dweck kirjoittaa kirjassaan Mindset kasvun mindsetista, jossa riskien välttelyä olennaisempaa on uuden oppiminen ja kokeilu. Kun kokeilemme pieniä asioita, riski on pieni ja onnistumme usein.

Dweckin tutkimuksissa toistuvasti menestyneet ihmiset ja yritykset ovat valinneet kasvun mindsetin.

Vaikealta tuntuu. Kokeillaanko silti?

Pekka Pohjakallio
toimitusjohtaja
925 Design

 
Kategoria(t): Työelämä, Työhyvinvointi. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *