Tulosta, tehokkuutta ja työhyvinvointia


 
Kati Huoponen
 
 

Työhyvinvointi voi sanana edelleen tuoda mielikuvia keppijumppaavista toimistotyöläisistä tai virkistyspäivää viettävistä duunareista. Eikä siinä mitään, toki hyvinvoivassa työyhteisössä pidetään huolta niin fyysisestä kuin henkisestäkin kunnosta. Minä ajattelen kuitenkin, että työhyvinvointi on suuremmassa mittakaavassa keskeinen osa yrityksen strategiaa ja johtamista.

Me olemme Ilmarisessa linjanneet, että työhyvinvoinnin kehittämisen on oltava tavoitteellista, suunnitelmallista ja mitattavaa. Työhyvinvointi syntyy mielekkäistä työtehtävistä, hyvästä esimiestyöstä sekä mahdollisuudesta kehittyä ja vaikuttaa omaan työhönsä. Henkilöstössä piileviä voimavaroja ei kuitenkaan aina osata hyödyntää oikein. Todellisissa huippuyrityksissä henkilöstölle annetaan mahdollisuus hyödyntää ideoitaan ja luovuuttaan joka päivä.

Kati Huoponen työhyvinvointijohtaja

Kati Huoponen
työhyvinvointijohtaja

Menestyvissä yrityksessä onkin jo havaittu, että juuri henkilöstö on yrityksen merkittävin kilpailukyvyn lähde ja henkilöstöstään huolehtivalla yrityksellä on parhaat mahdollisuudet menestyä. Hyvinvoiva henkilöstö on myös tuottavampaa ja auttaa yritystä pärjäämään koventuvassa kilpailussa.

Vaikka vuonna 2014 elettiin talouden osalta ankeissa tunnelmissa, työhyvinvointiin panostetiin silti entistä enemmän. Ilmarisella oli viime vuonna käynnissä kaikkiaan 1800 parempaa työkykyä edistävää hanketta yhdessä asiakkaidensa kanssa. Niissä parannettiin esimerkiksi työterveyshuollon kanssa tehtävää yhteistyötä, hyvää johtamista tai tiimityön käytäntöjä.

Työhyvinvoinnin kehittämiselle pitää olla selkeät mittarit, joita myös seurataan. Mittareina voivat olla esimerkiksi yrityksen sairauspoissaolot, työtyytyväisyys tai työeläkemaksuun vaikuttava maksuluokka. Ja tuloksia syntyy. Parhaimmissa yrityksissä on sairauspoissaoloja pystytty vähentämään kolmanneksella, työtyytyväisyys on parantunut ja uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on huomattavasti vähentynyt. Yksittäisessä yrityksessä säästö voi olla jopa puoli miljoonaa euroa vuodessa.

Kaikkiaan työhyvinvointihankkeisiin käytettiin vuonna 2014 hieman alle kymmenen miljoonaa euroa, mikä on alle 20 euroa Ilmarisessa vakuutettua työntekijää kohti. Investoinnit työkyvyn ylläpitoon ovat tärkeitä jo siitä syystä, että samaan aikaan Ilmarinen maksoi työkyvyttömyyseläkkeitä 445 miljoonaa euroa!

Koko yhteiskunnan mittakaavassa puhutaan STM:n selvityksen mukaan todella isosta asiasta: vuonna 2012 työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ihmisten potentiaalisen työpanoksen menetys oli 8 miljardia euroa ja sairauspoissaoloista johtuvan menetetyn työpanoksen kustannus 3,4 miljardia euroa! Tarvitsemmekin koko yhteiskunnan ponnisteluja, jotta saamme ihmiset pysymään työkuntoisina mukana työelämässä.

Kun takavuosina keskustelin yritysjohdon kanssa työhyvinvointiasioista, en välttämättä saanut asialleni täyttä huomiota vanhojen mielikuvien ollessa vielä voimissaan. Nykyään kovapintaisinkin talousjohtaja kuuntelee mielellään, kun kerron tavoitteellisella työhyvinvointityöllä saavutetuista tuloksista. Ja se on kaikkien etu.

Kati Huoponen
työhyvinvointijohtaja
Ilmarinen

Tutustu Ilmarisen työhyvinvoinnin työkaluihin!