Eläkesopimus vaalituloksen jälkipyykeissä


 
Jaakko Kiander
 
 

Eduskuntavaalit on käyty ja uusien voimasuhteiden pohjalta muodostuu hallitus lähiviikkojen aikana. Uusi hallitus ja eduskunta joutuvat seuraavan vuoden aikana tekemään useita eläkkeisiin liittyviä päätöksiä. Vaaleja edeltäneessä poliittisessa keskustelussa näitä asioita sivuttiin, mutta kovin selkeitä kantoja ei muodostunut.

Jaakko Kiander on Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja.

Jaakko Kiander on Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja.

Vaikuttaa varsin todennäköiseltä, että työmarkkinajärjestöjen viime syksynä neuvottelema eläkeuudistus etenee suunnitellulla tavalla. Kaikki puolueet näyttivät hyväksyvän neuvottelutuloksen eikä vaihtoehtoisia esityksiä tehty.

Vaikka suuresta linjasta näyttää vallitsevan yksimielisyys, kampanjan aikana keskusteluihin nousivat eläkeindeksit, -maksut ja eläkkeiden verotus.

Eläkkeiden taitettu indeksi on kestoaihe vaalikentillä. Kuluvalta vuodelta hallitus päätti leikata taitettua indeksiä, koska heikon palkkakehityksen aikana se olisi tuottanut eläkeläisille palkansaajia suuremmat korotukset. Vaalilupauksissaan puolueet antoivat ymmärtää, että enempää indeksileikkauksia ei olisi tulossa. Jos tästä onnistutaan pitämään kiinni, eläkkeet kehittyvät yhtä hyvin tai huonosti kuin palkat, joiden osalta on kaavailtu yhteiskuntasopimusta ja ’äärimaltillista’ kasvua.

Eläkkeiden verotuksessa keskustelua on herättänyt Kataisen hallituksen asettama suurten eläkkeiden lisävero – ylimääräinen 6 prosentin veroporras sille eläketulojen osalle, joka ylittää 45 000 euroa vuodessa. Veronkiristys on tuntuva, mutta se koskee vain suhteellisen pientä osaa eläkeläisistä. Maksajiksi joutuneet ovat kuitenkin kokeneet sen epäoikeudenmukaiseksi ja valituksia hallinto-oikeuteen on tehty. Puolueet eivät ole osoittaneet suurta intoa suurituloisten eläkeläisten verotuksen keventämiseen, mutta eläkeläisten kasvava veropakolaisuus kevyemmän verotuksen maihin voi tuoda muutospaineita.

Merkittävin eläkkeisiin liittyvä kysymys liittyy työeläkemaksuihin. Keskustan Juha Sipilä ja ekonomisteista ainakin ETLA:n Vesa Vihriälä ovat pitäneet esillä mahdollisuutta työeläkemaksujen alentamiseen osana kilpailukykyä parantavaa työmarkkinaratkaisua.

Käytännössä eläkemaksujen alentaminen on kuitenkin vaikeaa. Osana eläkeratkaisua järjestöt ovat jo sopineet, ettei työeläkemaksua lähivuosina koroteta vaikka eläkemenojen kasvu jatkuu. Tästä syntyvä rahoitusvaje on tarkoitus kattaa eläkejärjestelmään aiemmin kerätystä rahoituspuskurista eli ns. EMU-puskurista.

EMU-puskurit on siis jo päätetty ottaa käyttöön ja eläkemaksujen sopeutusvara siten suurelta osin syöty. Mahdollisuutta merkittäviin lisäalennuksiin ei enää ole. Alennukset kasvattaisivat myös julkisen talouden alijäämää, joka jo viime vuonna ylitti vakaus- ja kasvusopimuksen asettaman rajan.

Eläkemaksut tulevatkin olemaan eläkepolitiikan keskeisin ”kuuma peruna” vaalilupausten jälkipyykissä. Viime kädessä asia on työmarkkinajärjestöjen käsissä. Paljon riippuu kuitenkin siitä, millaisen yhteiskuntasopimuksen ja finanssipoliittisen linjan uusi hallitus onnistuu rakentamaan työmarkkinaosapuolten kanssa.

Jaakko Kiander
johtaja, talous ja eläkepolitiikka
Ilmarinen

 
Kategoria(t): Eläke
Avainsana(t): .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *