Nainen miesten alalla – vaikeatako?


 
Niina Rajakoski
 
 

Viime viikolla otsikoihin nousi Metsä Boardin tapaus, jossa miesvaltaisella alalla toimiva yhtiö oli torjunut teekkarinaisen kesätyöstä tämän sukupuolen takia. Tapaus levisi somessa tunnuksella #vaikkaolennainen ja herätti oikeutetusti paljon kommentteja ja ihmetystä. Onneksi yhtiö ymmärsi nopeasti pyytää anteeksi ja lupasi korjata toimintatapaansa.

NiinaRajakoski_blogi

Niina Rajakoski on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja työskennellyt Ilmarisen kiinteistötoiminnoissa jo 15 vuotta.

Oliko tapaus ainutkertainen? Millaista nuorten naisten kohtelu miesvaltaisella alalla on? Kokemuksestani rakennusalalta voin kertoa, että suurin osa kollegoistani on hyväkäytöksisiä, vastuullisia, innostavia, rohkeita, ennakkoluulottomia ja tasavertaisia miehiä. Iso osa heistä myös ymmärtää, millaista kohtelua me naiset joudumme kestämään miesvaltaisilla aloilla. Herätellessäni keskustelua työporukassa monet kertoivat, mitä he ovat tehneet työelämässä naisten tukemiseksi. Koska tunnen henkilöt, tiedän, ettei se ole pelkkää puhetta.

Mutta ei toimiminen naisena miesvaltaisella alalla edelleenkään ole helppoa. Muistelen ensimmäistä kesätyöpaikkaani rakennuksella. Minulle sanottiin suoraan, että ”otetaan sut kun muitakaan ei ole”. Päätin näyttää: tein raskasta työtä, en valittanut, tein mitä käskettiin ja hiukan enemmänkin. Usein ruokatunnilla oli aivan poikki, kerran jopa nukahdin. Vastaava sanoi, että annetaan hetki levätä. Kesän jälkeen olin kuitenkin lunastanut luottamuksen ja sain työnantajalta loistavaa palautetta. Sen ansiosta olen tällä alalla!

Muistelen myös valintaani Ilmariselle ja sitä rohkeaa, ennakkoluulotonta esimiestä, joka uhmasi ihmettelijöitä. Palautetta oli tullut: ”miten ihmeessä valitsit naisen − ja vielä nuoren sellainen!”. Tuo mies piti puoliani ja kannusti minua tekemään isoja muutoksia toimintatapoihimme. Jälkikäteen katsottuna uudistimme koko alaa nopeasti ja saimme pian muut mukaamme. Ongelmana taisi vain olla, että puikoissa oli nuori nainen.

Olen päättänyt olla oma itseni, enkä ryhtyä miksikään hyväksi jätkäksi. Rakennuttajapäällikkönä olen kohdannut katseita alta kulmien ja nähnyt niistä heijastuvan ajatuksen ”tuoko on meidän tilaaja”, ”minä en naiselta ohjeita ota”, ”pikkutyttö”. Silloin olen ajatellut, että katsotaanpas pojat vähän aikaa, niin näette miksi tässä hommassa olen. Kun näytöt on näytetty, ovat katseet vähitellen karisseet.

On niitäkin tapauksia, jotka eivät näytöistä huolimatta pysty yhteistyöhön naisen kanssa. Eivät kuuntele, eivät tee kuten on sovittu tai muulla tavoin näyttävät, etten ymmärrä mitään. Olen kuullut sen sanottavan jopa ääneen: ”Niina, sinä et ymmärrä”. Joka kerta olen päättänyt pitää pääni ja lopulta todistanut olleeni oikeassa. Onneksi olen aina saanut oman organisaationi vankan tuen.

Naiselle ei edelleenkään riitä, että on paras – pitää olla paljon parempi. Kyseessä on ensisijaisesti asenneongelma. Siksi on erittäin tärkeätä, millaista oppia ja esimerkkiä yrityksen sisällä annetaan. Valitettavan usein väheksyvä asenne on syvällä organisaation kulttuurissa ja nuoremmat omaksuvat sen esimiehiltään. Itselläni on ollut onni saada vastuullisia, kannustavia ja rohkeita esimiehiä. Sellaisia pitäisi olla kaikkialla!

Palatakseni #vaikkaolennainen -tapaukseen on pakko todeta, että kyllä tällaista tapahtuu. Siitä kertoi myös Koneen menestynyt Anne Stenros äskeittäin hesarissa. Tällaista tapahtuu juuri niin kauan kuin annamme sen tapahtua. Minun kohdallani nahka on parkkiintunut, huumori ronskiintunut ja kuulokin hiukan heikentynyt. Mutta soisin rakennusalankin pikkuhiljaa heräävän siihen tosiseikkaan, että maailma muuttuu. Päättäjissä ja käyttäjissä on jo todella paljon naisia. Kannattaa siis varmistaa, että oma organisaatio ja sen asenne ovat kunnossa. Aliarviointia tai huonoa käytöstä ei pidä hyväksyä missään muodossa. Tämä on äärettömän kiehtova ja innostava ala – meille kaikille.

Minut on valittu mukaan #Dialogi2015 -hankkeeseen yhtenä Ilmarisen kuudesta naisesta. Hankkeen teemana on ”Huipulla on vielä tilaa”. Ja sitä siellä totisesti on!

Antakaa siis meille naisille samanlaiset mahdollisuudet päästä näyttämään – alalla kuin alalla. Heittäkää meidät rohkeasti kylmään veteen, kyllä me räpiköimme pinnalle ja hoidamme hommamme. Vaikeissa tilanteissa tukekaa, rohkaiskaa ja näyttäkää johtajuutta. Nyt on momentum!

Niina Rajakoski
rakennuttajapäällikkö, Ilmarinen

 
Kategoria(t): Ilmarinen, Johtaminen, Rakentaminen, Työelämä. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

Vastaus artikkeliin: “Nainen miesten alalla – vaikeatako?

  1. Omat kokemukset koneteekkarina ja -insinöörinä ovat olleet pääosin positiivisia. Esimiehet ja kollegat ovat kodelleet samoin kuin kaikkia muitakin. Olen kokenut tämän niin teknologiateollisuudessa, koulutussektorilla kuin vakuutusalallakin. Olen saanut tukea, kannustusta, kriittistä palautetta ja mahdollisuuksia näyttää osaamiseni. Kiitos!

    Joka paikassa joukkoon mahtuu myös niitä, jotka omia heikkouksiaan peitelläkseen tarttuvat milloin sukupuoleen, milloin johonkin muuhun. Mutta minun ei tarvitse toimia samoin. Minä kohtelen kaikkia yhdenveroisina, ihminen ihmisenä. Se on minun keinoni vaikuttaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *