Miksi työeläkeyhtiön kannattaa ehkäistä työkyvyttömyyden riskiä?


 
Timo Aro
 
 

Jos Matti jää vaikka kolmekymppisenä työkyvyttömyyseläkkeelle, kaikki kärsivät: Hän itse, koska lyhyen työuran aikana kerrytetty eläke on pieni. Hänen työnantajansa joutuu maksajaksi, jos työeläkemaksut tämän takia nousevat. Kansantalouden kirjoissa Matin saldo puolestaan jää pakkaselle. Vakuutusyhtiö on kuitenkin tarinan suuri maksaja, kun se huolehtii Matin toimeentulosta kymmenien vuosien ajan.

Tästä syystä työeläkevakuuttajankin kannattaa satsata Matin hyvään vointiin ja pitkään uraan. Ja siinä sivussa voittavat Matti, hänen työnantajansa ja verottaja. Vakuutusyhtiöiden logiikkaan kuuluu, että haluamme ehkäistä sitä riskiä, jota varten vakuutus on otettu. Työkyvyttömyyden riskiä yhtiöt ovat pyrkineet hallitsemaan jo 1990-luvun alusta lähtien. Työhyvinvointia tukevan toiminnan juuret ovat siis kaukana. Sittemmin lainsäätäjä halusi vielä erityisesti tukea työkykyä ja määräsi työeläkemaksuun oman korvamerkityn siivun tähän tarkoitukseen – sitä kutsutaan työkyvyttömyysriskin hallintaosaksi.

Timo Aro johtaja, asiakkuudet Ilmarinen

Timo Aro
johtaja, asiakkuudet
Ilmarinen

Ilmarinen panostaa asiakkaidensa työhyvinvointiin enemmän kuin keräämme työkyvyttömyysriskin hallintaan tarkoitettua maksua. Onko tämä kallista? Hyödyttääkö tämä raha Mattia, hänen työnantajansa ja yhteiskuntaa? Suhteessa saavutettuun hyötyyn satsaus on todistettavasti kannattavaa. On fakta, että työhyvinvoinnin retuperälle jättäminen se vasta kalliiksi tuleekin – eläkeyhtiölle, yritykselle, työntekijälle ja yhteiskunnalle.

Edelleen noin kolmannes uusista eläkkeensaajista on keskeyttänyt työuransa työkyvyttömyyden takia. Kaikkiaan työkyvyttömyyseläkkeellä on Suomessa noin 174 000 henkilöä. Pelkästään Ilmarinen maksoi viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeitä 445 miljoonaa euroa. Meillä oli viime vuonna käynnissä kaikkiaan 1800 parempaa työkykyä edistävää hanketta yhdessä asiakkaidemme kanssa ja satsasimme niihin kaikkiaan lähes kymmenen miljoonaa euroa. Se on alle 20 euroa Ilmarisessa vakuutettua työntekijää kohti.

Ilmarinen tukee vain sellaisia työhyvinvointihankkeita, joihin kyseinen yritys on itse sitoutunut. Toisin sanoen yrityksellä on kokreettinen suunnitelma, johon se satsaa itsekin resursseja. Mittareina voivat olla esimerkiksi yrityksen sairauspoissaolot, työtyytyväisyys tai työeläkemaksuun vaikuttava maksuluokka. Ja tuloksia syntyy. Parhaimmissa yrityksissä on sairauspoissaoloja pystytty vähentämään kolmanneksella, työtyytyväisyys on parantunut ja uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on huomattavasti vähentynyt.

Hyvistä kokemuksistamme huolimatta olemme jo pitkään Ilmarisessa korostaneet, että tarvitsemme selkeämmät pelisäännöt sille, kuinka työeläkeyhtiöt tukevat asiakkaidensa työhyvinvointihankkeita rahallisesti. Pelisäännöt lisäisivät toiminnan luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä. Mielestämme kaikki hyötyvät siitä, että työhyvinvointiin tähtäävä toiminta on tavoitteellista, mitattavaa ja vaikuttavaa.

Timo Aro
johtaja, asiakkuudet
Ilmarinen

ps: Lue lisää Ilmarisen työhyvinvointitoiminnasta ja linjauksista Ilmarisen verkkosivuilta sekä vuosikertomuksesta.