Positiivisia poikkeamia etsimään


 
Vieraskynä: Marja-Liisa Manka
 
 

Väitetään, ettei Suomella mene hyvin. Kuitenkin Maailman Talousfoorumi on taas noteerannut Suomen neljänneksi strategiselta kilpailukyvyltään 143 kehittyneen maan joukosta. Toki putosimme yhden pykälän alaspäin edellisvuodesta, mutta silti meillä on hyvä perusta ponnistaa.

Mitäkö me tarvitsemme menestykseen? Sitä samaa voimaa kuin hallitusneuvotteluissakin: luottamusta ja yhteen hiileen puhaltamista, inhimillistä pääomaa. Inhimillisellä pääomalla tarkoitetaan organisaation menestymistä edesauttavia aineettomia, henkilöstöön kiinnittyneitä resursseja. Mutta tätä pääomaa ei voida ottaa käyttöön samalla tavalla kuin rahapääomaa, koska se ei ole johdon käskettävissä tai annosteltavissa, vaan perustuu vastavuoroisuuteen, työntekijöiden ja yhteisöjen motivaatioon panna parastaan. Yhteisöllisyydessä uinuu valtava resurssipankki.

Marja-Liisa Manka,  työhyvinvoinnin professori

Marja-Liisa Manka, yrittäjä, työhyvinvoinnin johtamisen dosentti

Olen runsaan vuoden ajan kiertänyt Suomea Ilmarisen asiakastilaisuuksissa. Olemme porukalla miettineet, miten yhteisöllisyys lisääntyisi ja jakaneet hyviä käytäntöjä. Yhteisöllisyyden rakennusaineita ovat hyvä johtaminen ja myönteinen ilmapiiri. Myönteisten tunteiden vallassa tarkkaavaisuus laajenee, uudet keksinnöt mahdollistuvat, henkilökohtaiset resurssit kasvavat ja jopa onnellisuus lisääntyy. Tämä ei voi olla näkymättä myös yritysten tuloksellisuudessa.

Hyvän mielen rakentamiseen on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Eräällä työpaikalla luovuttiin kahvihuoneen valituslaatikosta ja siihen alettiin kerätä kiitoksia, kehuja ja onnistumisen kokemuksia asiakkaiden kanssa, eräänlaisia työpaikan tähtihetkiä. Se avataan maanantaina. Toisella työpaikalla oli ollut tapana luoda katsaus tulevaan viikkoon, mitä on edessä, mutta sen sijasta he alkoivatkin välillä kertoa, mikä oli mennyt hyvin edellisellä viikolla.

Hoitoalan työpaikalla keksittiin ottaa käyttöön prinsessahattu, jonka sai laittaa päähänsä aamulla, jos tuli vähävoimaisena työhön. Työkaverit kohtelivat prinsessahatun käyttäjää hyvin. Olipa joku työpaikka keksinyt vastaavasti marttyyriviitankin. Hernetunti oli taas perustettu herneiden luvalliseen nenästä kaiveluun. Näin valitukset saatiin käsittelyyn eivätkä ne jääneet hiertämään nenää. Toki tätä tuntia ei tarvinnut pitää monta kertaa.

Miten esimies voi vaikuttaa? Eräs esimies kertoi, että yksi myyjä teki uroteon. Esimies kehui häntä kovasti ja pyysi myyjää kertomaan muillekin, miten hän sen teki? Toisella työpaikalla tehdään kerran kuukaudessa motivaatiokysely. Siinä on vain pari kysymystä: mikä on hyvin ja mitä voisi parantaa sekä miten itse voisi vaikuttaa motivaatioonsa. Esimies tekee vastauksista yhteenvedon seuraavassa palaverissa ja myös ratkaisuehdotukset. Hyvä keksintö on myös johtajan lounastunti, jolle hän ottaa mukaan kuukauden Ilonan ja Onnin.

Hyvää mieltä voi lisätä pohtimalla, mistä voimme tänään olla kiitollisia. Aiheet voi kirjoittaa paperilapulle ja ripustaa seinälle. Kahvitauon puheet tuntuivat yhdellä työpaikalla varsin negatiivisilta, joten työntekijät sopivat, että aletaan puhua ääneen myönteisiä asioita. Lomautusuhkan tullessa työpaikalle työntekijät kokoontuivat yhteen pohtimaan, miten he asian hoitavat.

Hyvän mielen keinot rakentavat yhteisöllisyyttä ja ovat kaiken lisäksi ilmaisia. Niinpä jokainen meistä, olipa työntekijä tai esimies, voi vaikuttaa etsimällä positiivisia poikkeamia arjesta. Ja itse asiassa tämän hyödytkin jakautuvat kaikille osapuolille.

Marja-Liisa Manka
yrittäjä, työhyvinvoinnin johtamisen dosentti, Tampereen yliopisto.