Vähemmän sähläystä – tunti lisää työaikaa viikossa!


 
Kati Huoponen
 
 

Työkyvyn ja tuottavuuden yhteys on noussut julkiseen keskusteluun ja hyvä niin!

Viimeksi asiaa pohtivat Teppo Järvinen, Janne Leinonen ja Kauko Koivuniemi Hesarissa (1.7.2015). Kirjoittajat viittaavat hallituksen ehdottamaan yhteiskuntasopimukseen. He ideoivat, että työeläkeyhtiöt voisivat investoida työeläkevaroja asiakasyritystensä työntekijöiden liikunnan tukemiseen, mikä puolestaan parantaisi tuottavuutta – ja vähentäisi painetta työajan pidentämiseen.

Kati Huoponen työhyvinvointijohtaja

Kati Huoponen
työhyvinvointijohtaja

Esitys ansaitsee muutamia kommentteja:

Ensinnäkin kirjoittajat ovat mielestäni oikeilla jäljillä: kaikki voittaisivat, jos käyttäisimme jo nykyisin käytössä olevat työtunnit niin, että sillä saisimme aikaan tavoittelemamme hyppäyksen tuottavuudessa.

Liikunnalla on luonnollisesti suuri merkitys työkyvyn kannalta. Työeläkemaksuja maksavat yritykset ja palkansaajat hyötyvät kuitenkin eniten, kun katsomme tuottavuutta laajemmasta näkökulmasta. Tällöin keskiöön nousee hyvä johtaminen: selkeät tavoitteet, edellytykset onnistua työssä ja fiksu palautekulttuuri ovat tuottavuuden avaimia.

Kiireen ja muutoksen keskellä työpaikoilla on kuitenkin paljon sähläystä. Sähläys näkyy niin turhana työnä kuin tekemättä jääneinä tehtävinäkin. Sählätessä toimintaa ei myöskään ehditä kehittämään eikä tuottavuus parane. Sähläys on näivettävää myrkkyä motivaatiolle.

Varovaisestikin arvioiden jokainen suomalainen työntekijä saisi tunnin lisää työaikaa joka viikko, jos sähläystä ei olisi. Työkykyinen, osaava, motivoitunut ja työstään innostunut henkilöstö tekee työtään tehokkaasti ja laadukkaasti ilman turhia sairauspoissaoloja.

Tulokset tärkeämpiä kuin tunnit

Etunojassa kulkevat yritykset pohtivat parhaillaan, miten toimitilan suunnittelulla ja omien toimintatapojen kyseenalaistamisella voidaan edistää tuottavuutta ja työkykyä. Lisäksi konstit ovat usein arkipäiväisiä perusjuttuja eivätkä läheskään aina kalliita. Muutama esimerkki: Ovatko työvälineet kunnossa, onko esimiehillä kykyä valmentaa ja käyttäydytäänkö työpaikalla ihmisiksi.

Ymmärsinköhän oikein, että kirjoittajat esittävät eläkkeiden vastineena olevan sijoitusvarallisuuden käyttämistä liikunnan tukemiseen. Toteutuskelpoisempi vaihtoehto olisi tutkia pitäisikö työeläkemaksussa olla entistä leveämpi siivu työkykyriskin hallitsemiseen.

Työajan pituudesta puhuttaessa kannattaa muistaa sekin, että työtuntien seuraaminen on ylipäätään puutteellinen johtamisen väline. Työelämän mullistuksissa haluamme mieluummin mitata aikaansaannoksia kuin laskea työtunteja. Aikaansaannokset puolestaan perustuvat entistä enemmän asiantuntijuuteen, itseohjautuvuuteen ja joustavuuteen.

Tuottavampi työ onkin rohkeampaa ja parempaa ajattelua sekä suunnitelmallisempaa yhdessä tekemistä. Tällaista kulttuuria Ilmarinenkin haluaa edistää.

Kati Huoponen
työhyvinvointijohtaja
Ilmarinen