Voisiko maahanmuutto ratkaista ikääntyvän Suomen ongelmia?


 
Jaakko Kiander
 
ilmarinen / henkilöt / mediakasvot
 

Eurooppaan on tänä kesänä suuntautunut ennen näkemättömän suuri pakolaisvirta Lähi-idän konfliktialueilta. Saksaan on arvioiden mukaan tulossa jopa miljoona turvapaikanhakijaa, ja Suomeenkin ehkä kymmeniä tuhansia. On todennäköistä, että muuttajien määrä ei jää tähän. Koska konfliktien loppua ei ole näkyvissä, laaja muuttoliike voi jatkua usean vuoden ajan. Lisäksi turvapaikan saavat maahanmuuttajat pyrkivät perheidensä yhdistämiseen, mikä osaltaan tulee kasvattamaan muuttajien määrää merkittävästi tulevina vuosina.

Jaakko Kiander on Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja.

Jaakko Kiander on Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja.

Vaikka Suomi ei ole Euroopan tärkein kohdemaa, on meillekin lähivuosien aikana suuntautumassa niin laaja muuttoliike, että se tulee vaikuttamaan merkittävällä tavalla väestökehitykseen ja myös väestöennusteisiin.

Nykyisen väestöennusteen oletuksena on noin 17 000 hengen vuosittainen nettomuutto Suomeen. Turvapaikanhakijoiden määrän yllättävän kasvun seurauksena tämä luku ylittyy kuitenkin reippaasti kuluvana vuonna ja hyvin todennäköisesti myös seuraavina vuosina. Varovaisesti voidaan arvioida, että turvapaikanhakijoiden määrän kasvu johtaa Suomen väestön kasvuun noin 100 000 henkeä ennustettua suuremmaksi tämän vuosikymmenen aikana. Kasvu ei luultavasti jää tähän. Perheenyhdistämiset ja syntyvyyden kasvu tulevat kasvattamaan väestöä myös vuoden 2020 jälkeen.

Mitä tästä yllättävästä väestönkasvusta sitten seuraa?

Nykyisen väestöennusteen mukaan ikärakenteen muutos on johtamassa työikäisten määrän supistumiseen noin 100 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Jo nyt voi arvioida, että käynnistynyt laaja muuttoliike tulee muuttamaan tämän näkymän. Työikäisen väestön määrä ei tulevaisuudessa supistukaan vaan voi jopa kasvaa, koska suurin osa maahanmuuttajista on nuoria. Tällä on puolestaan oma vaikutuksena väestön vanhushuoltosuhteeseen eli eläkeikäisten ja työikäisten lukumäärien suhteeseen.

Eläketurvakeskuksen vuonna 2013 tekemän laskelman mukaan huoltosuhde olisi nousemassa vuoden 2012 tasosta eli 29 prosentista 43,8 prosenttiin vuonna 2030. Jos oletetaan, että muuttoliikkeen kasvu nostaa työikäisten määrää ennusteeseen verrattuna 150 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä, alenee vuoden 2030 huoltosuhde noin kahdella prosenttiyksiköllä 41,9 prosenttiin.

Iso potentiaali ikääntyvälle yhteiskunnalle

Huoltosuhteen alentuminen tasapainottaa väestön ikäpyramidia, mutta sillä ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia. Maahanmuuton kasvu tuottaa taloudellisia hyötyjä vain siinä tapauksessa, että maahanmuuttajat työllistyvät.

Jos maahanmuuttajien työllisyysaste nousisi kantaväestön tasolle vuoteen 2030 mennessä, olisi työllisten määrä tuolloin noin 100 000 henkeä ennustettua suurempi. Tällaisella muutoksella olisi huomattavia taloudellisia vaikutuksia. Korkeamman työllisyyden seurauksena julkisen talouden tasapaino kohentuisi ennustettuun kehitykseen verrattuna noin kaksi prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteen arvoon ja julkisen talouden kestävyysvaje puolittuisi. Myös työeläkemenojen suhde niiden maksuperustana olevaan palkkasummaan pienentyisi noin prosenttiyksiköllä.

Maahanmuuton kasvu merkitsee siten huomattavaa taloudellista potentiaalia ikääntyvälle yhteiskunnalle. Onnistuminen potentiaalin hyödyntämisessä ei kuitenkaan ole itsestään selvää, vaan se edellyttää tuloksellista kotoutumis- ja integraatiopolitiikkaa ja työmarkkinoiden joustavuutta – ja ennen kaikkea sitä, että Suomessa on riittävästi työpaikkoja luovia yrityksiä.

Jaakko Kiander
johtaja, talous ja eläkepolitiikka
Ilmarinen

 
Kategoria(t): Talous, Työelämä. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

17 vastausta artikkeliin: “Voisiko maahanmuutto ratkaista ikääntyvän Suomen ongelmia?

  1. – tosiasiassa monilla maahanmuuttajaryhmillä työllisyysaste on jo korkeampi kuin kantaväestöllä keskimäärin ja paljon korkeampi kuin vaikka Kainuun maakunnassa

    • Harvoilla ryhmillä on työllisyysaste korkeampi. Ja ei juuri yhdelläkään pakolaisista/turvapaikanhakijoista muodostuvalla ryhmällä.

      Somalien, yhden suuremmista ryhmistä, työllisyysaste on 13-14% luokkaa, aivan jumalattoman huono. Tätä ”superosaajien” joukkoa tänne saataisiin. Eli kulueriä, ei mitään muuta.

      Ja toinen kysymys mitä arvon pilvilinnanrakentaja Kiander ei osaa ottaa huomioon on… MISTÄ ne työpaikat tulee? Milloin Suomessa muka viimeksi on ollut ihan oikea työvoimapula jota olisi voitu paikata ammattitaidottomalla, kielitaidottomalla laumalla jota ensisijaisesti tuntuu kiinnostavan tuet?

      Ja mitä tulee Kianderin mainitsemaan kotouttamiseen ja integrointiin… Hukattua rahaa sekin, jos pian ei keksitä keppiä jolla motivoidaan tulijat oikeasti opettelemaan jotain. Nyt porukka pyörii kurssilla asenteella ”saan mä tästäkin rahaa” ja tulos on sen mukainen. Ja tyhmät ehdottavat että pitäisi käyttää lisää rahaa tähän nollatoimintaan.

      Kotoutuminen ja integraatio lähtevät ihmisistä itsestään, minkä todistavat Aasian suunnalta tulleet. Kun motivaatio on kohdillaan, nykyinen järjestelmä toimii aivan mainiosti. Jos motivaatiota ei ole, kuten useilla etelän suunnasta tulevilla, mikään ei auta.

  2. ”Kyllä tämä on maahanmuuton taloudellinen logiikka, että maahanmuuttajat ovat halpaa työvoimaa, ja pitävät siltä osin työvoimakustannuksia kurissa. Sen takia maahanmuutto hyödyttää nimenomaan yrityksiä ja kuluttajia, eikä niinkään sitten näitä muita matalapalkka-alojen työntekijöitä, joiden oma suhteellinen asema yleensä heikkenee maahanmuuton seurauksena.”
    -Jaakko Kiander, YLE pääuutiset 24.4.2013

  3. Otappa Jaakko semmoinenkin huomioon, että tulevaisuudessa työpaikkoja on lukumääräisesti vähemmän kuin nyt — automatisointi ja digitalisointi jylläävät samalla voimalla jatkossakin.

  4. Joku tais mainita että suomalaisilla pitäisi olla keskimäärin 5 lasta ja äidit kotona. Tämäkin artikkeli taitaa vain vahvistaa asiaa…

  5. RUOTSI

    SCB:n eli Ruotsin tilastollinen keskustoimisto kertoo ulkomailla syntyneiden ja Ruotsissa syntyneiden työllisyydessä olevan suuria eroja.

    Kaikkien ulkomailla syntyneiden työllisyysaste ikähaarukassa 20-64 v. oli 57 % , vastaava Ruotsissa syntyneiden 82 %.

    Maahanmuuttajien taustalla vaikutusta erittäin paljon työllistymiseen.

    Tiettyjen maahanmuuttajaryhmien työttömyys Ruotsissa on yli 80 %.

    Maahanmuuttajien on vaikea saada töitä Ruotsissa.

    Riittää, jos sulla on ulkomainen nimi, niin työnantajat eivät ole enää kiinnostuneita.

    Joka kolmas 19-24 -vuotias maahanmuuttotaustainen nuori on työtön Ruotsissa, vaikka vapaita paikkoja on tarjolla.

    Heitä ei vain oteta töihin. Ja luku vain kasvaa vuosi vuodelta.

    76 % kaikista 5 viimeisen vuoden aikana tulleista maahanmuuttajista on työttöminä Ruotsissa.

    Afrikkalaistaustaisten työttömyysprosentti on 27,5, kun Ruotsissa syntyneiden työttömyysprosentti on 5,1.

    Somaleista 80 % on työttömänä monilla alueille Ruotsissa.

    Mitä tästä seuraa? Lähiöitä ja autoja liekeissä, syrjäytymistä, osattomuutta, rikollisuutta, prostituutiota, ihmiskauppaa, turvattomuutta, terveyseroja, luokkaeroja, asunnottomuutta, kansallisen luku- ja laskutaidon heikkenemistä, ihmisten tyytymättömyyttä, pahoinvointia, vihaa, väkivaltaa, raiskauksia, itsemurhia, sairastavuutta, levottomuutta, kyynisyyttä, jne.

    ———————————-

    Maan ja maan ihmisten asiat on oltava kohtalaisessa kunnossa ennen kuin tänne otetaan suurempia määriä maahanmuuttajia. Nyt ne eivät olet sitä. Köyhyys ja kurjuus ovat aivan liian suuren osan arkea.

    Kun maahanmuuttaja kokee tarpeeksi vihaa, väkivaltaa ja syrjintää, tulee se ennemmin tai myöhemmin kiertoon myös yhteiskuntaan eri muodoissaan.

    Edellinen pätee myös kaikkiin muihin ihmisiin.

  6. Ritva Liisa Välimäki

    Kiitos Jaakko Kiander ! Olin iloinen tästä positiivisesta artikkelista. Minulle on selvää että ikääntyvään Suomeen tarvitaan, olisi jo kauan sitten pitänyt aktiivisesti rekrytoida, maahanmuuttajia. Että niitä nyt tulee maailman ikävän ja pahenevan tilan vuoksi on harmi, mutta joka ainoa joka tulee on meille aarre ja välttämättömyys. Kohdelkaamme heitä paremmin kuin hyvin! Ikääntyvän väkemme hoitajat ja veronmaksajat ovat lopussa, jakavat pieneneviä tuloja ja raskaampia menoja. Kansa on vuosituhansien ajan sisäsiittoista, kuuluisa vain suomalaisesta tautiperimästä, jonka taakka ja kustannukset lisääntyvät sukupolvelta toiselle. Tekemätöntä työtä meillä löytyy. Tänne saakka tulevat vain terveimmät ja työkykyisimmät maahanmuuttajat. -Vai uskotteko te todella että innovaatioita, kansainvälisiä kauppasuhteita ja markkinointia vievät eteenpäin suomalaiset , ei niin ulospäinsuuntautuneet tai kielitaitoiset, yrittäjät joiden keski-ikä on 52 vuotta. Tai hoidatteko omaa talouttanne ottamalla koko ajan lisää velkaa, joka jää lapsillenne maksettavaksi.
    Kiitos Jaakko Kiander että otit esiin tämän asian positiivisessa valossa. Vain positiivisella asenteella voimme mennä kohti parempaa tulevaisuutta. Suomessa me kyllä osaamme opettaa kieltä ja ammattiin. Närpiössä se jo tiedetään.

  7. Rohkenen epäillä suuresti, että ratkaisu väestörakenteen ikääntymisen tuomiin ongelmiin saataisiin maahanmuuttajista. Ammatillisessa oppilaitoksessa on opiskelijoina myös maahanmuuttajia, osa näistä on saanut opiskelupaikan maahanmuuttajastatuksella. Olen kuullut siellä opiskelevalta lapseltani, kuinka nämä puhuvat, ettei kannata opiskella kun yhteiskunnalta saa tukia muutenkin. He käyvät kääntymässä koulussa pari kertaa viikossa jos muistavat ja vievät opiskelupaikan sellaiselta, joka tosissaan haluaisi alaa opiskella. Eli ovat siellä vain saadakseen tuet. Toinen iso ongelma on kielitaito. Kaikkiin työtehtäviin ei voi palkata huonosti suomea osaavaa työntekijää.

  8. Käypä huviksesi vilkaisemassa tilastokeskuksen tietoja. Ne kertovat, että Suomessa oli somaliaa puhuvia työikäisiiä (19-64 v.) 7538 vuonna 2013. Töissä heistä oli 1904 eli 25,1 prosenttia. Arabiankielisillä vastaavat lukemat 8644 ja 2545 ja prosentit 29,4. Näistäkö kuvittelet saavasi pelastuksen Suomea joskus tulevaisuudessa uhkaavan työvoimapulaan? Joka sekin on ollut tulossa jo 70-luvulta saakka eikä vieläkään ole päässyt perille. Miten lisääntyvä automaatio vaikuttaa näiden muutenkin heikosti työllistyvien työllisyyteen?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *