Innovointi avoimeksi!


 
Pekka Puustinen
 
 

Johtoryhmiä, ohjausryhmiä, palavereja, PowerPointeja, budjetointeja, esiselvityksiä, salassa pidettäviä dokumentteja… ai mistäkö puhun? No tietysti liian monen suomalaisen organisaation kehitystoiminnasta, jossa onnistuminen tai epäonnistuminen on maamme taloudellisen tulevaisuuden ja hyvinvointimme kannalta kohtalon kysymys.

Pekka Puustinen

Pekka Puustinen työskentelee Ilmarisessa asiakaskokemuksesta ja yrityskulttuurista vastaavana kehitysjohtajana. Hän on tullut tunnetuksi myös tutkijana, tietokirjailijana, opettajana ja finanssisektorin ravistelijana.

Luettelemani lista ei ole järin inspiroiva tai luovuutta ruokkiva. Toisaalta ei meitä voi rohkeudestakaan moittia jos yksittäinen sana ”innovaatio” saa aikaan uskomattoman määrän jaarittelua siitä, onko sana itsessään nolo vai ei. Sovitaan siis heti alussa, että innovaatio on tässä yhteydessä parempi sana kuin ”uuden-idean-jalkauttaminen-yhteiskuntaan-konkreettisesti-siten-että-sillä-on-jokin-positiivinen-vaikutus-yhteiskuntaan-ja/tai-innovoijan-omaan-toimintaan”.

Eipä silti, juuri innovatiivisuus on ollut keskeisin syy siihen miksi olen halunnut työskennellä suomalaisen palvelualan – tarkemmin sanottuna suomalaisen finanssi- ja vakuutusalan parissa. Kannan silti huolta siitä, että suomalainen innovointitoiminta on palvelualoilla jäämässä pahasti kilpailijamaistamme jälkeen.

Ongelma alkaa jo koulun penkiltä. Liiketalouden opetuksessamme käytetään tänäkin päivänä tehdasmaista teollisuutta esimerkkinä kankeista tuotekeskeisistä toimijoista – täysin virheellisesti! Totuus nimittäin on, että Koneen ja Wärtsilän kaltaiset tehtaat ovat palveluliiketoiminnassa ja innovoinnissa valtavasti esimerkiksi finanssi- ja vakuutusalaa edellä. Tämän voi todentaa helposti tarkastelemalla palvelujen ja tuotteiden osuutta näiden toimijoiden liikevaihdosta.

Kehitystoiminta ja sen muuttaminen on iso kokonaisuus. Näkemyksemme palveluun on muututtava, tapamme tehdä työtä on muututtava, kulttuurimme on saatava uusia muotoja ja valtamme on jakauduttava paitsi organisaatioiden sisällä myös organisaatioiden ulkopuolelle. Erityisesti tämä viimeisin osio tuntuu aiheuttavan kovasti hämmennystä. Avataanpa siis hieman.

On päivänselvää, että pienelle suljetulle porukalle annettu innovointifunktio jättää suurimman osan organisaation osaamisesta hyödyntämättä. Tarvitsemme enemmän joukkoistamista – oman osaamisen täysimääräistä hyödyntämistä.

Tämäkään ei valitettavasti riitä. Toinen fakta on nimittäin se, että kaikkien organisaatioiden kohdalla osaamista on enemmän ulkopuolella kuin sisäpuolella. Nöyryys ja avoimuus ovat innovoinnin tämän päivän menestystekijät. Kysymykset ”kenen kanssa” ja ”kenelle” ovat innovointivaiheessa olennaisempia kuin koskaan aiemmin. Tämä koskee kaikkia aloja; matkapuhelin ei tuotteena riitä, vaan sillä on kyettävä seuraamaan omaa untansa, maksamaan, kuuntelemaan musiikkia ja lukemaan monien eri tahojen tuottamia sisältöjä. Teleoperaattori vahtii mökkeja, tallentaa tv-ohjelmia ja luettaa kirjoja.

Ilmarisella on kaikki edellytykset olla suomalaisen hyvinvoinnin moderni edistäjä, kunhan pääsemme vauhtiin uudenlaisen kehittämisen saralla. Konkreettisesti ehkä pienen, mutta henkisesti ison askeleen otimme viettäessämme viime lauantain Helsingissä Teurastamon Kellohallissa sadan, montaa eri kansalaisuutta edustavan opiskelijan kanssa. Kyseessä oli ADIC15-kilpailun karsintapäivä, joka on osa Ilmarisen yhteistyötä Accenturen sekä sijoittaja- ja kasvuyritystapahtuma Slushin kanssa. Kilpailun tarkoituksena on kehittää helppokäyttöisiä digitaalisia palveluja, joilla voimme edistää suomalaisten pienyrittäjien työhyvinvointia ja jaksamista konkreettisesti ja kustannustehokkaasti. Samalla avoin kehittäminen tuo taloomme digitaalisen liiketoiminnan innovaatioita ja startup-henkeä. Lisäksi yhteistyö tarjoaa nuorille lahjakkuuksille mahdollisuuden osoittaa innovaatiokykyjään ja työskennellä Ilmarisen digitaalisten palveluiden kehittämisen parissa.

Voin vakuuttaa, että energiataso tapahtuma oli jotain aivan muuta kuin mitä ihmiset ovat tottuneet eläkevakuutustoiminnalta odottamaan! Katsopa vaikka juuri avaamamme Intatagram-tilin otoksia https://instagram.com/ilmarinen_digital/. Tervetuloa seuramaan digi-matkaamme siis Instaan.

Miksi Ilmarisen kannattaa kehittää ketterästi ja avoimesti, yhdessä opiskelijoiden ja muiden organisaatioiden kanssa? Samasta syystä kuin kaikkien suomalaisten yritysten tulisi: Vanhat tavat kehittää eivät nykymaailmassa enää riitä. Millään organisaatiolla ei yksin ole tarpeeksi osaamista jotta ne voisivat palvella parhaalla mahdollisella tavalla tässä monien mahdollisuuksien maailmassa.

Yhdelläkään toimijalla ei ole olemassaolon oikeutta, jos se ei kykene olemaan asiakkailleen ja sidosryhmilleen arvokas. Minulle kehitysjohtajana jokaisen aamun kellonherätys on merkki siitä, että työni ainoa oikeutus Ilmarisessa on olla omistaja-asiakkaillemme arvokkaampi kuin olin nukkumaan mennessäni. Tämä ajatus pitää nöyränä ja toivottavasti avoimena.

Pekka Puustinen
Kehitysjohtaja
asiakaskokemus ja yrityskulttuuri