Lisää hulluutta ja rohkeutta


 
Katja Atsar
 
 

Suuremmat muutokset – megatrendit, kuten esimerkiksi ilmastonmuutos tai väestön ikärakenne ja kasvu – vaikuttavat työelämäämme. Ne ovat jo nyt arkipäivää. Työelämän muutosvauhti on kova ja monia meitä pohdituttaa, miten voin pysyä siinä mukana?

Kiire ja työn vaatimukset ovat kasvaneet ja haastavat suomalaista työelämää. Jatkuvaan muutokseen vaaditaan meiltä lisää sopeutumiskykyä. Työuriamme lyhentävät työkyvyttömyys, työttömyys, pitkät opinnot ja varhainen eläköityminen. Se, että Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa, on työntekijöille ja työnantajille todellinen haste.

Hereillä oleminen tämän päivän työelämässä on entistä tärkeämpää. Työelämän kehittäjien on reagoitava heikkoihinkin muutossignaaleihin ennakkoluulottomasti ja nopeasti.

Katja Atsar on Ilmarisen työhyvinvointipäällikkö.

Katja Atsar on Ilmarisen työhyvinvointipäällikkö.

Työelämän muutos kohti avoimuutta on radikaali. Verkostoilla on entistä tärkeämpi merkitys, ja erilaisen viestimisen rooli tiedon jakamisessa ja vastaanottamisessa korostuu. Työyhteisöjen organisatoriset rakenteet ovat siirtymässä avoimempaan malliin, ja hierarkia on jäämässä historian.

Avoimuuden myötä, ihmisten ja yhteisöjen välinen vuorovaikutus lisääntyy työelämässä. Palautteen antamisen ja saamisen merkitys kasvaa, ja palautteella pyritään ohjaamaan työtä toivottuun suuntaan. Meidän on rohkaistava työntekijöitä haastamaan aivojaan ja kysymään kysymyksiä.

Vaikka yhteistyötaitojen merkitys kasvaa, ristiriitoja pystytään tuskin työyhteisöissä välttämään. Ongelmanratkaisutaidot ja rakentava, ammatillinen vuorovaikutusosaaminen saavat tulevaisuudessa yhä suuremman merkityksen.

Entä johtaminen, mitä se vaatii? Henkilöstön hyvä johtaminen on vaatimus, joka on tullut jäädäkseen. Johtajan on otettava yhä enemmän vastuuta työyhteisön tavoitteiden määrittämisestä ja niiden saavuttamisesta. Innostunut ja osaava henkilöstö on todellinen menestystekijä yritykselle.

Vapaampi työn muoto vaatii johdolta myös uudenlaista suuntautumista: kykyä luoda vuorovaikutukseen ja työnkehittämiseen mahdollistavia paikkoja, kuten esimerkiksi avotilassa työskentely tai etätyö. Samoin saattaa yhteen eri alojen osaajia, sekä toimia pallotteluseinänä asiantuntijoille.

Eri tieteenalojen kohtaamisissa syntyvät parhaat ideat ja suurimmat innovaatiot. Erityisen tärkeää on siiloja rikkovan, poikkitieteellisen yhteistyön mahdollistaminen, kaiken ollessa entistä tiukemmin sidoksissa toisiinsa.

Muutos kohti avoimuutta tekee itsensä johtamisesta helpompaa. Työtaidot määritellään jatkossa toisin kuin tänään. Yksilö tarvitsee muutoskykyä, vuorovaikutustaitoja ja epävarmuudensietokykyä. Lisäksi hän tarvitsee ymmärrystä työn haastavuudesta: töissä tuleekin olla vaikeaa, ja sisällön haastaa tekijänsä positiivisella tavalla. Virheitäkin sattuu, kun työn sisältö haastaa. Toisaalta virheet tarjoavat loistavan mahdollisuuden oppimiseen.

Työn monimuotoisuus vaatii itsensä johtamiselta paljon ja jokaisen on otettava entistä enemmän vastuuta. Enää ei riitä se, että on tehtävävastuu, vaan yksilöllä on vastuu myös huolehtia itsestään. Kiinnostavinta on vastuun kantaminen myös muista työyhteisön jäsenistä, työyhteisöstä, tavoitteista ja siitä, miten opitaan ja miten oppia jaetaan eteenpäin.

Etätyöhön siirtymisen myötä muilta oppiminen ja tiedon jakaminen on erityisen tärkeää, esimerkiksi kokoontumalla yhteen kerran viikossa jakamaan tietoa. Tätä voisi verrata kapulaan antoon ja siirtoon.

Kaiken kaikkiaan keskustelu työn tuottavuudesta ja työn uudenlaisesta tekemisestä on liian varovaista. Tarvitsemme enemmän hulluutta ja rohkeutta sekä siihen ohjaavia suunnannäyttäjiä. Näitä voisivat olla esimerkiksi diginomadit, jotka tekevät työtään siellä, missä liikkuvat. Gig Economy -tyyppiset palvelut ja työnantajat, kuten esimerkiksi Uber, ovat nousussa ja heiltä voisimme oppia paljon. Uudenlaisten työsuhteiden mahdollistamisessa ja hyväksymisessä meillä on kuitenkin vielä tekemistä.

Ollaan siis herkkiä heikoillekin signaaleille ja rohkeita etenemään etunojassa. Jotkut signaalit toteutuvat, toiset eivät. Parhaimmillaan epävarmuus auttaa löytämään olennaisen ja keskittymään siihen.

Katja Atsar
Työhyvinvointipäällikkö
Ilmarinen
@kmatsar