Missiona parempi johtaminen


 
Kati Huoponen
 
 

Useiden tutkimusten mukaan ihminen arvostaa työpaikassaan hyvän palkan, olosuhteiden ja etujen lisäksi ennen kaikkea hyvää johtamista. Kuitenkin huonoon johtamiseen törmää edelleen aivan liian usein. Ottamalla hyvä esimiestyö mittaamisen, palkitsemisen ja jatkokoulutuksen kohteeksi saadaan aikaan parempaa johtamista. Silti kaikki eivät ole luotuja johtajiksi.

Hyvä johtaja on se joka saa yrityksen työntekijät ponnistelemaan yhdessä samaan suuntaan. Esimerkiksi palvelukokemuksen laatu riippuu siitä, kuinka hyvin yrityksen henkilökunta on motivoitunut työhönsä. Asiakas valitsee tasavahvoista yrityksistä mieluisimman saamansa palvelukokemuksen perusteella. Sosiaalisen median aikakautena sanonta ”huono kello kauas kuuluu…” saa aivan uuden merkityksen. Kun halutaan panostaa palveluun, yritysjohdon tulisikin huolehtia ennen kaikkea johtamisen laadusta.

Kati Huoponen työhyvinvointijohtaja

Kati Huoponen
työhyvinvointijohtaja

Esimiesten henkilökohtaista kehittymistä tuetaankin tänä päivänä yrityksissä erittäin aktiivisesti mm. coachingin ja mentoroinnin avulla. Esimiesten johtamistaitoja myös mitataan säännöllisesti. Itsellänikin on ollut useita mahdollisuuksia työurani aikana toimia mentorina uusille Ilmarisen esimiehille. Voin vakuuttaa, että hyöty on ollut molemminpuolista.

Kaikki johtaminen on muutosjohtamista. Kyse on siis vuorovaikutusprosessista ihmisten välillä. Johtamisen hyvyys tai huonous on seurausta siitä, kuinka hyvin tuo vuorovaikutusprosessi saadaan toimimaan. Omassa johtamistavassani ylläpidän vahvasti avointa, säännöllistä ja toisten mielipiteet huomioivaa vuorovaikutusta, joiden tukemana työyhteisömme keskinäinen luottamus on rakentunut lujaksi. Kokemusteni mukaan tämä on ainoa tapa toteuttaa sekä pienempiä että suurempia muutoksia onnistuneesti.

Johtamiseen sisältyy yleensä aimo annos itsenäisyyttä ja mahdollisuus muodostaa oma tahtotila melko väljästi. Juuri tämä piirre tekeekin johtamistyöstä erittäin antoisaa. Heti johtajauran alkuvaiheessa tulee kuitenkin tehdä itselleen selväksi se, että työpäiviin sisältyy paljon erilaisia hankalia ratkottavia kiistoja.

Hyvä johtaminen synnyttää sitoutumista, ja sitä kautta menestystä. Palautteen antaminen – ja myös vastaanottaminen – on yksi johtamisen keskeisimpiä sisältöjä. Hyvää työtä tehnyttä ihmistä kannattaa kehua. Jos kuitenkin positiivisen palautteen antaminen muodostuu vain tavaksi, johdon uskottavuus alkaa rapautua. Positiivisella palautteella on muuta palkitsemista pidempiaikainen vaikutus – erityisesti, jos se tehdään julkisesti. Korjaava palaute tulee sen sijaan aina antaa henkilökohtaisesti, arvostavasti mutta jämäkästi. Tulkinnan varaa ei saa jättää johdon tahtotilan suhteen.

Pahin esimiestyön virhe on olla kiinnostumatta alaisensa työstä. Alaiselle pitää olla aikaa, vaikka olisi kuinka kiire. Johdon päivittäisten kokousten keskellä riittävän ajan varaaminen saattaa unohtua tai tuntua jopa mahdottomalta. Siksi johtamiskäytäntöihin kannattaakin linkittää säännölliset kohtaamiset varmistavat foorumit kuten yksikön viikkokokoukset ja henkilökohtaiset keskustelut. Ihmisten aito kuunteleminen ja erilaisten ihmisten arvostaminen kuuluvat hyvään johtamiseen.

Hyvän johtajan tärkein ominaisuus on johdonmukaisuus ja ennustettavuus. Johtajan tulee toimia samantyyppisissä tilanteissa saman linjan mukaisesti ja luoda tätä kautta turvallisuuden tunnetta. Kun johtajan linja on ennustettavissa, johtaminen toimii linjakkaasti ja tehokkaasti, vaikka johtaja itse ei olisikaan fyysisesti läsnä. Jos johtaja tekee linjaltaan vaihtelevia päätöksiä, hän luo epävarmuutta ja tukahduttaa organisaatiossa oma-aloitteisuuden. Kaikki asiat kasaantuvat johtajan pöydälle päätettäviksi ja koko työyhteisö halvaantuu henkisesti. Alaisten on tärkeää tietää, että esimies on käytettävissä silloin, kun alainen häntä tarvitsee, vaikka harvakseltaankin. Itseohjautuva ja vastuunsa kanta työyhteisö on kaikkien etu.

Kaiken perustana on hyvä itsensä johtaminen. Hyvä terveys rakentuu liikunnasta, ravinnosta ja levosta. Hyvä terveys mahdollistaa jaksamisen haastavissakin työuran vaiheissa ja matkan varrelle tulevien esteiden ylittämisen kepeämmin. Omaa kuntoamme pidämme kovin herkästi itsestäänselvyytenä, kunnes se pettää. Säännölliset määräaikaishuollot ovat meille henkilökohtaisesti yhtä merkityksellisiä kuin autoillemmekin. Kumman kuntoahan kuitenkin vaalimme huolellisemmin?

Työeläkeyhtiön erottautumismahdollisuudet linkittyvät huippuasiantuntijoidemme synnyttämään asiakaskokemukseen ja palvelun laatuun. Oli kyse sitten huippuasiantuntijana toimivasta työntekijästä ja tai hieman rutiininomaisempaa työtä tekevästä henkilöstä, ihmisten motivoituminen on aina yhtä tärkeää yrityksen kannalta. Monet johtamisen teemat ovat yleispäteviä kaikenlaisten ja – ikäisten ihmisten johtamisessa. Rakettitieteestä tässä ei kuitenkaan ole kyse. Mikä siis ylläpitää huonoa johtamista työpaikoilla?

Kati Huoponen
työhyvinvointijohtaja
Ilmarinen
@KatiHuoponen

Blogikirjoituksen innoittajana on ollut Katin jatko-opintoihin liittynyt Arto Hiltusen kirja Johtamisen taito – elämän mittainen matka sekä Laatukeskus Excellence Finland Parempaa työelämää –arviointi ja siihen perustuva tunnustus, jotka kannustavat työelämän laadun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Laatukeskuksen Parempaa työelämää -tunnustus jaetaan 12. marraskuuta 2015.