Näkökulman vaihdos lamaannuksesta toiveikkuuteen


 
Vieraskynä: Marja-Liisa Manka
 
 

Meillä on hyvä perusta työelämän kehittämiselle. Mieleeni muistuu elävästi 1990-luku ja herännyt kiinnostukseni tutkimuksen tekoon. Ensimmäiseksi halusin tarttua työntekijöiden asenteisiin, koska sairauspoissaoloprosentit olivat korkeat. Olin löytänyt pessimistisen ja optimisen ajattelutavan kytkennät sairastamiseen. Sainkin luvan käyttää ajattelutapatestiä ensimmäisessä kehittämisprojektissa. Miltei kolmella neljäsosalla työntekijöistä oli jonkinasteinen pessimistinen ajattelutapa.

Marja-Liisa Manka on yrittäjä ja työhyvinvoinnin professori.

Marja-Liisa Manka on yrittäjä ja työhyvinvoinnin professori.

Tulosten mukaan pessimismi on yhteydessä korkeampaan sairastavuuteen, mutta myös yhdenmukaiseen käyttäytymiseen ryhmän kanssa ja keskimääräistä vähäisempään aloitteellisuuteen. Tuloksista saattoi vetää johtopäätöksen ”opitun avuttomuuden” -käsitteestä, jonka psykologian tohtori Martin Seligman on tuonut esille. Sen syntymekanismi on organisaatiorakenteiden hierarkkisuudessa. Jos työntekijällä on aina joku tekemässä päätökset hänen puolestaan, työntekijästä tulee passiivinen ja pessimistinen. Katse on kiinnitettävä johtamistavan muuttamiseen hierarkkisesta kannustavaan. On tarpeen puhua koko ihmiskäsityksen ylösalaisin kääntämisestä, mikä johtamisessa tarkoittaa siirtymistä valvonnasta valtuuttamiseen ja luottamiseen.

Tunnepääoma on aiheena jälleen ajankohtainen. Juuri nyt olisi aika keskittyä siihen, miten voisimme vahvistaa yrityksen sisäisiä voimavaroja ja luottamusta. Luottamukseen vaikuttavat järki ja tunteet. Asiapuoli on mielestäni hallinnassa. Toki rakenteitakin on uudistettava, jotta mahdollisuudet osallistumiseen ja tietojen saamiseen ovat olemassa.

Suurempi työmaa on organisaation sisäisen tunnepääoman huomioonottamisessa. Kasvaako lamaannus vai toiveikkuus? Myönteisiä virikkeitä ja onnistumisia olisi systemaattisesti koottava tietopankkiin. Fiiliksiä olisi seurattava. Ja etsittävä keinoja, miten työtä voitaisiin tehdä paremmalla mielellä. Siihen tarvitaan uudenlaisia välineitä, joilla voitaisiin samalla ennakoida työhyvinvoinnin kehittämistarpeita. Eikä vain katsoa peruutuspeilistä jo syntyneitä ongelmia.

Työkalu esimiehille Tutkimuksessamme selvitettiin, millainen väline auttaisi esimiestä kehittämään työhyvinvointia kustannustehokkaasti, voimavaroja hyödyntäen ja kaikki ihmiset mukaan ottaen. Tutkimustulosten pohjalta rakennetun työkalun yksinkertainen versio ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.

Lähestyvien pikkujoulujen varalle kaksi pientä piristävä käytäntöä, jotka kuulin Ilmarisen asiakkaille pitämässäni valmennuksessa. Eräällä työpaikalla järjestetään vuosittain Oskari-Kaala, johon työntekijät saavat ehdottaa palkittuja joukostaan. Palkinnot jaetaan hienossa juhlassa.

Toisen työpaikan käytäntöä voi puolestaan soveltaa vuoden vaihtuessa. Jokainen miettii kuusi onnistumistaan kuluvalta vuodelta ja jakaa ne toisten kanssa. Se auttaa näkemään, mitä kukin tekee työkseen ja minkälaisia asioita hän arvostaa.

Marja-Liisa Manka
yrittäjä
työhyvinvoinnin johtamisen dosentti, Tampereen yliopisto
@MarjaLiisaManka

Ilmarisen laadukkaat Parempaa työelämää -valmennukset ovat lisäetu kaikille Ilmarisen asiakkaille. Vuoden 2016 teemoja ovat  muun muassa mindfulness työssä, johtaminen ja henkilöstötuottavuus sekä työn sujuvoittaminen Lean-menetelmillä. Valmennuksia järjestetään eri puolilla Suomea. Lue lisää www.ilmarinen.fi/tilaisuudet

 
Kategoria(t): Työelämä, Työhyvinvointi, Työkyky. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *