Huono johtaminen voi maksaa yrityksille miljoonia


 
Timo Aro
 
 

Kirjoitukseni otsikko saattaa vaikuttaa provosoivalta kärjistykseltä, mutta voin todistaa sen paikkansapitävyyden tuoreilla tiedoilla.

Timo Aro on Ilmarisen asiakkuusjohtaja.

Timo Aro on Ilmarisen asiakkuusjohtaja.

Ilmarinen on ollut mukana toteuttamassa tutkimusta, jossa yhdistetään yrityksen henkilöstötutkimuksen johtamista kuvaavat tunnusluvut yksikkökohtaisiin kannattavuuslukuihin.

Alustavat tulokset osoittavat, että johtamisen laadulla on huomattava merkitys yrityksen taloudelliselle menestykselle: Jos yksikön henkilöstö arvioi johtamisen ja yrityskulttuurin hyviksi, yksikössä tehdään selvästi parempaa tulosta kuin sellaisessa yksikössä, jossa henkilöstö kokee johtamisen heikkotasoisena.

Ero yksiköiden tuottavuudessa saattaa olla miljoonia euroja. Kyllä, miljoonia.

Voisiko enää selkeämmin todistaa, että menestystä tavoittelevalla yrityksellä ei yksinkertaisesti ole varaa olla kehittämättä hyvää johtamista ja esimiestaitoja?

Mikä johtamisessa sitten vaikuttaa tutkimuksen valossa eniten taloudelliseen tulokseen?

Yrityskulttuuri, siis esimerkiksi tavoitteiden selkeys, palkitseminen sekä tapa kohdella ihmisiä. Siis joukko johtamisen perusasioita, joita on mahdollista harjoitella ja korjata esimiesten johtamistaidoilla.

Töitä tehdään tuottavammin, kun työntekijää ei turhaan kuormiteta – kun vastuut ja tavoitteet ovat selvät, työ on itsenäistä ja se tuntuu merkitykselliseltä.

Tiedämme turhankin hyvin, millainen Suomen talouden tilanne on viime vuosina ollut. Nyt on enemmän kuin aiheellista kysyä, onko meillä varaa huonoon johtamiseen.

Yritysten talous paranisi merkittävästi suhteellisen helpoilla toimilla – johtamiseen paneutumalla.

Laatukeskus palkitsee Laatupäivänä 12. marraskuuta Parempaa työelämää -tunnustuksella omien alojensa edelläkävijöitä, jotka parantavat esimerkillisesti johtamista ja työelämän laatua. Ilmarinen on ollut mukana yritysten arvioinnissa.

Ilmarinen tekee asiakasyritystensä kanssa tiivistä yhteistyötä työhyvinvoinnin kehittämiseksi ja olemme selkeästi nähneet, että työelämän laadun ja johtamisen parantaminen on mahdollista, jos tahtoa löytyy. Ja ajatus asian suuresta merkityksestä.

On selvää, että arvioinnissa onnistuneet yritykset luovat mahdollisuudet menestyä myös tulevaisuudessa.

Timo Aro
johtaja,
asiakkuudet
Ilmarinen

 
Kategoria(t): Henkilöstötuottavuus, Johtaminen, Työelämä, Työhyvinvointi. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

Vastaus artikkeliin: “Huono johtaminen voi maksaa yrityksille miljoonia

  1. Ei ole suuri yllätys, jos niissä yksiköissä joissa yrityskulttuuri ja johtaminen koetaan hyväksi, havaitaan tehtävän myös parempaa mitattua tulostakin kuin sellaisissa yksiköissä, joissa työntekijät kokevat ikäväksi olla. Hyvä johtaminen on tärkeä asia. Ei ole välttämättä silti aina ihan selvää, että mitä niukkojen resurssien vallitsessa niissä tilanteissa pitäisi lopulta kehittää, joissa henkilöstö kokee johtamisen heikkotasoisena. Johtamiseen panostaminenkaan [ainakaan ainoana toimenpiteenä] ei aina sellaisissa tilanteissa silti paranna tulosta. Toinen puoli asiasta ovat alaistaidot. Alaistaidot voivat vaikuttaa myös merkittävästi siihen, millainen yrityskuva työntekijöille muodostuu, miten yksiköt suoriutuvat, miten vuorovaikutus onnistuu tai siihen, miten johtajat työssään onnistuvat. Elleivät alaiset esimerkiksi jaa ideoitaan, kehittämiskohteitaan ja tavoitteitaan, on tuloksellinen johtaminenkin vaikeampaa. Jos alaiset osaavat antaa hyvin rakentavaa palautetta esimiehilleen, on johtajanakin helpompi ehkä kehittyä sellaiseen suuntaan, joka parantaa työyhteisön viihtyvyyttä ja tuloksellisuutta. Yksikkö, jossa on motivoituneet ja hyvät alaistaidot omaavat työntekijät, osataan vastuuta kantaa paremmin itsekin, tunnetaan sitä, missä esimies on erityisen hyvä ja missä ehkä ei (jolloin häntä voidaan niissä asioissa myös alaistenkin taholta paremmin tukea), eikä esimiehellekään aseteta tällöin niin mahdottomia odotuksia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *