Rahavirrat kohti puhtaampaa maailmaa Pariisin ilmastokokouksen alla?


 
Mikko Mursula
 
puhtaampi_maailma
 

Pariisin ilmastokokouksen alla useat sijoittajat (esim. OP, Nordea, PGGM) ovat esittäneet julkisuudessa sitoumuksia sijoitussalkkujen muokkaamisesta ilmastoystävällisemmiksi. Tällaisilla ilmoituksilla sijoittajat lähettävät signaalin, että ne uskovat ja kannattavat kahden asteen maailmaa eli sitä, että globaalin lämpötilan nousu rajoitetaan kahteen asteeseen. Ne kannustavat päättäjiä Pariisissa tuomalla esille sen, että ne ovat ilmastonmuutoksen rajoittamisen takana eivätkä katso, että se heikentäisi salkun tuottoja.

Mikko Mursula työskentelee Ilmarisen sijoitusjohtajana

Mikko Mursula työskentelee Ilmarisen sijoitusjohtajana

Sijoittajien keinovalikoima ilmastonmuutoksen torjuntaan

Sijoittajien on vaikeaa pelkästään omistuksia myymällä muuttaa maailmaa ilmastoystävällisemmäksi: markkinoilla aina joku toinen ostaa sijoitukset ja vaikutukset ilmastoon riippuvat uuden pääomistajan valitsemasta strategiasta. Yksi huolenaihe on, että nämä suurten instituutiosijoittajien karttamat yhtiöt päätyvätkin välinpitämättömille omistajille, eikä niiden tarvitse enää ollenkaan vapaaehtoisesti huomioida ilmastoa.

Hiiliyhtiöiden poistaminen salkusta ei siis johda hiilineutraaliin talouteen, mutta voi sen sijaan auttaa sijoittajaa taloudellisten riskien hallinnassa. Sijoituskohteiden toimintaan voi puolestaan vaikuttaa aktiivisella omistajuudella. Kaikki yritykset eivät kuitenkaan ole avoimia vähemmistöomistajien tekemille avauksille ja toisaalta huonojen yritysten omistaminen itsessään ei ole perusteltua pelkästään vaikuttamisnäkökulmasta, jos sijoittaja ennakoi taloudellisia tappioita. Divestointi eli omistuksesta luopuminen kohdistuu yleensä yksittäisiin, tiettyjen toimialojen huonoimpiin yrityksiin. Vaikuttamisella puolestaan voidaan lähestyä esimerkiksi kaikkia omistuksen kohteita tietyillä toimialoilla.

Julkista tehtävää hoitavat instituutiot ja asiakkaidensa puolesta varoja sijoittavat eivät voi tehdä kompromisseja taloudellisista tuotoista. Siksi sijoittajien näkökulmasta mielenkiintoisin kysymys Pariisiin on ovatko päätökset ja tahtotila niin uskottavia, että sijoitusvarallisuus alkaa ohjautua pois fossiilisista ja kohti uusiutuvia. Kivihiilisijoituksista sijoittajat pystyvät luopumaan ilman, että sillä on merkittävää vaikutusta salkun tuotto-riskiprofiiliin. Kivihiiliyhtiöt ovat pieniä ja hiilen hinta matala. Ilmastonnäkökulmasta kivihiili on lisäksi tehottomin fossiilinen polttoaine ja siksi sen käyttöä rajoitetaan todennäköisesti ensimmäisenä. Öljy-yhtiöt ovat puolestaan suuria ja niistä ei voi divestoida ilman merkittävää riskien kasvattamista, sillä oletuksella, että öljy on vielä tulevina vuosina ja vuosikymmeninä osa energian tuotantoa.

Divestointien lisäksi olemme nähneet sijoittajien ilmoituksia varojen ohjaamisesta yhä enemmän puhtaaseen teknologiaan. Haasteena on se, miten näistä rahavirroista saadaan niin merkittäviä, että ne todella tarjoavat talouselämälle riittävästi varoja ratkaisujen kehittämiseksi – ja miten sijoittajat löytävät sijoituskohteita, jotka ovat samanaikaisesti taloudellisesti kannattavia ja ympäristön kannalta kestäviä. Poliittisilla päätöksillä on suunnannäyttäjän rooli puhtaiden teknologioiden tulevaisuudesta.

Ilmarisen lähestymistapa ja tekemämme toimenpiteet

Teetimme keväällä osakesalkkumme hiilijalanjälkilaskennan ensimmäistä kertaa. Luovuimme riskianalyysin perusteella kokonaan omistuksestamme 3 yrityksessä, joille hiiliriskit muodostivat myös merkittävän taloudellisen riskin. Hiilikaivokset olivat karsiutuneet omistuksistamme jo ennen kuin aloimme perata sijoitussalkkuamme ilmastonäkökulmasta – ne eivät ole viime vuosina olleet taloudellisesti houkuttelevia sijoituskohteita.

Olemme tänä vuonna lähestyneet autoalan yrityksiä jo kahteen kertaan, ensin osana pohjoismaista yhteistyötä ja tämän jälkeen osana laajempaa sijoittajakirjettä. Tällä hetkellä valmistelussa on vastaava kirje toisen toimialan yrityksille. Olemme kokeneet kirjeiden perusteella saamamme vastaukset ja keskustelut keinoiksi tuoda esille omia näkemyksiämme ilmastovaikutusten merkityksestä sekä laajentaa ymmärrystämme yritysten positioinnista. Alkuvuonna olimme yksi sijoittajista, jotka jättivät osakkeenomistajien ehdotuksen Shellin ja BP:n yhtiökokoukselle laajemmasta ilmastoraportoinnista.

Allekirjoitimme kesällä ensimmäisenä suomalaisena työeläkeyhtiönä Montreal Pledgen. Se tarkoittaa sitä, että jatkossa mittaamme hiilijalanjäljen ja arvioimme hiiliriskejä vuosittain. Hiilijalanjälki on mielenkiintoinen mittari tietyillä toimialoilla, kuten sähköntuotannossa ja energiaintensiivisessä teollisuudessa. Se ei kuitenkaan ole ainoa eikä paras käyttämämme mittari hiiliriskin arvioimiseksi. Hiilijalanjälkilaskennassa saamiimme tuloksiin kuuluu lisäksi tunnuslukuja, jotka kuvaavat yritysten altistumaa vihreisiin (puhtaisiin) tai ruskeisiin (fossiilisiin) tulonlähteisiin. Lisäksi käytössämme on analyysipalveluntarjoajamme laatimia ilmastoluokituksia, jotka yhdistävät kaksi edellä kuvaamaani näkökulmaa. Olemme tänä vuonna ottaneet käyttöön sijoitustoimintaamme ohjaavat vastuullisen sijoittamisen luokitukset, jotka perustuvat osaltaan myös näihin palveluntarjoajamme laatimiin ilmastoluokituksiin. Korkean riskin yritykset ovat sijoitusorganisaatiossamme luvanvaraisia ja edellyttävät tarkempaa selvitystä.

Odotuksemme sijoituskohteille ja tulevat ilmastovaikutukset

Pariisin ilmastokokouksen alla odotamme omistamiltamme yrityksiltä, että ne pohtisivat ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä liiketoiminnassaan ja miten ne voisivat tarttua ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyviin mahdollisuuksiin. Yritysten voisi olla hyvä miettiä, miten heidän liiketoimintansa tulee pärjäämään 2 asteen maailmassa ja toisaalta skenaariossa, jossa ilmastonmuutosta ei pystytäkään hillitsemään riittävästi. Ilmastovaikutuksia koskevan raportoinnin tulisi olla avointa ja laadukasta ja noudattaa kansainvälisiä standardeja. Käyttöömme tämä raportointi tulee parhaiten, kun yritykset kattavat nämä tiedot omassa vuosikertomuksessaan sekä raportoivat CDP:lle.

Suorien sijoitusten lisäksi meillä on omistuksia rahastojen kautta. Osa käyttämistämme varainhoitajista on jo aloittanut työn laskemalla oman hiilijalanjälkensä ja toimenpiteitäkin on tehty. Hiilijalanjälki kuvaa kuitenkin aina menneisyyttä. Vähitellen markkinoille on tulossa sellaisiakin analyysin työkaluja, jotka näyttävät mitkä yritykset vähentävät tulevaisuuden negatiivisia ympäristövaikutuksia ja mitkä jatkavat nykyistä passiivista toimintatapaansa. Seuraavaksi sijoittajien tulisikin suunnata katse yritysten tuleviin investointeihin ja niiden päästövaikutuksiin.

Mikko Mursula
sijoitusjohtaja

Ilmarinen

Lue lisää aiheesta:

Ilmarinen pienensi salkkunsa hiiliriskiä 6.11.2015
Ilmarinen allekirjoitti Montréal Pledgen – sijoitusten hiilijalanjälki raportoidaan vuosittain 24.6.2015
Ilmarinen pohtii hiiliriskin vähentämistä sijoituksissaan 17.6.2015
Ilmarinen lisää yhteistyötä ilmastoriskien selvittämisessä 3.3.2015

 

 
Kategoria(t): Ilmarinen, Sijoittaminen, Vastuullisuus. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *