Terroristit huojuttavat talouttakin


 
Staffan Sevón
 
 

Muutama viikko sitten terrorismi iski isosti Eurooppaan. Pariisiin kohdistetut väkivallanteot ja sitä seurannut terroristijahti aiheuttivat sen, että eurooppalaisten turvallisuudentunne katosi taas ainakin joksikin ajaksi.

Staffan Sevón, johtaja, korko- ja absoluuttisen tuoton sijoitukset

Staffan Sevón, johtaja, korko- ja absoluuttisen tuoton sijoitukset

Tällaisilla teoilla on vaikutuksensa myös talouteen ja talouden toimijoiden käyttäytymiseen – myös meihin, jotka sijoitamme eläkevaroja. Pohdimme muun muassa sitä, mitä vaikutuksia terrorismilla ja sen uhkan kasvulla on talouden mekanismeihin sekä eri maantieteellisten alueiden taloudellisiin edellytyksiin. Esimerkiksi EU:n komissio on arvioinut, että Pariisin iskuilla yhdistettynä akuuttiin pakolaiskriisiin voi olla negatiivisia vaikutuksia Euroopan talouskasvuun. Komissio on ollut kuitenkin hyvin varovainen arvioissaan.

Terrorismin vaikutuksia talouteen voi lähestyä eri näkökulmista. Olemme Ilmarisessa tarkastelleet, miten Euroopan osakemarkkinat ovat reagoineet terrori-iskuihin:

Osmarkkinoiden kehitys_SSOsakemarkkinoiden tuottokehityksen perusteella vaikutus jää varsin pieneksi. Vuosina 1993‒2014 Länsi-Eurooppaan tai Pohjois-Amerikkaan kohdistuneet yli 10 henkeä vaatineet iskut eivät keskimäärin edes aiheuttaneet negatiivista osakemarkkinoiden tuottokehitystä. Jopa 9/11-iskun vaikutus osakemarkkinoilla jäi hetkelliseksi. Edes tarkasteluun lisätyt hirvittävät Pariisin iskut eivät merkittävästi heilauttaneet osakemarkkinoita.

Tämä ei tarkoita sitä, ettei terrorismilla olisi valtavia negatiivisia talousvaikutuksia. Kohdemaassa ja sen ympärillä yksityinen kulutus voi joksikin aikaa häiriintyä, joskin lisääntynyt turvallisuusalan tuotteiden kysyntä ja puolustusbudjettien korotukset omalta osaltaan lisäävät kysyntää. Vuonna 2013 USA:n vakoilulaitoksille allokoitiin budjetista 49 miljardia dollaria. (Vertailun vuoksi: samana vuonna Suomen valtion menot yhteensä olivat 55 miljardia euroa.)

Suurimmat taloudelliset kustannukset kohdistuvat kuitenkin varmasti niihin maihin, joista terrorismi kumpuaa: niissä elinolot heikentyvät ja tyytymättömyys lisääntyy, mikä voi vahvistaa terrorismin negatiivista spiraalia. Valtavan inhimillisen kärsimyksen lisäksi koulutuksen taso heikkenee, sukupuolisyrjintä pahenee ja yrittäminen kärsii pakotteista, fundamentalismista, epäluulosta ja pelosta. Terrorismin ominaisinta kasvualustaahan on köyhä, kouluttamaton – etenkin miespuolinen – väestö.

Maailman köyhyys on puolittunut lyhyessä ajassa. Esimerkiksi Pakistanin köyhyysaste on vuodesta 1987 laskenut 90 prosentista 60 prosenttiin[i]. Tämän valossa luulisi terrorisminkin vähentyneen. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut; The University of Maryland ylläpitää globaalin terrorismin tietokantaa. Kannassa on kaikki heidän identifioimansa terrorismihyökkäykset vuodesta 1970 vuoden 2014 loppuun[ii]. Terrorismi on viime vuosina kasvanut merkittävästi, tarkasteleeko sitten kuolleiden määrää tai erityisen vakavien – yli 10 kuolonuhria vaatineiden iskujen määrää.

Iskut_SS

 

Terroristi-iskujen uhrimäärien kasvu köyhyyden puolittumisesta huolimatta on hyvinhuolestuttavaa. Ellei terrorismin taustalla oleviin ongelmiin pystytä puuttumaan nykyistä paremmin, on riski ilmeistä että ongelma pahenee ennestään.

Lyhyemmän aikavälin sijoitusmarkkinoiden reaktiot terrorismiin jäävät usein maltillisiksi, mutta tärkeimmät asiat, kuten perhettä, ystäviä ja vapautta ei voi mitata rahassa.

Staffan Sevón
Johtaja, korko- ja absoluuttisen tuoton sijoitukset
Ilmarinen

 

[i] Gapminder.org

[ii] National Consortium for the Study of Terrorism and Responses to Terrorism (START). (2015). Global Terrorism Database [Data file]. Retrieved from http://www.start.umd.edu/gtd

 
Kategoria(t): Sijoittaminen
Avainsana(t): .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *