Työeläkekuntoutus tukee tehokkaasti paluuta työelämään


 
Seppo Kettunen
 
selkakipu
 

Monelle meistä työikäisistä hyvä terveys ja toimintakyky on itsestään selvä asia. Usein arjen töissä emme juuri kiinnitä huomiota terveyteemme. Mutta kun sairaus iskee, huomaamme nopeasti oireiden vaikutuksen kykyymme toimia. Vähitellen kasvava selkäkipu vaikeuttaa työpäivän aikana istumista ja häiritsee keskittymistä. Hoitamattomina selkäkivut jäävät päivittäiseksi riesaksi.

Tarpeeksi kärsittyään selkäkipuinen työn sankari hakeutuu työterveyslääkärin tutkimuksiin, joissa löytyy eriasteisia kulumia selän välilevyissä ja nikamissa. Hoito on usein kivun lievitystä, selän kuntoutusta ja sopeutumista. Voi olla, että osasta entisistä liikuntamuodoista täytyy luopua ja selän kuntouttavasta jumpasta tulee uusi harrastus.

Seppo Kettunen on Ilmarisen ylilääkäri.

Seppo Kettunen on Ilmarisen ylilääkäri.

Joskus selkäkipu on niin hankalaa, että se hoitojen jälkeenkin haittaa työntekoa tai jopa estää sen. Sairauspoissaoloja kertyy, kun työ ei taivu eikä mukaudu selkäkipujen ehdoilla. Ihmisen työkyky on siis vakavasti uhattuna. Silloin mieleen nousee kysymyksiä työssä jatkamisesta ja ehkä myös eläketurvasta. Harva kuitenkaan sairastuessaan tietää, että uhkaava työkyvyttömyys voi mahdollistaa työeläkekuntoutuksen hakemisen omasta työeläkeyhtiöstä.

Työeläkekuntoutus auttaa työntekijää säilyttämään työkykynsä ja pysymään työelämässä. Työeläkekuntoutuksen ideana on työn sopeuttaminen terveydentilan rajoitteisiin. Se tapahtuu joko omaa työtä muokkaamalla, uusiin tehtäviin valmentautumalla tai aivan uuteen ammattiin kouluttautumalla. Onnistuneen kuntoutuksen lopputuloksena työntekijällä on työtehtävä, jossa sairauden oireet eivät enää haittaa kohtuuttomasti työntekijää.

Kuntoutusprosessi voi katketa pitkässä kuntoutumisen ketjussa eri syiden vuoksi. Inhimillisesti kaikkein harmillisinta on, jos loppuun viety kuntoutusprosessi ei johdakaan työllistymiseen. Myös taloudellisesta näkökulmasta kaikki menettävät: työntekijä ei saa toimeentuloaan palkasta, työeläkeyhtiö on tehnyt hukkainvestoinnin kuntoutukseen ja työnantaja saattaa joutua ennenaikaisen eläkkeen maksajaksi.

Työeläkealalla on pohdittu työeläkekuntoutuksen uutta strategiaa seuraavalle vuosille. Yksi esiin noussut ajatus on, että työeläkeyhtiö voisi kuntoutusprosessin loppupäähän liittää myös työnhakua helpottavia palveluja. Tämä arvioiden mukaan tehostaisi entisestään kuntoutujien työllistymistä ja pääsyä takaisin osaksi työelämää.

Kuntoutusprosessi tuottaa säästöjä työeläkeyhtiölle ja työnantajalle, mutta työhön palaava työeläkekuntoutuja saa taloudellista ja henkistä hyvinvointia ennen kaikkea itselleen. Usein vakavastikin sairastuneilla on vahva halu jatkaa työelämässä, kunhan vain pystymme heitä auttamaan heille soveltuvan työtehtävän pariin.

Hyvä uudenvuodenlupaus voisi olla, että pidämme entistä parempaa huolta omasta sekä työtovereidemme työkyvystä. Mutta jos työkykysi on vaarassa, muista että tukea ja apua löytyy myös työeläkeyhtiöstä.

Seppo Kettunen
Ilmarisen ylilääkäri
@sepket

 
Kategoria(t): Eläke, Työkyky
Avainsana(t): .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *