Mitä lapseni opettivat minulle työelämästä?


 
Sami Kelhä
 
lapsiopettajana
 

Samaan aikaan viime syksynä, kun Juha Sipilän hallitus kävi kiivasta keskustelua tuottavuusloikasta, hyppäsin minä hetkeksi pois työelämästä. Jäin hoitamaan lapsiamme kotiin syksyn ajaksi. Lapset oppivat ja kehittyivät ja samoin taisi käydä myös minulle.

Perheeseeni kuuluu vaimoni lisäksi kolme vuotta täyttänyt tyttö ja puolitoistavuotias poika. Päätimme viime keväällä, että vaimo palaisi syksyllä työelämään ja minä jäisin hetkeksi kotiin pienten lastemme kanssa. Oli minun vuoroni kantaa lisää vastuuta lastenhoidosta.

Otin haasteen mielelläni vastaan, koska halusin viettää enemmän aikaa lasten kanssa ja seurata heidän kehitystään. Mielestäni isit voisivat ottaa enemmän vastuuta pienten lasten hoidosta, jos se vain perheille on (taloudellisesti) mahdollista. Perhevapaalla kiireisinkin uraohjus ehtisi tutustumaan paremmin jälkikasvuunsa. Tällä hetkellä Helsingissä kodinhoitotukea saaneista yhdeksän prosenttia on miehiä ja muualla Suomessa kuusi prosenttia. Kaikkiaan Suomessa isät käyttävät vanhempainrahaan oikeuttavista vapaista alle 10 prosenttia, kun Ruotsissa vastaava luku on noin 25 prosenttia.

Sami Kelhä Viestinnän asiantuntija

Sami Kelhä
Viestinnän asiantuntija

Viime syksy oli kaunis. Ilmat suosivat ja leikimme lasten kanssa paljon ulkona. Sateet toivat loppusyksynä kuravaatteet esiin komeroista nostaen hieman pukemisen vaikeuskerrointa. Tajusin, että kiirehtimällä ja hermostumalla eivät asiat etene. Opettelimme lasten kanssa erilaisia taitoja kotoa, piirsimme ja askartelimme ja kävimme erilaisissa perhekerhoissa. Tapasin joukon ihmisiä, joita en muuten välttämättä kohtaisi: perhevapaalla olevia äitejä, vuorotteluvapaalla olevia isiä ja talouden notkahtaessa työttömäksi jääneitä vanhempia.

Hoitovapaa on nyt ohi ja takana on hieno, välillä toki raskas, mutta paljon uusia kokemuksia antanut neljän kuukauden jakso. Suosittelen hoitovapaata ilman muuta myös muille isille. Mitä jäi käteen? Paitsi, että hioin vaipanvaihtotaitojani, letitin hiuksia ja yritin muovailla krokotiilin kolmevuotiaan tytön opastuksella, opin myös paljon muuta. Sain lisää energiaa ja uusia ajatuksia työelämään. Listasin oheen kokemuksiani ja pohdin samalla, miten oppeja voisi hyödyntää myös työelämässä.

1. Valmistautuminen
Lasten kanssa: Mieti edellisenä iltana seuraavan päivän varusteet. Muuten voi käydä niin, että huomaat olevasi leikkipuistossa ilman varavaippaa vahingon sattuessa.
Työelämässä: Hyvä valmistautuminen ennen palavereita takaa, että kaikki osallistujat saavat tapaamisesta hyödyn irti eikä aikaa kulu turhaan ”vatulointiin”.

2. Lepo
Lasten kanssa: Lapsista tulee nopeasti känkkäränkkiä ilman riittävää lepoa. Myös oma nukkuminen on tärkeää, jotta pinnasi ei kiristy pienistä vastoinkäymisistä.
Työelämässä: Riittävä lepo takaa työtehon. Kukaan ei jaksa olla täysin virkeä ja luova huonosti nukutun yön jälkeen.

3. Asioiden selittäminen ja perustelu
Lasten kanssa: Lasten motivoinnin ja oppimisen kannalta on tärkeää selittää, miksi jokin asia tehdään. Esim. miksi välillä kannattaa syödä porkkanaa eikä jatkuvasti jätskiä?
Työelämässä: Työn merkityksellisyyden tunne on paremman työelämän perusta. Miksi tekemäsi työ on sinulle, työnantajallesi tai yhteiskunnalle tärkeää?

4. Luovuus
Lasten kanssa: Lapset rakastavat leikkimistä, piirtelyä ja muovailua. Lapsen mielikuvitus on rajaton
Työelämässä: Myös työelämä kaipaa lisää luovuttaa ja mahdollisuuksia käyttää mielikuvitusta työn kehittämisessä. Varaa aikaa vapaaseen ajatteluun!

5. Sosiaaliset suhteet
Lasten kanssa: Älä eristäydy vaan lähde ulos ja perhekahviloihin. Lapset löytävät leikkitovereita ja itse tutustut samassa elämäntilanteessa oleviin vanhempiin. Tutut lähistöllä asuvat lapsiperheet voivat tarjota seuraa ja korvaamatonta apua monessa tilanteessa.
Työelämässä: Avoimet ja välittömät suhteet työtovereihin läpi osastorajojen mahdollistavat työhteisön tehokkaan toiminnan. Kun apua antaa, sitä myös saa!

Sami Kelhä
viestinnän asiantuntija
Ilmarinen