Työhönvalmennuksella uudelle uralle?


 
Tuire Hakonen
 
 

Koulutusjärjestelmämme on myllerryksessä. Myllerrystä aiheuttaa mm. koulutukseen kohdistuvat säästöpaineet sekä digitaalinen murros. Etlan selvityksen mukaan tietoteknistyminen uhkaa noin kolmannesta Suomen työpaikoista. Työelämän muuttuessa ihminen voi vaihtaa useamman kerran työtä ja työpaikkaa.

Aihe on tunteita herättävä ja tärkeä. Tarkastelen aihetta blogissani aikuisen ammatinvaihtajan näkökulmasta, mikä herättää mielessäni paljon kysymyksiä.

Ilmarinen tukee asiakasyritysten työkyvyttömyysriskin hallintaa ammatillisen kuntoutuksen keinoin. Kuntoutujat tarvitsevat tukea työssä jatkamiseen ja ammatinvaihtoon, koska entisen työn tekeminen ei enää sairauden takia jatkossa onnistu. Vuonna 2015 vahvistuksen ammatinvaihdon tai työhön paluun tukemisesta sai Ilmarisesta noin 3 000 kuntoutuksen asiakasta. Kasvua edellisestä vuodesta oli yli 24 prosenttia.

Kuntoutujiemme keski-ikä on reilut 45 vuotta. He ovat siis aikuisia ammatin vaihtajia, joilla on työ- ja elämänkokemusta, usein peruskoulun jälkeinen tutkinto, mahdollisesti perhe sekä myös velkoja ja velvoitteita. Meidän täytyy löytää kuntoutujille ratkaisuja, joilla työssä jatkaminen ja työllistyminen parhaiten onnistuvat.

Jokainen kuntoutuja on yksilö, jonka kanssa mietimme tarkkaan kuntoutuksen sisällön, keston sekä henkilön toimeentulon kuntoutuksen aikaa. Kuntoutujillamme on usein ammatillinen koulutuspohja ja he tietävät miten työelämässä toimitaan. Näitä tärkeitä perusasioita ei siis tarvitse uudelleen opiskella. Sen sijaan kuntoutujat tarvitsevat usein sparrausta uudenlaiseen, digitaaliseen työelämään.

Mieleeni tulee väistämättä joukko kysymyksiä: Tukeeko nykyinen koulutusjärjestelmämme ketterää ammatin vaihtoa? Kuinka monta kertaa ja kuinka monta vuotta ihmisen kannattaa istua koulunpenkillä työuransa aikana? Oppiiko aikuisopiskelija tällä tavalla parhaiten uuden työn? Miten työn ja ammatin vaihtoihin linkitetään työllistymisen edistäminen? Huomioidaanko koulutussuunnitelmissa riittävästi jo hankittua osaamista? Aikuiskoulutuksiin on työharjoittelun osuutta lisätty, mutta onko sitä riittävästi?

Sanotaan, ettei työtä koulussa opi vaan tekemällä. Keskeistä erilaisissa oppimisen tapojen valinnassa on, minkälaisia tutkintovaatimuksia töihin jatkossa vaaditaan. On ammatteja, joissa hyväksytty tutkintotodistus on välttämätön, kuten esimerkiksi sähkömies tai lääkäri. Olen myös törmännyt tilanteisiin, joissa henkilön osaaminen ja työkokemus on täysin riittävää tehtävään, mutta henkilö ei kelpaa työhön tutkintotodistuksen puuttuessa.

Yksi varteenotettava ammatillisen kuntoutuksen vaihtoehto on aikuiselle kuntoutujalle kiinnostava, mutta vähän käytetty työhönvalmennus. Työhönvalmennus on 6 kuukautta – 1,5 vuotta kestävä työssäoppimisen jakso, jolloin maksamme toimeentulon kuntoutusrahana kuntoutujalle tai työantajalle palkkaa vastaavalta osalta. Työhönvalmennukselle sovitaan kuntoutujan ja työnantajan kanssa tavoitteet sekä oppimissuunnitelma. Työ opitaan tekemällä ja sen rinnalle voidaan järjestää kursseja vaikkapa tietoteknisiin taitoihin liittyen. Työhönvalmennusjakso kiinnittää ihmisen työhön ja on työnantajalle turvallinen ja edullinen tapa nähdä kuinka työ ja tekijä kohtaavat. Valmennuksen kautta työnantajalla on mahdollisuus saada itselleen osaava ja jo tutuksi tullut työntekijä.

Mielestäni työhönvalmennuksen runsaampi käyttö voisi osaltaan vastata aikuisia ammatinvaihtajia koskeviin kysymyksiin.

Tuire Hakonen
osastopäällikkö, työkyvyn arviointi- ja kuntoutusosasto
Ilmarinen
@TuireHakonen