Energisoivaa ravintoa laadukkaan ajattelun polttoaineeksi


 
Vieraskynä: Patrik Borg
 
 

Askel askeleelta kohti parempaa elämää. Hyvän syömisen pitäisi tuoda jaksamista ja iloa – toimia polttoaineena, tarjota uusia tai tuttuja makuja, hyvässä seurassa ja osana elämyksiä. Välillä hyvä syöminen on arkista rutiinia ja välillä elämyksellistä – mutta aina sen pitäisi olla stressitöntä. Tämä leppoisa ruokasuhde yhdistetään ruokavalioon, joka on teknisesti riittävän hyvä. Ja näin olemme yhdistäneet energisoivan ruokavalion psyykkiset ja fyysiset ulottuvuudet. Case closed.

Mutta keissi on useimmilla auki. Moni stressaa syömisestään liikaa – morkkikset ja liika pohdinta syömisestä ovat yleisiä. Syömisen teknisellä puolella tiedämme, että vain pienellä osalla ihmisistä terveellisen syömisen perusasiat toteutuvat.

Virtaa syömisen ajatuksista
Monen mielessä hyvä ruokavalio tarkoittaa luopumista jostakin hyvästä tai kivasta. Ei näin. Ennustavaa hyvälle syömiselle on ajatusmalli, jossa keskitytään enemmän siihen, mitä kannattaa syödä kuin mitä ei kannata syödä. Jos keskityt siihen, että aterioillasi on kasviksia tai iltapäivän välipala kannattaa syödä, olet oikeilla jäljillä. Jos keskityt siihen, ettet syö herkkuja tai pitäisi välttää rasvaa, niin syömisen fokus voi olla kateissa. Keskittymällä syömiseen eikä syömättömyyteen pidät yllä parempaa ruokasuhdetta ja keskityt olennaiseen pikkuasioiden sijasta.

Positiivinen yleisote tarvitsee tuekseen joustavuutta – toinen hyvän syömisen keskeinen ennustaja. Joustavuutta on yrittää syödä hyvin, mutta sallia se ettei kaikki mene aina nappiin. Herkut muutaman kerran viikossa, viikonloppupizza tai kesämökkimakkarat saunan jälkeen eivät ole epäonnistumisia. Ne ovat elämää ja osa hyvää ruokavaliota. Tätä usein hahmotetaan 80/20 ajattelumallilla eli valtaosin (80 %) syödään hyvin ja välillä sitten ei (20 %) koska elämä on silloin lystimpää. Kyse ei ole kuitenkaan vain lystin pidosta. Ylikontrolloitu ja morkkiksia sisältävä ruokavalio lisää hallitsemattoman syömisen riskiä sekä syö rajallisia henkisiä voimavarojamme, joille varmasti olisi parempaa käyttöä työelämässä tai perheen parissa.

Monessa yhteisössä ”ei mun pitäisi syödä” -päivittelystä on tullut small talkin aihe. Syöt tai et niin tee se hyvällä omallatunnolla! Onko sinulla ruokia, joista tulee morkkis? Ensi kerralla kun syöt tällaista ruokaa, koeta sisäistää että senkin saa syödä joskus hyvillä mielin.

Olennaiset asiat kuntoon
Tuleeko sinulle usein kova nälkä tai kasaantuuko iltoihin usein runsaita naposteluita vaikka sinulla ei edes ole nälkä? Jos vastaus on kyllä, niin ateriarytmissäsi on parantamisen varaa. Aamiainen on monilla liian kevyt – aamiaisen pitää olla sen kokoinen ettei ennen lounasta kova nälkä yllätä. Aamiaisella tulisi olla kaiken muun ohella hedelmää ja nyrkinkokoinen annos proteiinia (maitotuote tms.). Pelkällä puurolla tai parilla leivällä ei pitkälle potkitä.

Kunnon lounas kasvisten kera kannattaa myös syödä – joko ruokalassa tai sitten on parempi olla todella reilu eväsboxi. Yleensä kotoa tuodut lounaseväät tai kevytlounaat ovat kuitenkin osa ongelmaa pienuudessaan. Ja varsinkin naisille kunnon välipala iltapäivällä on tarpeen – jotain jykevämpää ja hedelmä on nyrkkisääntö.

Päivän aloittaminen riittävällä ja laadukkaalla syömisellä mahdollistaa hyvän jaksamisen ja syömisen hallinnan loppupäivänkin aikana. Bonuksena juo tasaisesti päivän aikana, koeta syödä kalaa ainakin 2-3 kertaa viikossa, käytä kasviöljyjä salaattien kanssa, syö pähkinöitä ja yritä muutoinkin enemmän syödä suositeltuja ruokia.

Patrik Borg
ravitsemusasiantuntija, Dextra ja Helsingin Urheilulääkäriasema
www.patrikborg.blogspot.fi

 
Kategoria(t): Työelämä, Työhyvinvointi, Työkyky
Avainsana(t): .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

Vastaus artikkeliin: “Energisoivaa ravintoa laadukkaan ajattelun polttoaineeksi

  1. Simppeli ja selkeä. Liian paljon meillä podhitaan, onko tämä tai tämä ”oikein” ja pitäisikö sitä tai tätä välttää. Luonnolliset nälän signaalit unohdetaan kokonaan ja yritetään seurata joka ikistä uutta ruokatrendiä. Maalaisjärjellä pääsisi paljon pidemmälle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *