Kuntoutetaanko maahanmuuttaja puhumaan suomea?


 
Tuire Hakonen
 
 

Suomessa on töitä, joissa ei tarvitse täydellistä suomen kielen taitoa. Hyvä niin – aika harvassa työssä se on edes tarpeen.

Lisäksi ainakin joissain työtehtävissä, tyypillisimmin esimerkiksi siivousalalla ja IT-alan töissä, työuran voi aloittaa myös kokonaan ilman kielitaitoa. Sekin on mielestäni aivan erinomainen asia.

Useimmissa töissä ainakin jonkinlainen suomen kielen taito on työhön sijoittumisen kannalta tärkeää – kotoutumisesta puhumattakaan. Maahanmuuttajille alkuun kielikoulutusta tarjotaankin TE-toimistojen kautta ja verkkokoulutuksena.

Kuten tiedämme, minkä tahansa kielen oppiminen vaatii myös sinnikästä itseopiskelua ja kielen käyttöä arkielämän tilanteissa. Puhumista, kuuntelemista ja kirjoittamista.

Monesti kielitaidottomimpia ovat havaintoni mukaan Suomessa vuosia asuneet britit tai amerikkalaiset – he pärjäävät Suomessa englannillaan ja tekevät ehkä töitä englanniksi. Suomalaisista on jopa mukava harjoitella heidän kanssaan omaa englannin kielen taitoaan.

Työssäni tulee vastaan myös maahanmuuttajia, joiden suomen (ja englannin) kielen taito on heikko, vaikka he ovat työskennelleet Suomessa esimerkiksi siivousalalla jo vuosia.

Miten tähän on päädytty? Työssä perehdytys on tapahtunut henkilön omalla kielellä. Yksityiselämässä liikutaan omakielisten joukossa ja lapset auttavat asioiden hoidossa. Ja koska omalla kielellä pärjää, ei suomea ole tullut opetelleeksi.

Moni pärjää näin vuosikausia. Ongelmia saattaa tulla eteen vasta sitten, kun työtä pitää vaihtaa esimerkiksi sairauden takia. Työkyvyn laskiessa kuntoutus on toimiva keino saada ihminen jatkamaan työuraansa.

Aina silloin tällöin meiltä kuntoutusihmisiltä kysytäänkin, tuemmeko osana kuntoutusta maahanmuuttajien suomen kielen opintoja. Vastaus on ei. Suomen kielen opetus on avain suomalaiseen kulttuuriin ja varmasti erinomaista kotouttamista, mutta kuntouttamista se ei eläkejärjestelmän tarkoittamassa mielessä ole. Meillä tuki kohdistuu ammatilliseen kuntoutukseen, kuten uuden työn opiskeluun työpaikalla tai koulutuksessa.

Fakta kuitenkin on, että puutteellinen kielitaito hidastaa ammatinvaihtoa. Me kuntoutusasiantuntijat havaitsemme sen esimerkiksi siitä, että yhteisen kielen puuttuessa on vaikea suunnitella kuntoutujan polkua eteenpäin: minne opiskelemaan, millaista työharjoittelupaikkaa? Opiskelukin edellyttää kielitaitoa: Suomessa tarjotaan harvoin koulutuksia muilla kielillä kuin suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Ja aika todennäköisesti uuden työn tai harjoittelupaikan löytyminen on helpompaa suomea puhuvalle.

Työeläkeyhtiö ei siis kuntouta puhumaan suomea – mutta me tavalliset suomalaiset voimme tukea maahanmuuttajia siinä. Rohkaistaan heitä käyttämään ja parantamaan kielitaitoaan.
Puhutaan maahanmuuttajille suomea missä heitä tapaammekin – työpaikoilla, naapuristossa, päiväkodissa ja kouluissa. Hei, mitä kuuluu – vaikka siitä voi aloittaa.

Tuire Hakonen
osastopäällikkö, työkyvyn arviointi- ja kuntoutusosasto
Ilmarinen
@TuireHakonen

 
Kategoria(t): Työelämä, Työkyky
Avainsana(t): .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *