Työeläkekuntoutuksen tarve ei vähene sote-uudistuksen jälkeenkään


 
Seppo Kettunen
 
 

Oli huojentavaa kuulla perhe- ja palveluministeri Juha Rehulan terveiset hallituksen tahtotilasta (Helsingin Sanomat 25.5.). Rehula kertoi, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä ei olla puuttumassa työterveyshuollon säädöksiin tai rahoitukseen.

Sote-lakiuudistus on tarkoitus saada valmiiksi kesäkuussa. On erittäin viisasta, jos päättäjät tuolloin todellakin jättävät työterveyshuollon rauhaan.

Työterveyshuollon rahoitus tulee työnantajilta ja työntekijöiltä. Sieltä tulevat rahat myös hyvin toimivaan työeläkekuntoutukseen.

Päättäjät näyttävät ymmärtäneen käytännön tosiasian: Jos työikäisen väestön terveydestä ei pidettäisi huolta ja jos työkykyriskeihin ei puututtaisi ajoissa, työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kasvaisi. Se puolestaan tietäisi kansantaloudelle vuosittain miljardiluokan lisälaskua.

Nykyisellään lähes 90 prosenttia palkansaajista kuuluu työterveyshuollon piiriin. Tämä keventää merkittävästi perusterveydenhuollon työtä.

Työterveyshuollon keskeinen yhteiskunnallinen lisäarvo on varhainen tunnistaminen. Terveyden ammattilaiset havaitsevat riskit, jotka voivat johtaa työntekijöiden työkyvyn heikkenemiseen. Kuntoutuksen roolin vahvistuessa mukaan on tullut yhä enemmän esimerkiksi fysioterapeutteja ja psykologeja. Työterveyshuolto tekee myös päihdetyötä ja ehkäisee alkoholihaittoja – tämäkin merkittävää työtä myös kansantaloudellisesti.

Ammatillisten kuntoutusten määrä on kasvanut nopeasti. Tela arvioi, että viidessä vuodessa niiden määrä nousee työkyvyttömyyseläkkeiden määrän ohi. Kuntoutusten tulokset ovat olleet onnistuneita ja kannattavia työntekijöille, työnantajille ja yhteiskunnalle.

Kuntoutus on paitsi työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyä, myös riskinhallintakeino. Se nojaa lähes täysin työterveyshuollon toimiin ja erityisesti varhaisen tunnistamisen mekanismeihin.

Työterveyshuollolla on iso rooli myös töihinpaluun tukemisessa. Sairauslomat voivat joissakin tapauksissa pitkittyä, jolloin töihinpaluu saattaa kangerrella. Työterveys tukeekin onnistunutta paluuta muokkaamalla työtä yhdessä työpaikan kanssa.

Reilun viiden vuoden aikana työkyvyttömyyden kustannukset on saatu pienenemään noin 20 prosenttia.

Sote-uudistuksesta päätettäessä on muistettava tuore eläkeuudistus, jonka tavoite on työurien pidentäminen, ja myös se vaatii työkyvyn säilyttämistä.

Toimivaa erikoissairaanhoitoa ei olla isosti mylläämässä, onneksi sama ratkaisu näyttäisi pätevän myös työterveyshuoltoon ja sen hienoon toimintaan työeläkekuntouttamisessa.

Paitsi miljardeista euroista, kyse on myös ihmisistä. Työ on ihmisille hyvinvoinnin lähde.

Seppo Kettunen
ylilääkäri
Ilmarinen

 
Kategoria(t): Eläke, Talous, Työelämä, Työhyvinvointi, Työkyky
Avainsana(t): , , , .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

Vastaus artikkeliin: “Työeläkekuntoutuksen tarve ei vähene sote-uudistuksen jälkeenkään

  1. Kollega kirjoittaa jälleen hyvin. Työterveyshuollon tehtävä on estää työstä johtuvaa sairastumista, mutta toisaalta myös palauttaa sairauden runtelemia ihmisiä takaisin toimeentulon syrjään.

    Viimemainittu tehtävä edellyttää työterveyshuollon ja vakuutusjärjestelmän lisäksi myös työntekijän ja erityisesti työnantajan aktiivista ja myötämielistä suhtautumista.

    Työelämässä on hieman päässyt hämärtymään se tosiasia, että työkyvyttömyys on varsin voimallisesti sanktioitu työnantajalle. Toisin sanoen työnantaja maksaa rankasti siitä, että vajaakuntoiselle työtekijälle ei löydy työtä, vaan hän eläköityy.

    Fiksu työnantaja vaatiikin työterveyshuollolta voimallista painotusta juurikin kuntouttaviin toimiin. Se kun on äärimäisen kustannustehokasta toimintaa.

    Harri Markkula
    ylilääkäri
    Turku

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *