Kalenterin konmaritus


 
Vieraskynä: Aku Varamäki
 
 

Moni on hurahtanut japanilaisen Marie Kondon Konmari-filosofiaan, jonka mukaan tavaroista, jotka eivät säteile iloa omistajalleen, on syytä luopua. Maaniselta ja hupsulta kuulostavassa menetelmässä piilee kuitenkin suuri viisaus. Ylimääräisestä tavarasta luopumalla karsimme elämästämme turhat rönsyt ja voimme itse asiassa keskittyä asioihin, jotka vievät meitä kohti päämääriämme.

Konmari-metodia voi soveltaa myös ajankäyttöön, sillä siinä missä lipastonlaatikot täyttyvät epämääräisestä tavarasta, myös päivämme täyttyvät salakavalasti silpusta, jota japanilaiset nimittäisivät komonoksi, sekalaiseksi säläksi.

Kondo kehottaa aloittamaan raivausoperaation visualisoimalla tavoitteen. Ajankäyttöään pohtivan kannattaa miettiä, millaista elämää haluaa elää ja miltä se tuntuu. Kun tavoite on kirkas, loppu sujuu kuin itsestään!

Ajankäytön konmaritus on hyvä aloittaa tyhjentämällä kalenteri kokonaan ja lisäämällä sinne merkintöjä vain hyvin harkiten. Pienimmätkin aikasyöpöt on syytä ottaa tarkasteluun, ja pohtia yksitellen niiden tarpeellisuutta elämässä. Pysähtymällä tutkailemaan jokaista menoa ja kalenterimerkintää erikseen, saattaa paljastua, että ajankäyttömme ei vastaa omia arvojamme ja tavoitteitamme.

Syitä kalenterin täyttymiselle on useita, ja monet niistä liittyvät tunteisiin. Menot voi jaotella vaikka seuraavasti:

”Pakko tehdä”
On tietenkin paljon asioita, jotka on vain tehtävä, vaikka ne eivät varsinaisesti säteile iloa. Nämä ovat vastineita tosielämän pakastinrasioille tai varapatjoille – pakollisia, mutta eivät herätä suuria tunteita tai ainakaan iloa.

Voit ajatella näistä menoista niin, että ne tuovat iloa palkkapäivänä. Jos käyt urheilemassa, ehkä saat palkinnon liikunnan jälkeisenä hyvänä olona ja tietona siitä, että elät terveempänä ja pidempään (kehotan tosin etsimään lajin, josta nautit jopa sitä tehdessäsi). Tällä tavalla välillisesti nämä tylsätkin jutut tuovat iloa. Ole kuitenkin varovainen, ettet täytä koko kalenteriasi tämän kategorian menoilla.

Siivoaminen on tästä hyvä esimerkki. Jos saat siivoamisesta (tai puhtaasta kodista) iloa, voit huoleti käyttää siihen aikaa. Mutta jos siivoaminen saa joka viikko perheessänne aikaan tappelun ja ärsytystä, kannattaa miettiä, pitäisikö siivous konmarittaa elämästä. Jos siivousavun palkkaaminen on mahdollista, se voi olla järkevää.

Velvollisuus
Teemme monia asioita velvollisuudentunteesta. Lapsen harrastusseuran tukeminen tai avun tarjoaminen sukulaiselle toki tuottavat parhaimmillaan myös iloa, mutta jos kalenteri viikosta toiseen täyttyy raskailla tehtävillä, joista ei itse saa mitään, on niiden syytä lähteä.

Voit ystävällisesti ja jämäkästi ilmoittaa menolle: ”Kiitos, että opetit minulle, mitkä menot eivät ainakaan tuo iloa elämääni!” Ja sitten heilutat menolle hyvästit etkä päästä sitä enää koskaan kalenteriisi.

Syyllisyys
Tämä on sukua edelliselle, mutta nämä menot ovat suorastaan haitallisia jaksamiselle. Teemme jotain, koska emme uskalla olla tekemättä. Yritämme miellyttää muita oman jaksamisemme kustannuksella. Tällaiset menot ovat kuin mummon perintöastiasto, joka seisoo kaapissa käyttämättömänä, mutta emme uskalla luopua siitä, koska pelkäämme sukulaisen pahoittavan mielensä tai vielä pahempaa, pelkäämme unohtavamme rakkaan mummun astiaston mukana.

Vapauta itsesi syyllisyydestä! Anna näiden menojen mennä. Kukaan ei kaipaa marttyyria seuraansa, eikä ehkä edes huomaa poissaoloasi. Lausu näillekin menoille kiitos, ja heitä ne ulos ikkunasta.

Sälä
Onko kalenterisi koko ajan täynnä? Pakenetko suorittamiseen jotain vaikeaa asiaa elämässäsi? Vai onko kaikki perheen metatyö kasautunut juuri sinun harteillesi? Sälä saattaa ahmaista vaikka koko viikon, ja se vaanii etenkin meitä pikkulasten äitejä, joten olkaa varuillanne!

”Voi niitä aikoja” ja ”sitku”
Teemme paljon asioita siksi, ettemme uskalla päästää irti menneestä tai koska pelkäämme tulevaa. Roikotamme mukanamme aikaa ja energiaa syöviä ihmissuhteita ja varustaudumme tulevaan opiskelemalla, selaamalla asuntoilmoituksia ja avoimia työpaikkoja, vaikka niille ei oikeastaan olisi tarvetta.

Mieti, mitä tarvitset juuri nyt, hengitä syvään ja huomaat, että sinulla saattaa olla jo kaikki mitä tarvitset tässä ja nyt. Pysähdy nauttimaan elämästä nyt, kun henki vielä pihisee äläkä haaskaa aikaasi epäolennaiseen.

Iloa tuovat merkinnät
Tämän kategorian tekoja pitäisi olla joka päivä. Kannattaa huomioida, että tähän kategoriaan liittyviä asioita olisi hyvä olla sekä töissä että vapaa-ajalla. Vaikka työhön saattaa liittyä pakollisia ja tylsiäkin tehtäviä, pitäisi työn tuoda myös iloa. Sama pätee vapaa-ajalle. Kannattaa myös olla rehellinen itselleen: harrastatko jotain siksi, että nautit siitä, vai siksi, että kuvittelet, että niin kuuluu tehdä?

Tyhjä
Huolehdi siitä, että sinulla on riittävästi tyhjää kalenterissasi, jotta ehdit ajatella ja levätä. Tyhjä ei välttämättä tarkoita sitä, ettet tekisi mitään. Se voi tarkoittaa enemmän aikaa perusasioille: kunnon yöunille ja hyvälle ruoalle. Se voi olla aikaa perheen kanssa, kävelylenkki tai spontaani kahvihetki ystävän kanssa. Tai se voi olla hetki sohvalla jalat kohti kattoa, mitä ikinä juolahtaakaan mieleen.

Kun kalenteri alkaa taas kesälomien jäljiltä täyttyä, kysy jokaisen merkinnän kohdalla ”tuoko tämä tapahtuma minulle iloa? Viekö tämä minua kohti minulle tärkeitä päämääriä?” Jos vastaus on ei, tapahtuma ei ansaitse olla kalenterissasi.

Aku Varamäki
@akuvaramaki

Aku Varamäki on konsultti, kouluttaja ja yrittäjä (www.enthusiast.fi) sekä toimistonomadi (www.officenomad.org).