Kaavoituksen vauhdittaminen lisäisi vuokra-asuntotarjontaa


 
Esko Torsti
 
 

Kuluneen viikon aikana on käyty keskustelua asumisen kustannuksista. Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä nosti HS:ssa (21.8.) esille asumistukijärjestelmän kestävyyteen liittyviä ongelmia ja esitti uudelleen pohdittavaksi myös vuokrasääntelyn. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka puolestaan ehdotti ministeriön blogissa vuokrankorotuksille nollalinjaa. Aihe poiki jatkokeskustelua, kun useat taloustieteilijät totesivat vuokrasääntelyn olevan väärä lääke hillitsemään asumismenojen kasvua (HS 22.8.). Tätä mieltä olemme myös Ilmarisessa.

Paras keino hillitä asumismenojen kasvua on lisätä asuntojen tarjontaa. Maata Suomessa riittää ja kysyntääkin olisi, mutta asuntotuotannon pullonkaulana etenkin pääkaupunkiseudulla on kaavoitus ja sen hitaus.

Pääkaupunkiseudulle riittää tulijoita – jo tammi-kesäkuun aikana pääkaupunkilaisten määrä on lisääntynyt yli 8 000 asukkaalla. Asuntojen tarve on korkea jo nyt, ja kun muuttovauhti pääkaupunkiseudulle ei ole ainakaan hellittämään päin, tarve kasvaa jatkuvasti. Rakennettavat asunnot eivät jää tyhjäksi.

Ilmarinen on rakennuttamassa tuhat uutta vuokra-asuntoa pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle. Emmekä suinkaan ole ainoa rakennuttaja. Tarjonta siis lisääntyy, mutta kestää aikansa, ennen kuin tämä vaikuttaa asuntomarkkinoiden tasapainoon.

Mitä enemmän asuntoja rakennetaan, sitä nopeammin vuokrien nousu taittuu. Nopean asuntorakentamisen tulppana on erityisesti kaavoituksen hitaus. Pääkaupunkiseudulla on runsaasti tyhjää toimistotilaa, jota ei noin vain muutetakaan asunnoiksi. Ilmarisella on kohteita, jotka ovat odottaneet kaavoituslupaa toimistosta asunnoksi jo vuosien ajan. Siinä ajassa olisimme voineet tarjota kiinteistöistä monelle vuokralaiselle kodin ja saada vuokratuottoa eläkerahoille. Nyt useampi kiinteistö on seissyt tyhjillään palvelematta ketään.

Ilmarisella on kaikkiaan 3 600 vuokra-asuntoa, joista lähes 3 200 pääkaupunkiseudulla. Nyt asuntojen määrä on lisääntymässä tuhannella. Ilmarinen kantaa kortensa kekoon asuntomarkkinoiden tasapainottamisessa.

Esko Torsti
johtaja, listaamattomat sijoitukset

 
Kategoria(t): Rakentaminen
Avainsana(t): .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

25 vastausta artikkeliin: “Kaavoituksen vauhdittaminen lisäisi vuokra-asuntotarjontaa

  1. Jos vuokrien nousu etenkin pääkaupunkiseudulla johtuu kaavoituksen hitaudesta niin miksi vuokart nousevat lähes samaan tahtiin pääkaupunkiseudulla ja koko maassa. 1000 eur vuokra vuonna 2010 oli vuoteen 2016 noussut 1200 euroon koko maassa ja 1220 euroon pääkaupunkiseudulla. Onko vuokra-asuntopula näin identtinen koko maassa, toimiiko kysynnän ja tarjonnan laki, vai onko tässä silti jokin (käänteinen) ’vuokrasääntely’mekanismi. http://www.uusisuomi.fi/asuminen/195099-tilastokeskuksen-kuvio-paljastaa-vuokrat-nousseet-monta-vuotta

  2. Kaavoituksen pahantahtoinen hidastaminen on vain yksi niistä tekijöistä joilla vuokra asunnoilla ja yleensä asuntojen korkeilla hinnoilla yhteiskuntaa rahastavat ja samalla syövät piirit toimintaansa ohjaavat ”vasalliensa” eli kaavoitusvirkamiesten kautta.

    Toinen suuri tekijä on rikollisenomainen tontin hinnan muodostaminen sidottuna kerrosalaan. Se pitäisi kunnan ja valtion mailla tai pakkolunastetuilla mailla palauttaa selkeään tontin kertahintaan kerrosalasta riippumatta tai jos jollain perusteella katsotaan tontin kerrosalahinnoittelu tarpeelliseksi niin sen hintatasoa on merkittävästi pudotettava pelkän ponttimaan neliöhinnan suuntaan kokonaisvaikutukseltaan.

    Seuraava suuri ja tarpeeton kustannustekijä syntyy holhous säädöksistä kuten eristyksistä, esteettömyydestä, väestönsuojista, parkkipaikoista, varustelun lakisääteisyydestä poiketen kansainvälisesto tyylistä missä vuokrataan vain seinät ja perusvarustus.

    Paljon olisi suoraa poistettavaa nimenomaan ryöstäjien manipuloinnille altteimman virkamieskunnan töissä ja asenteissa suoraa poistamista kun parannusta ei voi kuvitella muuten tapahtuvan. Aivan ensimmäisenä tulisi poistaa noista asemista jokainen puolueiden mandaatilla oleva Helsingin kaupunginjohtaja kuten Sinnemäki

    • Sen verran lienee paikallan tarkentaa omaa ”viuhahtavaa” kommenttiani, että en siis mitenkään halua kritisoida Ilmarista, jonka hyväksyn vastuulliseksi toimijaksi vuokra asuntoalalla vaan puhtaasti kaupunkien asioita pahentavia virkamiehiä, poliitikoita ja aitoja maksimaalisesti revittäviä asunto-ja vuokraspekulantteja joita en nyt viitsi luetella kun ne pitäisi olla jokaisen yhteiskunnasta ja vastuusta välittävän kansalaisen tiedossa automaattisesti. Ainakin haluan uskoa, että Ilmarinen tyytyisi normaaliin vakaaseen tuloon vuokra asunnoistaan.
      Kirjoittaja on kuitenkin oikeassa siinä, että näitä vuokra asuntoja olisi ehdottomasti saatava esimerkiksi Helsingin alueelle vähimmillään 30000 uutta seuraavan 3 vuoden kuluessa.
      Se taas edellyttää kokonaisten kortteleiden tai lähiöiden puhdasta vuokra asuntotuotantoa jota esimerkiksi kaavoituksesta Helsingissä vastuussa oleva vihreiden Sinnemäki ideologisesti vastustaa kun pitää vuokralla asujia sosiaalitapauksina ja yhteiskuntapummeina päinvastoin kuin koko muu maailma. Kokoomuksella ja ammattiyhdistysliikkeen omistuksella on samanlainen ajatus, Vuokralainen on pelkkä hyödyke ja turhake. Missään muualla maailmassa ei näin järjettömästi ajatella

      • Kiitos reippaasta kommentoinnista Aimo Huikka!
        Nämä ovat liian tärkeitä asioita hyssyteltäviksi.
        Liikaa selvää korruptiota maassamme.

    • Jo markka-aikana VTT selvitti, että krs-taloneliön rakentaminen maksaa 3.500 mk. Samaan aikaan myyntihinta oli 7.000 mk. Tokkopa tuo suhde ainakaan ostajan kannalta paremmaksi on muuttunut.
      ”Seuraava suuri ja tarpeeton kustannustekijä syntyy holhous säädöksistä kuten eristyksistä, esteettömyydestä, väestönsuojista, parkkipaikoista, varustelun lakisääteisyydestä poiketen kansainvälisesto tyylistä missä vuokrataan vain seinät ja perusvarustus”. Eivät ne myyntihinnat siitä halpene, että parkkipaikka viedään vaikkapa naapurikuntaan tai jätetään kokonaan rakentamatta. Asuminen kyllä vaikeutuisi tolkuttomasti. En millään näe eristeitä tarpeettomana kulueränä. Ainakaan en itse haluaisi asua talossa ilman eristeitä tai huonoin eristein.

  3. Kiitollisena TA-asumisoikeusasunnoista esimerkiksi, samoin ASO-asumisoikeusasunnoista, kunhan vain ei yhtiöiden hallituksiin ja päättäjiin pesiydy huijareita.

  4. Minusta suurin ongelma on vuokra-asuntojen rakentaminen tähän maahan ja erityisesti pääkaupunkiseudulle niin korkealla hinnalla, ettei valtaosa niihin muuttavista ikinä tule omalla työpanoksellaan tai muilla omilla varoilla niitä maksamaan. Erityisesti ulkomailta on tulossa valtavasti väkeä, joille keskuslämmitetty asunto ja ruokaraha kelpaavat mainiosti. Yli tämän vähäväkisen kansan maksukyvyn on se määrä, joka täytyisi nykypolitiikkaa noudattaen rakentaa. Ilmarisen osalta, joka eläkevaroistamme vastaa (osin omistanikin) täytyy toivoa ettei liikaa rakenna. On mielestäni aika selvää, ettei tuottoa muutaman vuoden päästä saa viime vuosien nousevaan tahtiin vaan suunta on asumistuen leikkausten myötä alas . Lainat kyllä täytyy maksaa. Itse en omia rahojani suomalaisiin vuokra-asuntoihin tällä kustannustasolla ja vuokraajien maksukykyennusteella nykyisellä innolla laittaisi. Hintojen tervehtyessä tilanne voi tietenkin muuttua.

  5. Samalla voisi kysyä, että ovatko Ilmarisen vuokra-asuntojen vuokrat tällä hetkellä kohtuullisia? Veikkaanpa, että kaksion hinnat ovat tonnissa ja yksiön hieman vähemmän, jota sitten pienipalkkaisen 1200 euron käteen jäävillä tuloilla on kiva maksella. Tai siis Kela maksaa. En usko, että vaikka kaavoituksella Ilmarinen tai joku muu toimija saisi rakennettavaa lisää, vuokrataso ei ilman sääntelyä tippuisi kohtuulliselle tasolle. Jos asumistuki poistettaisiin ja vuokria ei säänneltäisi, pitäisi palkkoja nostaa. Muuten ei lakkaa pienituloisen ihmisarvoa loukkaava rahastus.

  6. laillistettua ryöstämistä

    Kela on perinteisesti Kepulien hallussa ja vuokra bisnes Kakon (kokoomus)heiniä. Tunkiolla heiluu myös vas.sosialistit ja ay väki omalla panoksellaan joten ei siis ihme että vuokrat hipoo pilviä. Korkeat vrat on nääs kaikkien em. porukoiden etu jota kukin hallitus aina vuorollaan pönkittää.
    Nyt on kepuli Sipilän vuoro antaa panokseensa tähän laillistettuun ,vuokrilla/as.tuella toteutettuun tulonsiitoon..vaikka ryöstämiseksihän tuota myös voisi kutsua.

    • Mikä sitten on se vaihtoehto, kun vuokratukea leikataan katoaa pääkaupunkiseudulta, myyjät, siivoojat, huoltomiehet, apuhoitajat, vanhustenhoitajat.
      Pääkaupunkiseudun infrafruktuuri romahtaa, asuntotuki on tukea eliitin palvelijoille.
      Työpaikkojen kaavoitusta pitää vähentää ja asuntojen edistää, nythän kaavoitus valtaa käyttävä Kokoomus toimii päinvastoin, toimistoja kaavoitetaan aivan holtittomasti.

  7. laillistettua ryöstämistä

    Kela on perinteisesti Kepulien hallussa ja vuokra bisnes Kakon (kokoomus)heiniä. Tunkiolla heiluu myös vas.sosialistit ja ay väki omalla panoksellaan joten ei siis ihme että vuokrat hipoo pilviä. Korkeat vrat on nääs kaikkien em. porukoiden etu jota kukin hallitus aina vuorollaan pönkittää.
    Nyt on kepuli Sipilän vuoro antaa panokseensa tähän laillistettuun ,vuokrilla/as.tuella toteutettuun tulonsiirtoon..vaikka ryöstämiseksihän tuota myös voisi kutsua.

  8. Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena. Ministeri Tiilikainen haluaa poistaa kaavoitusmenettelyjen byrokratiaa ja myös rakentamisen esteitä haja-asutusalueilla ja totuus on toista käytännössä.

    Muutosten tavoitteena on vähentää kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvää sääntelyä keventämällä ja selkeyttämällä kaavoitusta ja rakentamista koskevia säännöksiä sekä lisäämällä rakentamismahdollisuuksia.
    Valtioneuvoston muutoksella 1129/2008 kumottiin MRL :n § 137 .3. ja kyseiseen pykälään lisättiin toinen momentti. Muutoksella laajennettiin ja selkeytettiin yleiskaavan käyttöä suoraan rakennusluvan perusteena. Laki tulkitsee näin; Oikeusvaikutteista yleiskaavaa voidaan käyttää MRL:n 44 §:n mukaisesti myös suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena.

    Olisimme rakentamassa MRL:n mukaisesti ja KHO:n oikeuttamalla päätöksellä taloa maa- ja metsätalousvaltaisella alueelle Piipsjärvi-Lehtopään oikeusvaikutteiselle osayleiskaavalle, jota voidaan MRL:n 44§:n mukaisesti käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena, jos yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.
    Maatilallemme annettiin kaksi rakennusoikeutta. Nyt rakentaminen perustuu osayleiskaavassa oikeutettuun 44 § rakentamismahdollisuuteen. Rakennusluvan erityiset edellytykset on tällöin selvitetty yleiskaavassa, eikä erillistä 137 §:n 1 momentin mukaista suunnittelutarveharkintaa eikä myöskään asemakaavaa enää tarvita.

    Rakennuspaikka täyttää osayleiskaavan vaatimukset MRL 116 § ja 136§. Samoin tie, viemäröinti ym. ei aiheuta kaupungille kustannuksia.
    Yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena ranta-alueiden ulkopuolella säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 44 §:ssä.

    Alue on ollut -91 vuodesta tuhottuna. Näin kaupunki tuo esille kaavahakemuksessaan v. 2009:

    ”Häiriötekijät, Alueella oleva vanha maa-ainestenottoalue on tällä hetkellä turvaton ja vaarallinen alue. Louhostoimintalupa on umpeutunut, mutta maa-ainesten otto alueelta jatkunee, mikäli louhosyrittäjä saa toiminnalle tarvittavan toimiluvan.” http://www.ahiplan.airix.fi/tietopankki/oulainen/ehdotus/KAAVASELOSTUS.pdf sivu 42

    ”Vanha maanottoalue Laitaperällä oli aikaisemmassa kaavassa ajateltu soveltuvaksi matkailupalvelulle, mikäli alue ennallistetaan tai todetaan turvalliseksi liikkumiselle (EO/RM). Maanomistaja on kuitenkin hakemassa jatkolupaa louhostoiminnalle aikomuksenaan jatkaa louhostoimintaa seuraavat 20 vuotta, joten alue osoitetaan kaavaan EO-maa-ainesten ottoalueeksi.” Kaavahakemus sivu 35.

    2010 vuonna kaupunki; Valituksessaan he ovat vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin päätöksellä on kumottu Laitaperälle osoitettu Kettukallion maa-ainesten ottoalue (EO) ja kaupunginvaltuuston päätös saatetaan tältä osin voimaan. Kaupunginhallituksen valitus hylättiin myös KHO:ssa.
    KHO.n päätös ASUTUKSEN OIKEUSASTEET HYVÄKSYIVÄT, MUTTEI LOUHIMOA: Eli kaava ei ole vahviste ko. louhimotoiminnalle. (EO-merkintä ei riittänyt ja MRL:n 39 §.)

    Oulaisten viranomaiset laittoivat omavaltaisesti louhosalueen yleiskaavaan kaavattomaksi, kun alue ei saanut KHO:lta EO-merkkiä. Silti Oulaisten virkamiehet estävät rakentamisen omille maillemme, vaikka kaava sallii rakentamisen, mutta ei louhostoimintaa. Eli osayleiskaavaa ei ole vahvistettu louhostoiminnalle. (EO-merkintä ei riittänyt ja MRL:n 39 § vaatimukset eivät täyty). Toisin sanoen louhimo on kokonaan kaavassa kielletty ja asutus sallittu. On myös annettu uusia asuinpaikkoja kyseiselle osayleiskaava-alueelle. NYT RAKENTAMISTA ESTETÄÄN, koska olisi vieressä kaavoittamaton alue. Mistään ei käy esille, että louhimoa olisi haettu kaavan ulkopuolelle.

    KAUPUNKI VÄÄRISTELEE: Kaupunginhallitus tuo vastineessaan esille, että ”myönteinen poikkeamispäätös vaarantaisi myös alueen tulevan käytön suunnittelun ja ohjaamisen (MRL § 172, 1 mom), koska rakennuspaikan läheisyydessä on kaavoittamaton alue.”

    Kaupunki vie valituksissa eteenpäin, että vaarannamme louhimon tulevaisuuden jos rakennamme n. 300 metrin päähän ja vanha ja uusi asutus on nyt 0 – 200 metrin päässä 6 taloa.
    “Kaupunginhallitus ei ole myöntänyt alueella poikkeamislupaa, koska rakennuspaikan läheisyydessä on kaavoittamaton alue ja myös maanomistajien tasapuolinen kohtelu on esteenä.

    Hakemamme rakennuspaikka on oikeusvaikutteisella osayleiskaavalla maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolle on annettu kaksi rakennusoikeutta merkkaamalla karttaan AP. AP-merkki osoittaa rakennuspaikkojen määrän kaavakartalla yksiselitteisesti.

    Rakennuslupien myöntäminen yleiskaavan (44§) perusteella vaatii kaavan laatimista siten, että rakennuspaikkojen määrä lasketaan tila- ja maanomistus-yksikkökohtaisesti ja että rakennuspaikkojen määrä osoitetaan kaavakartalla yksiselitteisesti.

    Olisimme rakentamassa MRL:n mukaisesti ja KHO:n oikeuttamalla päätöksellä taloa maa- ja metsätalousvaltaisella alueelle Piipsjärvi-Lehtopään oikeusvaikutteiselle osayleiskaavalle, jota voidaan MRL:n 44§:n mukaisesti käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena, jos yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.
    Maatilallemme annettiin kaksi rakennusoikeutta. Nyt rakentaminen perustuu osayleiskaavassa oikeutettuun 44 § rakentamismahdollisuuteen. Rakennusluvan erityiset edellytykset on tällöin selvitetty yleiskaavassa, eikä erillistä 137 §:n 1 momentin mukaista suunnittelutarveharkintaa eikä myöskään asemakaavaa enää tarvita.
    KHO:n päätöksestä: ”Ottamisalueen kaakkoispuolelle olemassa oleviin pientaloalueisiin rajautuen on merkitty lähimmillään 170 metrin etäisyydelle ottoalueen rajasta uusi asuinpientalojen alue (AP) ja sille kolme uutta rakennuspaikkaa. Ottamisalueen pohjoispuolelle noin 300 metrin etäisyydelle ottamisalueen rajasta on osoitettu uusi asuinpientalojen alue (AP) ja sille kaksi uutta rakennuspaikkaa”, joka koskee meitä.

    Emme tarvitse edes poikkeamislupaa;
    Kaupunginhallitus ei ole myöntänyt alueella poikkeamislupaa, koska rakennuspaikan läheisyydessä on kaavoittamaton alue ja myös maanomistajien tasapuolinen kohtelu on esteenä.” Ympäristöministeriössä on tiedossa KHO:nkin päätös 2014 vuodelta, että louhimoa ei kaavassa sallittu, mutta asutus sallittiin, joten louhimon toimintaa ei voi jatkaa tulevaisuudessakaan (eihän siellä todellisuudessa ole enää mitään louhittavaakaan).

    RAKENTAMISESTA
    Rakentaminen perustuu osayleiskaavassa oikeutettuun 44 § rakentamismahdollisuuteen. Rakennusluvan erityiset edellytykset on tällöin selvitetty yleiskaavassa, eikä erillistä 137 §:n 1 momentin mukaista suunnittelutarveharkintaa eikä myöskään asemakaavaa enää tarvita.
    Piipsjärvi-Lehtopään oikeusvaikutteiselle osayleiskaavalle, jota voidaan MRL:n 44§:n mukaisesti käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena, jos yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.
    Maatilallemme annettiin kaksi rakennusoikeutta. Nyt rakentaminen perustuu osayleiskaavassa oikeutettuun 44 § rakentamismahdollisuuteen.

    Oulaisten kaupunginhallitus ei ole perustellut päätöstä muutoin kuin, että ei myönnä poikkeamislupaa, koska poikkeamislupa vaarantaa alueen tulevan käytön suunnittelun ja ohjaamisen (MRL § 172, 1 mom.). Rakennuspaikkamme ei voi vaarantaa alueen tulevaa suunnittelua ja käyttöä, koska jo nykyiset ja muita uusia rakennuspaikkoja on lähempänä kuin rakennuspaikkamme. KHO:n päätös antopäivä 13.11.2014 Taltio n:o 3562 Diaarinumero 1309/1/13 s.9(11) perusteluissakin todetaan: ”Kettukallion maa-ainesten ottoalue sijaitsee hallinto-oikeuden päätöksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla lähellä kaavassa osoitettuja, jo olemassa olevia asuinalueita. Kaavassa on osoitettu myös uutta asutusta ottoalueen välittömään läheisyyteen.” Ottoalueesta lähin talo on 50 metrin päässä. Rakennuspaikkamme on n. 270 metrin päässä. Lähempänä ottoaluetta on kuusi jo asuttua taloa ja kolme muuta uutta rakennuspaikkaa. Täten meidän rakennuspaikkamme ei voi häiritä alueen tulevaa käyttöä ja suunnittelua, kuten tekninen keskus ja kaupunginhallitus väittävät. Kaupunginhallitus ei voi myöskään käyttää harkintavaltaa, koska osayleiskaavassa on jo osoitettu myös uutta asutusta lähemmäksi louhosaluetta kuin meidän rakennuspaikkamme olisi.

    Lehtopää-Piipsjärvi yleiskaavassa on selvitetty alueen tuleva käyttö ja ohjaaminen. MIKSI tästä annetaan väärää tietoa, vaikka oikeusasteet ovat selvittäneet alueen tulevan käytön Lehtopää-Piipsjärven osayleiskaavassa. Kaupunginhallitus on sivuuttanut tämän kokonaan. Lisäksi sivuutetaan, että osayleiskaavassa KHO:n ratkaisulla koko louhimotoiminta on kumoutunut.

    KHO:n päätöksessä kappale 3 ”Kaavaselostuksesta ilmenee, että osayleiskaavan tarkoituksena on tukea Piipsjärven säilymistä ja kehittämistä elinvoimaisena maaseutumaisena kylänä. Piipsjärven kylä on maakuntakaavassa merkitty maaseutuasumisen kannalta tärkeäksi kyläkeskukseksi (at). Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen kyläkokonaisuuteen ja –ympäristöön”.

  9. ”Maata Suomessa riittää ja kysyntääkin olisi, mutta asuntotuotannon pullonkaulana etenkin pääkaupunkiseudulla on kaavoitus ja sen hitaus.”

    Tähän näkökulmaan on helppo yhtyä. Asia konkretisoituu selkeästi, kun katsoo Hki-Vantaan lentokentältä nousevan lentokoneen ikkunasta ulos tai surffailee Google Earthin avulla pääkaupunkiseudun yläpuolella.

    Miksi muuten, Kehä III:n sisäpuolella on edelleen viljeltäviä peltoja ? Eikö Suomessa ole riittävästi peltomaata vahvasti tuetun maanviljelyksen käyttöön muualla ? Sinänsähän tuntuu oudolta myös se, että viljelyalueet ovat keskellä mittavia päästöjä tuottavia liikennevirtoja.

    Toisaalta Helsingissä näyttää päättäjien mielestä ainoa jäljellä oleva rakennuusalue sijaitsevan Malmin suolle rakennetun lentokentän paikalla.

    Kummallista on, että kun esimerkiksi Espoon vanhojen omakotialueiden suuret tontit saatiin pilkottua ja rakentamista tiivistettyä kiinteistöverotusta tarkentamalla, niin näitä PKS:n peltomaita ei syystä tai toisesta saada tai haluta saada kaavoituksen piiriin.

  10. Helsingin puolessakin perustetaan murskaamoita asutuksen sekaan ja näin estetään rakentaminen ja kaavoitus. Valtavat räjäytystyömaat saavat aloittaa toiminnan asutuksen keskellä Vantaalla ja muualla Helsingin seudulla vastoin lain edellyttämää kaavaa. Ympäristöterroria ei pidä sallia näin keskeisille alueille, joissa saasteet ja haitat tulevat lähiympäristön ja asukkaiden kärsittäviksi. Ihmisten asutuksiin tarkoitetut alueet tuhotaan Vantaan ympäristössäkin murskaamoiden lainvastaisilla toimilla.
    Asukkaiden huoli kohdistuu melu-, pöly- ja hajuhaittoihin, asumisviihtyvyyteen, terveysvaikutuksiin, liikenneturvallisuuteen, virkistyskäyttöön, luontoarvojen häviämiseen, talousvesikaivoihin ja kiinteistön arvoon aiheutuviin haitallisiin vaikutuksiin.

    Tietoisesti jätetään huomioimatta vaikka laki edellyttäisi, murskaamon sijoituksessa tulee ottaa huomioon sijoituspaikan ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta mahdollisesti koskevat kaava määräykset.
    Vaaraa aiheuttavaa toimintaa ei voida sijoittaa mielivaltaisesti.

    Valtavat räjäytystyömaat saavat toimia ilman lain velvoitteita.
    Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 20 §:ssä ”Kaavan huomioon ottaminen vaarallisia kemikaaleja tai räjähteitä valmistavien, käsittelevien tai varastoivien tuotantolaitosten sijoituksessa tulee ottaa huomioon sijoituspaikan ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus samoin kuin aluetta mahdollisesti koskevat kaavamääräykset.”
    Vantaalla sijaitsevat pientalo-alueet ovat joutuneet räjäytyksien vuoksi menettämään perustuslain takaaman omaisuuden suojan.
    mm. Räjähdys oli irrottanut takan seinästä ja muitakin talovaurioita on tullut. Savupiiput hajoaa, kaivot tuhoutuu ym. vaurioita. Vantaalla ja muualla olisi maata kaavoittaa rakentamiseen, mutta villi ja valvomaton murskaamotoiminta räjäytyksineen saa vallan joka paikassa.

  11. Blogin pääväite on tämä: ”Paras keino hillitä asumismenojen kasvua on lisätä asuntojen tarjontaa.” Lisäksi kirjoituksessa annetaan ymmärtää, että etenkin vuokra-asuntotuotannon lisääminen hillitsisi asumistukimenoja.

    Olisi mielenkiintoista saada nähdä näyttöä noille väitteille. Uusien vuokra-asuntojen keskimääräinen tukimeno yhteiskunnalle on useita satoja euroja kuukaudessa asukasta kohti. Asunnot, joista uusiin vuokra-asuntoihin ihmiset muuttavat, ovat sellaisia, joista moneen ei ennen muuttoa edes maksettu asumistukia. Jokainen uusi vuokra-asunto on vuokriltaan uuden asunnon hintatasolla ja lisää asumistukimenoja. Mitä enemmän uusia vuokra-asuntoja tehdään, sitä isommaksi asumistukimenot paisuvat. Tällä hetkellä uusista kerrostaloista 70 % menee vuokralle. Niiden asuntojen vuokrat ovat niin korkeita, että jo osa keskituloisistakin voi saada niissä asuessaan tukea asumiseensa (esim. toimeentulotukea).

    Niin paradoksaalista kuin asia onkin, myös eläkeyhtiöiden rakennuttamat uudet asunnot saattavat itse asiassa lisätä asumis- ja toimeentulotukimenoja. Jos niitä menoja haluttaisiin laskea, pitäisi uudistuotannon vuokratason alittaa keskimääräisen asuntokannan vuokrataso – tai johtaa muiden asuntojen vuokrien laskuun. Koska uusien asuntojen sijainti on erityisen kalliilla paikoilla, ja vuokrat ovat usein useita kymmeniä prosentteja keskimääräistä asuntokantaa korkeampia per neliö, ne eivät kilpaile kauheasti edullisempien vanhojen asuntojen vuokrien kanssa, ja alenna olennaisesti niitä, mutta ne lisäävät tuen piiriin päätyvien asuntojen kokonaismäärää. Jotta suunta kääntyisi, pitäisi uudistuotannon olla selvästi nykyistä halvempaa sekä rakennuttajalle että vuokraajalle. Tuottojen leikkaaminen ei ole kuitenkaan asuntosijoittajan tavoite.

  12. ”Ilmarisella on kohteita, jotka ovat odottaneet kaavoituslupaa toimistosta asunnoksi jo vuosien ajan. Siinä ajassa olisimme voineet tarjota kiinteistöistä monelle vuokralaiselle kodin ja saada vuokratuottoa eläkerahoille. Nyt useampi kiinteistö on seissyt tyhjillään palvelematta ketään.”

    Minkä takia olette hakeneet kaavoituslupaa? Olemassaolevien rakennusten käyttötarkoitushan muutetaan rakennusvalvonnasta käyttötarkoituksen muutosta hakemalla, mikä tapahtuu yleensä rakennusluvalla.

    Kaavan muutosta hidastaa ja hankaloittaa se, että kunnilla on velvollisuus tarjota palvelut kaikkiin asuntoihin. Jos jonnekin tupsahtaa äkkiä paljon uusia asuntoja, pitäisi olla näille tarjolla myös koulut, päiväkodit, terveyskeskukset ja joukkoliikenne riittävässä laajuudessa. Niiden tarjonnan muuttaminen on usein hidasta. Siinä, missä toimisto muuttuu asunnoksi muutamassa kuukaudessa rakennustöiden osalta, vaikkapa uuden koulun synty sen perustamisajatuksesta toteutuksen valmistumiseen vie usein monta vuotta.

  13. Kirjoitus on Ilmarisen ylikalliiden vuokra-asuntojen mainos. Vaikka kaavoitettaisiin kuinka, niin asuntoja ei samanaikaisesti rakenneta markkinoille niin paljon että hinta aidosti kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti laskisi. Asuntorakentaminen on rakennuttajille ja sijoittajille bisnes ja sen katteista ei tingitä niin kauan kun kysyntää on. Tämän myös Ilmarinen kirjoituksessaan myöntää. Vuokratuotto eläkerahoille on heidän asuntotuotantonsa tavoite. Jossain vaiheessa vuokratason on saavutettava kipupiste, jolloin kansalaisilla ei ole enää varaa maksaa pyydettyjä vuokria. Niin kauan kuin vuokrien nousua tuetaan verovaroista tuo kipupiste siirtyy yhä ylemmäs. Tämä ahneuden kierre pitäisi yksinkertaisesti katkaista yhteiskunnan toimesta. Bisneksen tekeminen ihmisten perustarpeilla kuten asumisella on yksinkertaisesti väärin ja syrjivää ja eriarvoistavaa.

    • meille tarvitaan MILJOONA uutta asuntoa kasvukeskuksiin- vttn ja rakennusliiton mukaan.
      ja edullisia semmoisia.
      kun tontteja löytyy niin MODUULITALOJA voidaan tehdä kuivissa, valoisissa tehtaissa kuin autoja ukissa.
      Globaali pallkkataso tunkee meillekin- tuossa se jo on itä-eussa slovakia, puola, romania (jonne Nokiankin salon tehdas muutti 300e/kk takia)
      Joten kyllä meilläkin täytyy ison osan ihmisistä pystyä asumaan sillä tonnin tuloilla?
      Kelan asumistuki ei voi paisua rajatta?

    • Mika Mäkisen kommentti on oikealla asialla. Asuntopulan voi poistaa kasvavissa keskuksissa vain niin, että valtio rahoittaa omakustannushintaisia vuokra-asuntoja niin paljon kuin niille riittää kysyntää. Se alentaa myös tietenkin markkinahintoja. Samoin kaikkien asukkaiden elinkustannuksia. Miksi niiden pitäisi aina nousta, kuten nykyisessä kilpailutaloudessa tapahtuu?

      Näitä omakustannushintaisia vuokra-asuntoja ei tietenkään voi tarjota tarpeeksi yhdellä kasvualueella. Pääkaupunkiseudulla ja muillakin Suomen kasvavien keskusten alueilla pitää toteuttaa tämä uudistus yhtä aikaa. Yhden kunnan vinkkelistähän näyttää usein siltä, että omaan kuntaan kannattaa rakentaa lisää asuntoja vain niille, joilla on hyvä maksukyky. Pienituloisia yritetään pysyttää rajan takana, josta he matkustavat pitkiä matkoja töihin, jos sellaisia saavat.

      Hyvässä yhteiskunnassa ihmiset voivat löytää kelvollisen asunnon ja ansiotyötä sekä monipuolisia palveluja samalta lähialueelta ja helppojen liikenneyhteyksien päästä. Tällainen yhteiskunta syntyy vain turvaamalla kohtuullinen asunto jokaiselle.

  14. . . . kuka jaksaa enää lukea näitä asuntotilanteen parantamisehdotuksia senjälkeen kun niitä on tullut tasaisena virtana omanakin aikanani (about 50 vuotta) ja silti on tilanne ollut jatkuvasti paha tai sitäkin pahempi. Suomi kansakuntana kompuroi pahasti ainakin kahden asian kanssa, viinan ja asumisen.

  15. Aiheesta on tutkittua tietoa,en vain muista linkkiä. Mutta metropolit joissa on reilusti tontteja ovat halvempia asua, kuin ne joissa on tonttipulaa. Markkinatalouden lait pelaa. Helsingin ongelma on tehoton, matala rakentaminen, kuin jotain Pohjoissuomen kirkonkylää tehtäisiin. Miksi ei tehdä kaupunkimaisia kortteleita, yleensä kaupunkilaiset haluaa asua kaupungissa. Joka ikkunasta ei voi näkyä mehtä, Pikkuisen tehokkaampaa tonttipolitiikkaa, niin voisi säilyttää Malmin lentokentän ja muitakin kohteita. Jos Helsingissä olisi New Yorkin keskuspuisto, sinne olisi melko varmasti rakennettu rivitaloja harvakseen.

  16. Jaakko Kaarala arkkitehti Helsinki

    Helsingissä muutamat poliitikot väittivät aikoinaan että asumisen kalleus johtuu tonttien korkeista hinnoista. Niinpä Herttoniemi projektissa Helsingissä tehtiin koe. Annettiin rakennusliikkeelle tontit halpaan hintaan jolla testattiin pitikö väite paikkansa. Samalla laskettiin tarkkaan paljonko asunnon rakentaminen neliötä kohti todellisuudessa maksoi.

    Asunnon myyntihinta ei yhtään alentunut. Rakennusliike vain kuittasi halvemman tontin hinnan itselleen. Todellinen rakennuskustannus oli tuolloin tehdyn selvityksen mukaan noin puolet siitä mitä asunnon hinta maksoi.

    Summa summarum: Rakennusliikkeillä näytti ainakin silloin olevan oikeus painaa rahaa kuten apteekeillakin. Tietenkään ne eivät tätä koskaan myönnä vaan korkeista hinnoista on syyteltävä muita. Jos todellinen syy paljastuisi niin samalla kävisi mahdottomaksi jakaa rahaa poliittisille sidosryhmille.

    Tähän asiaan on mahdollista puuttua lisäämällä rakennusalan kilpailua. Asuntojen hintojen alentaminen on mahdollista luomalla todelliset edellytykset ulkomaisten rakennusliikkeiden toiminnalle Suomessa. Tietenkin on myös lisättävä tonttimaan tarjontaa samanaikaisesti mitä esim. Helsingissä ollaan juuri nyt tekemässä. Lähivuosina ollaan kaavoittamassa pyöreästi n. 8 miljoonaa kem2 uutta asuntokerrosalaa. Tämä vastaa noin 200 000-250 000 uutta asukasta.
    Kaavoituksen hitaudesta ei asuntojen hinta siis ainakaan Helsingissä ole eikä tule olemaan kiinni.

  17. Ilmarisen (sekä kaikkien vakuutus- ja eläkevakuutusyhtiöiden) vuokra-asuntojen vuokra on todella kohtuuton itse maksavalle työkyvyttömyyseläkeläiselle. Itse olen hauskasti väliinputoaja, joka maksaa itsensä kipeäksi asumisoikeusasunnosta ja etsii edullisempaa vaihtoehtoa. Ainoa vaihtoehto on siis kaupungin asunto eikä niitä Hgissä todellakaan tarjota!
    Onko pakko siis siirtyä suoraan ja omatoimisesti sillan alle? Eläke on pieni, syön nyt jo erittäin pientä pesämunaa (parin kk:n vuokran suuruinen). Mitä sen jälkeen? Mitä tekee Ilmarinen? Ei mitään – paitsi mainostaa omia vuokra-asuntojaan niille, joilla jo kaikkea on!

  18. Kaavoituksen lisääminen voi lisätä rakentamista, mutta ei tuo niitä monien kaipaamia ”kohtuuhintaisia asuntoja”. Siihen tarvitaan kaavoituksen lisäksi joitain muitakin toimia.

    Monilla on ajatuksia, miten hintoihin voidaan vaikuttaa, mutta mitään konkreettista ei ole tehty.

    Voisitte aloittaa kustannusmietinnän siitä, miksi Pääkaupunkiseudun ja suurten kaupunkien ulkopuolella pystytään tuottamaan selvästi halvempia asuntoja kuin em alueilla. Eihän se asia sen vaikeampi ole.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *