Työttömät eläkkeelle(kö)?


 
Jaakko Kiander
 
 

Pääministeri Juha Sipilän hallitus hyväksyi budjettiriihessään työministeri Jari Lindströmin ehdotuksen, jonka mukaan osa 60 vuotta täyttäneistä pitkäaikaistyöttömistä voisi päästä ennen aikaiselle eläkkeelle. Lakiteksti on vielä kirjoittamatta, mutta luultavasti kriteeriksi ikärajan lisäksi on tulossa pitkään (ehkä jopa 10 vuotta) jatkunut työttömyys, ja eläkemuodoksi Kelan maksama takuueläkkeen tasoinen etuus.

Esitystä on helppo perustella. Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien mahdollisuus työllistyä on hyvin pieni. Joidenkin tietojen mukaan vain yksi prosentti tästä ryhmästä onnistuu löytämään työpaikan. Jos realistisia työllistymisnäkymiä ei ole, eläkkeelle pääseminen on monesti henkisesti helpotus. Suurta vaikutusta henkilön toimeentuloon sillä tuskin olisi, sillä tarjotun eläkkeen taso on varsin alhainen verrattuna edes kohtuulliselta työuralta karttuneeseen työeläkkeeseen.

Uuden varhaiseläkekanavan avaaminen on kuitenkin vastoin eläke- ja työurapolitiikan pitkää linjaa, jossa on pyritty eläkkeelle jäännin myöhentämiseen ja työurien pidentämiseen. Tästä näkökulmasta Lex Lindström ei ole paras mahdollinen ratkaisu.

Ehdotus on kuitenkin oikeilla jäljillä itse asiassa: ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien tilannetta tulisi kyetä parantamaan. Ikääntyneiden työllisyysaste on Suomessa pitkään ollut heikompi kuin muissa Pohjoismaissa. Samoin pitkäaikaistyöttömyys on meillä pahempi ongelma. Tämän taustalla on ainakin kolme tekijää. Ensinnäkin yleinen talouden kehitys on Suomessa jo seitsemän vuoden ajan ollut muita Pohjoismaita heikompaa. Ruotsiin verrattuna meillä ikääntyneillä on myös heikompi työsuhdeturva, minkä vuoksi varttuneilla työntekijöillä on Suomessa korkeampi riski joutua työttömäksi. Lex Lindströmin myötä tämä riski saattaisi jopa kasvaa.

Kolmas merkittävä ero on työvoimapolitiikassa; Suomessa sekä resursseja että aktivointia on muita Pohjoismaita vähemmän. Jotta nyt suunniteltuihin poikkeusratkaisuihin ei tarvitsisi turvautua, pitäisi työvoimapolitiikan tähdätä kunnianhimoisesti pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan.

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että työttömyyden pitkittyessä kaikille työttömille tarjottaisiin koulutusta, tukitoimia tai työpaikkaa. Jos keinot eivät tunnu tepsivän, olisi siirryttävä ripeästi kuntoutukseen. Monilla työttömillä on terveysongelmia, joiden vaikutus työkykyyn pitäisi huomioida. Aktivoinnin ja kuntoutuksen laiminlyönti johtavat helposti siihen, että työttömyys pitkittyy ja todellinen työkyky ja työllistymistodennäköisyys heikentyvät, kuten Suomessa on viime vuosina käynyt. Työttömyys ei ole sairaus mutta pitkällä aikavälillä siitä voi seurata työkyvyn menetys.

Työssä olevien kohdalla edellä mainittu prosessi toimii jo hyvin; työkyvyttömyyden uhatessa vallitsevana käytäntönä on nykyään yksilöllinen ammatillinen kuntoutus, jolla on saavutettu hyviä tuloksia. Samantyyppisiä ratkaisuja tulisi etsiä myös työttömien kohdalla silloin, kun työttömyys pitkittyy.

Nyt suunnitteilla oleva Lex Lindström on selkeästi poikkeusratkaisu, joka kyllä kaunistaa työttömyystilastoja hetkeksi mutta ei puutu työelämän ja työvoimapolitiikan haasteisiin. Tavoitteemme työurien pidentämisestä ja työllisyysasteen parantamisesta siirtyy sen myötä yhä kauemmas.

Jaakko Kiander
@KianderJaakko
johtaja, talous ja eläkepolitiikka
Ilmarinen

 

 
Kategoria(t): Eläke, Eläkejärjestelmä, Talous, Työelämä
Avainsana(t): , .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

6 vastausta artikkeliin: “Työttömät eläkkeelle(kö)?

  1. ”Työssä olevien kohdalla edellä mainittu prosessi toimii jo hyvin; työkyvyttömyyden uhatessa vallitsevana käytäntönä on nykyään yksilöllinen ammatillinen kuntoutus, jolla on saavutettu hyviä tuloksia.”

    Kuinka pihalla oikein olet ? Milloin olet viimeksi katsonut työllisyystilanteen kehitystä ? Jos tällä on ”saavutettu hyviä tuloksia”, niin eikö työttömyyskäyrien kehityksen pitäisi osoittaa ihan eri suuntaan ?

  2. Yli viisi vuotta työttömänä olevia 60 vuotiaita on tällä hetkellä noin 4300 henkeä. He eivät enää työllisty, koska maassamme on noin 350.000 nuorempaa ihmistä ilman työtä. Lex Lindström ”siivoaa” heidät pois työttömyystilastoista kerta heitolla, mutta näille ihmisille se lienee henkilökohtaisesti suuri helpotus. Oletan.
    Lex Lindström ei vaikuta mitenkään tavoitteeseen työurien pidentämisestä niiden ihmisten osalta, jotka ovat ja pysyvät työttöminä. Työurien pidentämiseen tarvitaan ennen kaikkea rekrytoijien asennemuutos. Yli 50-vuotiaat pystyvät yhä oppimaan uusia asioita, ovat terveempiä ja aktiivisempia kuin koskaan aikaisemmin, ja he eivät enää elä ruuhkavuosia kello kaulassa.
    Blogissasi esittämät toimenpiteet työttömien uudelleen työllistämiseksi ovat varmasti suuri edistysaskel. Uudelleen kouluttautuminen pitää olla velvoittava myös työttömälle. Asennemuutos on kuitenkin kaiken edellytys!

      • ensinnäkin pitää tehdä lakimuutoksia takuueläkkeen saantiin , nyt se joka ei ole ollut työelämässä viimeisen 20 vuoden aikana yhteensä 5,ttä vuotta ,ei ole oikeutettu takuueläkkeseen ,ja myös se joka ei ole saanut työttömyys korvausta työttömän lisäpäiviltä ei saa takuueläkettä , ja oikeus työttömän lisäpäiviinkään ei ole jos ei ole ollut töissä yhteensä 5,ttä vuotta 20 vuodenaikana, eli mitään mahdollisutta edes saada takuu eläkettä ei näillä laki säädöksillä anneta ,ja kaikki eläkkeeseen kuuluvat varhennus vähennykset on ihan eläkeläisen ryöstämistä , jotka on vain tyhjänpäiväsiä asiattomia ryöstö lakeja ,,.

  3. Monelle pienen maatilayrittäjän kohdalle on tullut yllätys. On maksanut pakollisen myelin ja erillisestä yritystoiminnasta yrittäjän eläkemaksut. Eläke puolitettiin,kenelle muulle näin voidaan tehdä. Ministeri Hyssälä korjasi epäkohdan,nyt eläke kertyy molemmista kun nämä on maksettu.

  4. Olisi mielenkiintoista tietää mitä työnantajat oikeasti ajattelevat toimista työttömyyden nujertamiseksi. Rekrytoinnit tehdään työpaikoilla eikä missään muualla. Työnantajat ajoivat eläkeiän nostoa kuin käärmettä pyssyyn mutta omat toimet ovat täysin päinvastaisia. Kuka tätä rumbaa nyt oikein vie? Jos 50+ menettää työnsä , uutta vastaavaa ei Suomessa saa.
    Eläkeikä on 65 eli millä tämä pahimmillaan 15 vuoden gäppi aiotaan täyttää ellei tule perusteellista muutosta ?
    Samaan aikaan nykyiset 60 vuotiaat rupeavat olemaan parempikuntoisia kun 60-l nelikymppiset.
    Ilmarinen on suuri työeläkevakuuttaja ja Kiander varmasti tietää mitä suuret työantajat asiasta miettivät.
    Väitetty kohtaanto-ongelma , johon an sich en tosielämässä usko, on osin seurausta ihmisten kyllästymisestä epätyypillisiin työsuhteisiin ja sen seurauksiin. Niitä töitä ei haeta koska ei uskota että siitä mitään tulee.
    Jostain 70-luvun lopun sosiaallipolitiikan luennolta muista että Suomessa on ylityöllisyys ollut yhden kerran. Elokuussa 73. Silloinkin oli liki 40000 vailla työtöntä.
    Lex Lindström on ihan ok ja pikku juttu. Se mitä yllä kuvasin ei ole .

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *