Elinalle sopivampi työ


 
Kati Huoponen
 
 

Lapsuuden ystävälläni Elinalla oli ongelma. Muutama kuukausi sitten keskustellessani Elinan kanssa, hän kertoi kokevansa olonsa nykyisessä työssään ahdistavaksi. Elinan pitkien hoitovapaajaksojen aikana hänen työnantajansa oli tehnyt massiivisia yritysjärjestelyjä, ja yritys oli lähtenyt vahvistamaan kilpailukykyään aivan uudenlaista liiketoiminta-aluetta valloittaen. Elina kertoi, että huomasi hyvin pian töihin palattuaan osaamisensa muuttuneen vanhentuneeksi. Päällimmäiseksi tunteeksi töissä tuli epätoivo työtehtävistä selviytymisestä, ja ystävälläni kävi jopa sairausloma mielessä työpaineiden helpottamiseksi.

Kuinka moni työntekijä kohtaa joskus saman epätoivoisen tunteen? Entä kuinka moni yrityspäättäjä näkee henkilöstönsä osaamisen päivittämisen tarpeen vaikuttavan suoraan yrityksen tulokseen?

Elinan kuvailema tilanne ei motivoi kumpaakaan osapuolta. Paljon puhutaan, kuinka yrityksissä tulisi päivittää osaamisen johtamismenetelmiä ja tunnistaa kasvavia kriittisiä osaamisalueita tulevaisuutta ajatellen. Mutta eiväthän nämä asiat mene aina niin kuin Strömsössä.

Liian usein yrityksessä arjen kiireet vievät mennessään ja päivittäinen tekeminen on suoranainen selviytymistarina. Työ ja työntekijä saattavat huomaamattaan kasvaa erilleen toisistaan.

Ilmarisen ja Baronan yhteistyössä kehittämä Sopiva työ -palvelu tuo apua tilanteisiin, joissa työntekijän osaaminen, motivaatio tai työkyky aiheuttaa haasteita työssä selviytymiselle. Uudessa palvelussa ratkaisua tilanteeseen haetaan yksilön ja koko työmarkkinan ehdoilla.

Sopiva työ -palvelun avulla voidaan purkaa työpaikkojen pattitilanteita ja tukea yrityksiä kannattavan liiketoiminnan pyörittämisessä. Jos yksittäinen työntekijä pystyy työskentelemään omassa työssään enää 50 prosenttisesti, hän voi kuitenkin olla kullanarvoinen ja täysin 100 prosenttisesti työpanoksensa antava työntekijä jossain toisessa tehtävässä!

Työelämä muuttuu ja muutos haastaa myös yrityksissä henkilöstöjohtamisen käytäntöjä. Sopiva työ -palvelun avulla tuetaan ja kannustetaan työntekijöitä sekä yrityksiä muutoksen ja menestyksen tiellä.

Kati Huoponen
työhyvinvointijohtaja
Ilmarinen

PS. Elinan nimi on kirjoituksessa muutettu – hän on jo löytänyt itselleen uuden, sopivamman työn!

 
 

3 vastausta artikkeliin: “Elinalle sopivampi työ

  1. Taas herää kysymys, miksi työnantaja on vastuussa siitä, että hoitovapaalla oleva työntekijä pysyy ajantasalla työtehtäviensä hoitamisen suhteen? Eikö sen oman osaamisensa päivittämisen pitäisi kuulua työntekjälle itselleen? Miksi ei kehitetä systeemiä, jossa hoitovapaalla oleva ihminen voisi ylläpitää osaamistaan hoitovapaalla ollessaan ja olisi sitten valmis astumaan omiin saappaisiinsa töihin palatessaan? Mutta ei, kun sekin pitää repiä työnantajan pussista. Kuka sitä nyt itse mitään…. helpompihan se on vaan olla jollotella siinä ja nyhtää ilmaista rahaa ja mennä sitten nauttimaan taas työnantajan kustantamasta koulutuksesta. Eikö tähän hoitovapaaseen voisi sisällyttää jonkilaisen velvoiteen, slllä kustantavathan työnantajat siitäkin mojovan biitin.

    • Entäs kun kaikki lääkärit toteaa työkyvyttömäksi,ja Ilmarisen lääkäri osatyökykyiseksi, joka sekin vakuutusoikeuden kautta? Ja en ole ainoa. Olen pyytänyt osoittamaan sopivan työn, mutta ette ole osoittaneet. Kaikki kuntoutukset käyty läpi, joissa todettu, että on työkyvytön. Tosi kullanarvoista toimintaa ja EIS:n 6:n artiklan rikkomista.Ja en ole ainoa.Yrityksenne on ainoastaan tarkoitus tuottaa voittoa osakkaille, ei maksaa työkyvyttömille eläkettä. Mieluummin tässä töissä kävisi ja tienaisi sen 50 000 euroa vuoteen, kuin elelee nyt jatkuvissa kivuissa ja koittaa kituutella jotenkin rahojen kanssa. Ortopedit nostaneet jo kätensä pystyyn minun osalta. No asiaa tutkitaan…

      • ”Yrityksenne on ainoastaan tarkoitus tuottaa voittoa osakkaille, ei maksaa työkyvyttömille eläkettä.” Mielestäni yritys ei ole vastuussa eläkkeen maksamisesta, vaan se on vakuutuyhtiöiden kontolla. Tiedän kyllä, että niiltä täytyy todella lypsää myönteinen päätös, mutta ei se tule työnantajaa syyttelemällä. Meille (vasemmistolle varsinkin) on vaan pesiytynyt niin työnantajavaistainen ajattelumalli, että kaikki syydetään työnantjan niskaan, vaikka joku sia ei tälle kuuluisikaan. Ja kuitenkin se työnantaja on se ”välttämätön paha”, joita tarvitaan, että työpaikkoja ylipäätään olisi tarjolla. Saattaisi olla toisin, jos ede hiukan osattaisi arvostaa sitä, joka panee itsensä likoon ja edes yrittää tarjota töitä toisillekin. Luku sinänsä ovat julkiset työnantajat, joita kaikki haluavat vain lypsää vaikka niillä ei olisi kuin ”nahka luun päällä”, eikä kyetä näkemään, että kohta se elikko siitä kupsahtaa kokonaan, eikä sen jälkeen ole mitään mitä lypsää. Tuo näköalattomuus on nyt jo vienyt meidän ahdinkoon ja tulee viemään jatkossa vieläkin pahempaan jamaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *