Johtaminen – tärkeää vai turhaa?


 
Vieraskynä: Pekka Järvinen
 
 

Johtamisen merkitystä sekä korostetaan että väheksytään. Tutkijoista monet sanovat, että lähes kaikki työpaikkojen pahoinvoinnista valtakunnan huonoon taloudelliseen jamaan asti johtuvat johtamisen puutteista. Ilmapiirikyselyjen ja kahvihuoneiden syyttävä sormi kohdistuu herkästi esimieskaartiin. Johdossa on aina vika. Johtamisen laitokset ja monenmoiset tohtorit ja konsultit saarnaavat paremman johtamisen puolesta. Organisaatiot satsaavat huomattavia summia esimiesten kouluttamiseen.

Monet myös väittävät, että johtamista ei pidä alleviivata, koska se käy vähitellen tarpeettomaksi. Fiksut koulutetut ihmiset tietävät työnsä paremmin kuin päälliköt – esimiehet lähinnä haittaavat työntekoa. Palkituissa startupeissa kuulemma jokainen on itsensä pomo. Monissa työpaikoissa korostetaan henkilöstön työyhteisötaitoja, itsensä johtamista ja itseohjautuvuutta esimiestaitojen sijaan: työntekijöiden pitää itse ottaa vastuu eikä aina mollata dirikoita. Tulevaisuudentutkijat ennustavat, että lopulta robotit ottavat johdon ja syrjäyttävät esihenkilöt.

Pitäisikö siis ihmiskasvoisen johtamisen merkitystä vain entisestään tähdentää vai onko se pikemminkin katoavaa kansanperinnettä?

Otan yksinkertaisen analogian johtamisen merkityksestä. Olen käynyt metsätalkoissa ystäväni tilalla yli kolmekymmentä vuotta. Kun kirjava talkooväki on tupsahtanut lauantaiaamuna tiluksille, on urakka aloitettu aamukahvien ja kuulumisten merkeissä. Sitten isäntä on käynyt läpi päivän työsuunnitelman ja kertonut, mitä teemme. Sen jälkeen on siirrytty pihamaalle, pistetty saappaat jalkaan ja kintaat käteen, jaettu paikalle aiemmin tuodut työkalut: kuokat, vesurit, raivaus- ja moottorisahat ja muut tarvikkeet. Sitten meidät on kuljettu metsätietä kulloisenkin työmaan lähettyville. Siellä on suoritettu työnjako ja sovittu vastuualueet. Erityisen keskeistä työvireen kannalta ovat olleet keittiöryhmän tuomat taukokahvit voileipineen ja päivän päätteeksi nautittu soppa sekä sauna kaljoineen.

Ilman talkooisäntää emme koskaan olisi istuttaneet yli 30 000 tainta, saati uurastaneet taimikon raivauksen parissa. Me emme olisi koskaan itseksemme ohjautuneet porukalla tiluksille saati sieltä aamiaisen jälkeen metsään. Jos talkoita ei olisi ollut hyvin organisoitu muonitusta myöten, olisimme lyöneet hanskat naulaan ajat sitten. Jos meillä ei olisi ollut kunnon työkaluja, emme olisi uhranneet vapaa-aikaamme hikiseen uurastukseen. Jos robotti olisi ollut työnjohtajamme, emme olisi sitoutuneet pitkäjänteiseen urakkaan hirvikärpästen joukossa.

Mikä olennaista, talkoolaisista meistä kukaan ei kyennyt näkemään metsää puilta. Talkoiden johtajalla oli tarvittava tieto ja kokonaisymmärrys metsänhoidollisista tavoitteista ja pitkäntähtäimen suunnitelma niihin pääsemiseksi.

Jos vuosikymmeniä kestävät metsätalkoot eivät onnistu ilman päällysmiestä, miten sitten työorganisaatiot siihen kykenisivät? Kun ottaa vielä huomioon sen, että meidän tulostavoitteemme ovat olleet yrityksiin verrattuna hyvin maltilliset, emme ole toimineet jatkuvassa muutoksessa ja hommiakin on paiskottu vain pari päivää vuodessa.

Mitä suurempi organisaatio on ja mitä tehokkaampaan sekä motivoituneempaan työtoimintaan tähdätään, sitä enemmän tarvitaan johtamista – nyt ja ikuisesti.

Pekka Järvinen
organisaatiopsykologi, psykologian lisensiaatti
Organisaatiokonsultointi Praxis Oy

Pekka Järvisen ”Ihmisten johtamisen perusteet” -valmennus järjestetään osana Ilmarisen valmennuskokonaisuutta. Ilmarisen laadukkaat Parempaa työelämää -valmennukset ovat tarjolla kaikille asiakkaillemme.  Valmennuksia järjestetään eri puolilla Suomea. Lue lisää www.ilmarinen.fi/tilaisuudet

 
Kategoria(t): Johtaminen, Työelämä, Työkyky
Avainsana(t): , , .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

4 vastausta artikkeliin: “Johtaminen – tärkeää vai turhaa?

  1. Erinomainen artikkeli, kiitos. Järvinen tuo hyvin
    esiin leadershipin ja managementin eron. Syy,
    suunta, motivaatio, ympäristö, resurssit ovat hyvin
    eri asia kuin manageeraus, tuntilistat, yksikkökatteenn
    seuranta jne. Managementin merkitys vähenee
    kun on fiksua porukkaa, Leadershipin merkitys kasvaa
    muuttuvilla markkinoilla

  2. Esimerkki on ihan raikas ja kuvaa tilannetta silloin kun työntekijät ovat jokseenkin vähän ammattitaitoisia ja kokemattomia. Kun mennään ammattitaitoisiin työntekijöihin tai asiantuntijatyöntekijöihin, kuva muuttuu aika paljon. Johtamista silti tarvitaan ja siinä on sekä samat että eri haasteet.

  3. Konkreettinen, pieni huumorin pilkahdus silmäkulmassa kirjoitettu esimerkki siitä, että johtamista edelleen tarvitaan -ja odotetaan. Johtamisella turvataan mahdollisuus jokaiselle tehdä omaa työtään, keskittyä omaan osaamiseen. Enemmänkin voisi keskustella siitä, miten johdetaan ja miten vastuu johtamisesta kannetaan. Niin kauan kuin ihmiset toimivat työpaikoilla myös johtamista tarvitaan -jokainen joka on elänyt itse ohjautuvuuden buumin, voinee olla kiitollinen, että johtaminen nähdään jälleen arvokkaana osana työyhteisöjen toimintaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *