Kehuminen motivoi tekemään vielä paremmin


 
Elsi Luomi
 
 

Me suomalaiset olemme yleensä aika huonoja kehumaan ja vastaanottamaan kehuja. Miksi olemme niin onnettomia palautteen antamisessa ja vastaanottamisessa? Aiheesta on luultavasti tehty useampia tutkimuksia, mutta niitä en tässä lähde referoimaan. Sen sijan jaan omiin kokemuksiini perustuvia havaintoja kehumisesta ja palautteen antamisen merkityksestä joukkueurheilun maailmasta.

Itselläni on ollut salibandyssa lukuisia erilaisia valmentajia:
– valmentajia, jotka antavat palautetta yhteisesti
– valmentajia, jotka antavat palautetta yksilöllisesti
– valmentajia, joiden kanssa joutuu kahdestaan palautekeskusteluun
– valmentajia, jotka eivät anna palautetta millään tavalla.

Kun omassa lajissaan on tottunut saamaan palautetta, ja uusi valmentaja ei sitä annakaan, on olo vähintäänkin hämmästynyt. Teinkö niitä asioita, joita valmentaja halusi? Olenkohan treenannut hyvin vai niin huonosti, ettei valmentaja edes viitsi noteerata?

Valmennan itse tällä hetkellä alakouluikäisiä poikia. Harjoituksissa muiden kuullen kehuminen ja positiivisen palautteen antaminen saa kundit loistamaan ylpeydestä. Kehuminen motivoi pelureita yrittämään vielä kovemmin. Nämä nuoret pelaajanalut eivät myöskään mene lukkoon julkisesti kehuttaessa. Epäilen, että heille palaute ja kehut ovat luonnollinen osa elämää mobiilimaailman ja pelien kautta.

Lapsille suunnatun rakentavan palautteen täytyy olla hienovaraista. Palaute on kohdistettava joko koko joukkueelle tai kahden kesken yksittäiselle pelaajalle. Rakentavankin palautteen ympärille täytyy muistaa löytää positiivisia asioita. Hampurilaismallin mukaan: ensin jotain positiivista, sitten se rakentava palaute eli varsinainen sisältö ja lopuksi lisää positiivista sanottavaa.

Jos valmentajan antama palaute saa kundit motivoitumaan, niin vähintään yhtä kovassa arvossa on joukkuekavereiden kehut. Mitä enemmän pelikaverit kehuvat toisiaan, sitä parempi ilmapiiri joukkueessa vallitsee, sitä kivampaa harjoituksiin on tulla ja sitä paremmin joukkue menestyy yhdessä. Parasta on, jos joukkuetoverit kehuvat ja tsemppaavat toisiaan huonoillakin hetkillä.

Työelämässä tsemppi ja motivaatio saadaan nuorten urheilijoiden lailla nousemaan kehuilla ja kannustuksella. Läheiseltä työkaverilta kuultu kiitos muistuttaa, että minun tekemisilläni todella on merkitystä. Rakentava palaute, hampurilaismallilla tai muulla, saa minut arvioimaan omaa tekemistäni ja nostaa esiin halun kehittyä paremmaksi.

Edellinen urheiluesimerkki toimii myös työelämässä: mitä enemmän työkaverit kehuvat toisiaan, sitä parempi ilmapiiri työpaikalla vallitsee, sitä kivampaa työpaikalle on tulla ja sitä paremmin työntekijät menestyvät yhtenä tiiminä.

Vaikka voisi luulla, että liikunnanohjaajana olen jo turtunut antamaan ja vastaanottamaan palautetta, ei se ole niin. Yhä edelleen nuoren pelaajanalun tavoin oman valmentajani julkinen kehu saa aikaan halun yrittää entistä enemmän. Yhä edelleen joukkuekaverini kehu hyvästä suorituksesta nostaa itseluottamusta ja ennen kaikkea luottamusta joukkueen tukeen. Ja yhtä kiva ja motivoivaa on kuulla kehuja työpaikalla!

Elsi Luomi
@ElsiLuomi
liikuttaja
Ilmarinen

 
Kategoria(t): Työelämä, Työhyvinvointi, Työnantaja
Avainsana(t): , , .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

4 vastausta artikkeliin: “Kehuminen motivoi tekemään vielä paremmin

  1. Onpa hienoa kuulla, että alakouluikäiset pojat osaavat ottaa myönteistä palautetta hyvin vastaan. Meille ikääntyneille aikuisille se voi edelleenkin olla joskus hiukan hämmentävää. Fiksuja ajatuksia kirjoitat. Myönteisestä palautteesta ihminen innostuu yrittämään vieläkin enemmän. Niin se on aina ollut ja on näköjään edelleen. Työniloa Liikuttajalle ja Ilmarisen liikutettaville. Lähetänpä tässä samalla ELSILLE nimipäiväonnittelut perjantaille 14.10.! Onnea ja iloa eloosi!

  2. Juho-Christian Tirkkonen

    Wau!

    Erittäin upea tarina. Palautteen antaminen, se on erittäin tärkeää ja ennenkaikkea tuo: rakentavan palautteenkin ympärille on löydettävä niitä positiivisia ja hyviä asioita!

    Väitän, että se positiivinen/tsemppaava palaute niin työpaikalla, kuin salibandyssakin, auttaa merkittävästi tiimin/joukkueen tekemää tulosta.

    Jokainen meistä, riippumatta asemasta työelämässä tai salibandyjoukkueessa, tekee erehdyksiä joskus. Jollei mitään tee, ei erehdyksiä tule. Otan esimerkin:

    ”Varastolla trukin kuljettaja on siirretty pakkaajaksi pakkaaja kelmuttaa kuormalavalle pakattuja elintarvikkeita tietyllä tavalla kuukauden ajan. Lavoja on 200 kpl. 30 kpl lavoista kaatuu aiheuttaen erityisen pahoja vaaratilanteita kuljetusprosessin eri vaiheissa. Kukaan ei puutu asiaan. Ei työkaverit eikä esimies. 3kk:n kuluttua esimies pyytää juttusille. Ja täräyttää kaikki erehdykset tiskiin sillä sekunilla. Voitte vain kuvitella kuinka lyöty tämä työntekijä tässä vaiheessa on. Työntekijä lupaa tsempata asian kanssa. Silti hänen luottamus esimieheen ja työpaikkaan on menetetty tämän johdosta.”

    Tarinan opetuksena: muistetaan antaa palautetta, heti välittömästi kun erehdys sattuu. Silloin on vielä mahdollista katkaista prosessissa oleva probleema ja hoitaa asia kuntoon. Ja kaikilla on parempi mieli. Esimiehellä, työntekijällä ja asiakkaalla!

    Huom! Aihe täysin fiktiivinen. Itse törmäsin vastaavaan tilanteeseen omalla alallani kuluneella viikolla. Siksi tämä.

    Loistavaa ja erinomaista viikonloppua!

    Ps. Salibandy on muuten loistava laji!

    • Kiitos jakamastasi kuvitteellisesta esimerkistä Juho-Cristian! Todella hyvä pointti tuo, että palaute on tultava heti, eikä vasta pitkän ajan päästä – niin urheilussa kuin pelikentällä. Pienestä virheestä on hyvä tosiaan antaa heti palaute, jotta urheilija (työntekijä) muistaa tilanteen ja pystyy heti käsittelemään Asian ja pääsee jatkamaan eteenpäin. Hieman isommasta mokasta kannattaa kuitenkin keskustella vasta ”pölyn laskeuduttua”. Etenkin urheilussa monet elävät tilanteet todella tunteella, eivätkä suuremman pettymyksen jälkeen pysty heti oikeasti pohtimaan tekemistään. Tällöin paikallaan on rohkaisu ja tsemppaus, ja varsinaisen palautteen aika on vasta kun pahimmat pettymyksen tunteet on käsitelty. Itse ainakin kuulun myös tähän porukkaan – pettymyksen ollessa valloilla en pysty vastaanottamaan palautetta, vaikkakin se olisi täydellisesti paketoitu. Ainakaan kentällä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *