Mikä on taitettu indeksi ja miksi siitä keskustellaan?


 
Jaakko Kiander
 
 

Työeläkeindeksin muuttaminen on saanut taakseen kansalaisaloitteen ja asia herättää keskustelua suomalaisessa yhteiskunnassa. Indeksikysymystä on lähestytty köyhyyen torjunnan näkökulmasta, ja on toki perusteltua ajatella, että pienimpiä eläkkeitä tulisi korottaa.

Työeläkeindeksi on laskentakaava, jolla työeläkkeitä korotetaan vuosittain. Nykyisin kuluttajahintojen vaikutus muutokseen on 80% ja palkansaajien ansiotason vaikutus 20%. Tätä kutsutaan ns. taitetuksi indeksiksi.

Tällä laskentakaavalla eläkkeen ostovoima säilyy: kun hinnat nousevat, myös eläkkeet nousevat. Eläkkeet eivät kuitenkaan kasva samaa tahtia palkkojen kanssa.

Mitä varten ovat eläkerahastot?

Nimiä on kerätty kansalaisaloitteeseen, jonka mukaan eläkkeiden tulisi seurata 100%:sesti palkansaajien ansiotason kehitystä. Tämä korottaisi eläkkeitä, koska palkat ovat nousseet nopeammin kuin hinnat. Aloite ehdottaa, että suomalaisten eläkkeitä varten kerätyissä eläkerahastoista otettaisiin varat eläkkeiden korotukseen.

Väestön ikärakenteen muutos asettaa kuitenkin haasteita eläkerahastoille jo sellaisenaan. Vielä 60-luvulla eläkemaksuja maksavia työntekijöitä oli kahdeksan kertaa enemmän kuin eläkeläisiä. Nyt työntekijöitä on enää kolme kertaa enemmän ja tulevaisuudessa vielä vähemmän. Eläkerahastoja on kartutettu sitä varten, että tähän jo kauan sitten ennustettuun muutokseen kyetään varautumaan. Eläkerahastojen tuottoa käytetään jatkossa eläkkeiden rahoittamiseen ja tämän avulla estetään eläkemaksujen jatkuva nousu.

On tärkeää varmistaa, että väestön ikääntyessä varoja on riittävästi eläkkeisiin tulevaisuudessakin, kun maksajia on suhteessa edunsaajien määrään huomattavasti vähemmän. Yksityisen puolen eläkemeno on jo tällä hetkellä eläkemaksutuloa suurempi. Vaje katetaan eläkerahastoista.

Eläkerahastojen kokonaismäärä on noin 180 miljardia, joka voi tuntua suurelta. Eläkevastuu eli se summa, mitä tulevaisuudessa on luvattu eläkkeitä maksaa, on kuitenkin lähes nelinkertainen, noin 700 miljardia. Nyt ja tulevaisuudessa eläkkeet maksetaan suurelta osin työssäkäyvien eläkemaksuilla.

Mitä tapahtuisi, jos taitetusta indeksistä luovuttaisiin?

Mikäli kansalaisaloite taitetusta indeksistä hyväksyttäisiin, eläkerahastot lähtisivät supistumaan. Ensimmäisinä vuosina indeksimuutoksen vaikutus olisi pieni, mutta vähitellen vaikutus kasvaisi lumipallon lailla ja ETK:n arvion mukaan rahastot loppuisivat 2060-luvulla. Tämän jälkeen kaikki eläkkeet pitäisi rahoittaa suoraan työssäkäyviltä kerättävillä eläkemaksuilla. Tämä nostaisi palkasta perittävän eläkemaksun 35 prosenttiin, kun se nyt on 24 prosenttia.

Vaikka maksutaso on eläkeuudistuksen avulla onnistuttu vakauttamaan, tulevat nuorten ikäluokkien maksettavaksi tulevat eläkemaksut tulevat olemaan selvästi korkeammat kuin nykyisten eläkkeellä olevien ikäluokkien maksamat. Lisäksi nuorten ikäluokkien eläkeikä tulee nousemaan lähelle 70:tä vuotta, kun taas nykyiset eläkeläiset jäivät eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Näistä syistä ei olisi oikeudenmukaista kasvattaa nuorten ikäluokkien maksutaakkaa vielä nykyisiä eläkeläisiä hyödyttävällä indeksimuutoksella.

Vaikka eläkkeensaajien toimeentulo onkin parantunut 2000-luvulla, on eläkeläisköyhyys edelleen maassamme vakava ongelma. Pienituloisia eläkeläisiä on edelleen runsaasti. Työeläkeindeksillä ei kuitenkaan ole juurikaan vaikutusta eläkeläisköyhyyteen, koska pienten eläkkeiden indeksimuutokset olisivat hyvin pieniä. Lisäksi pienituloiset eläkeläiset saavat enemmän Kelan etuuksia kuin työeläkkeitä.  Köyhien eläkeläisten kannalta tärkeämpiä toimeentuloon vaikuttavia tekijöitä ovat kansaneläkkeen ja takuueläkkeen taso, eläkeläisten asumistuki ja lääkekorvaukset.

Jaakko Kiander
Johtaja, talous ja eläkepolitiikka
Ilmarinen

>> Katso esitys eläkeindeksistä ja sen muutosten vaikutuksista

 

 
Kategoria(t): Eläke
Avainsana(t): , .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

18 vastausta artikkeliin: “Mikä on taitettu indeksi ja miksi siitä keskustellaan?

  1. Höpö höpö, ei taaskaan mainintaa palkka-indeksin dynaamisista vaikutuksista kansantalouteen eikä muista faktoista. Kannatan lämpimästi palkka-indeksiä eläkkeisiin myös tulevissa vaaleissa.

  2. Olin työelämässä 68 vuotiaaksi pakolliseen eläkeikään asti, yhteensä lähes 50 vuotta vieraan palveluksessa. Eläkkeeni on aika hyvä, suurelta osin viimeisten vuosien suhteellisen suurten eläkekertymien vuoksi. Katson, että monun kuuluu saada aheruksestani ja itseni likoon panemisesta asiaankuukuva korvaus myös eläkevuosina, jos vaikka satun elämään vielä pitempäänkin. Taitettu eläkeindeksi ei vie kykyäni elättää itseäni mutta se ei ole oikeudenmukainen tilanteessani. On turha puhua, että rahaa ei ole sitä on ihan valtavasti ja kerätty nimeonmaan eläkkeitä varten. Kymmeniin vuosiin tehdyillä ennusteilla voidaan päätyä ihan minkälaisiin tulemiin tahansa eikä niillä ole relevansdia.

  3. Kaikkialla työelämässä puhuttiin 70-luvulta alkaen ja ihan viime vuosiin saakka että ”eläkemaksut palkastanne ovat sitä varten että saatte aikananne vanhuuseläkkeet”. Sitä mantraa hoettiin niin että mieleen jäi. Mikä tässä nykyään on mennyt vikaan kun nyt niitä ”minun eläkesäästöjäni” ei tunnu löytyvän mistään. Kuka on kupannut rahat?

  4. Paljonko paremmin elälesijoitukset tuottaisivat pelkkää indeksiä esim. Eurostock 500 verrattuna siihen, että poliittisesti valitut, ylipalkkaiset nk. tulevaisuuden tietäjät niitä hoitaa ja imee kuiviin.

  5. Oliskohan parempi,että joku puolueeton taho tekisi nämä laskelmat ja ottaisi huomioon esim.5 vuoden välein tehtävän indeksin tarkistuksen,180 miljardia on niin paljon ja vuosi 2060 niin kaukana,että kokeiluun indeksin palkkoihin sitomiseen on todellakin varaa,kassa ei tyhjene huomaamatta!

    • Me tuhat euroa kuuk ansaitsevat eläkeläiset olemme työeläkkeet maksaneet turha puhua 2060 vuodesta.meitä ei silloin ole ja nyt nuoret työssäkäyvät maksakoot omat eläkemaksunsa.Eläkemiljardit 180.300 on olemassa riippuu keltä kysyy ja korkotuotto 11miljardia vuosi on käytettävä eläkeläisten hyväksi nyt.Turha puhua kelan etuuksista joilla eläkeläiset pärjää vaikka on olemassa pieni eläke.Kelalta jäähyväislahjaksi luultavasti 20000e kuussa tienaava Hyssälä hokee,että nekin etuudet asumistuet,matkakorvaukset hoitotuet on lopetettava kun rahat ei riitä ja tulee yhteiskunnalle laskua.Kukaan ei sano että eläkeläisille kuuluu kohtuullinen toimeentulo,jonka he ovat työssäollessaan maksaneet.Tämäkö on hyvinvointi suomi.Luulen että terveyspalveluissa käy samoin rahat ei riitä.mutta köyhille on jotain :se on EUTANAASIA.Taitettu indeksi on HETI korjattava ja eläkkeet saatava niin että niillä elää. Koyhyysraja on EUssa kai 1200e nosto kaikille heti siihen aluksi.Mielipiteeni pienituloinen eläkeläinen ja vastalause jotka hokevat että rahat ei riitä.Turhista menoista vähennykset budjettiin ja eläkeläisten kohta kuntoon.Häpeå koko suomelle.

  6. Tilastokeskuksen mukaan kansaneläkkeen tarkistamisen perusteena oleva elinkustannusindeksi on viimeksi alentunut 0,2 prosenttia ja kansaneläke ja siihen sidotut etuudet pienenivät vastaavasti. Samaan aikaan asuntojen vuokrat nousevat vuosittain keskimäärin useita prosentteja. Kiinteistöverot sekä erilaiset terveydenhoitoon ja muuhun elämiseen liittyvät julkiset maksut ja muut menot jatkavat kipuamistaan. On selvää, että eläkeläisten keskimääräinen maksukyky ei ole parantunut indeksinmuutosta vastaavasti. Asia onkin niin että tuo indeksi riippuu siitä, mitä sen koriin on syötetty, ja miltä ajanjaksolta, indeksi lasketaan. Näistä asioista ei juuri puhuta ja niistä on vaikea saada tietoa. Tilastokeskuksen nettisivut näyttävät olevan jumissa. Liekö tarkoituksella.

  7. VEPE
    29.10.2016
    Eläkehaitari on liian leveä 900—10000 tuhansiin. Tuo yläpää voi rauhassa askarrella mihin nyt kannattaa sijoittaa. Eläkehaitarin alapää miettii ostanko lääkkeet ja yritän pärjätä kaurapuurolla.
    Usein näkee mainittavan eläkeiän nousevan 70 vuoteen, mutta en ole huomannut kenenkään muistuttavan, että me 30-40 luvulla syntyneet aloimme työt nuorena.
    Itse mallia -38 aloitin 12 vuotiaana, 65 v saakka. Unohti myös johtaja Kiander.

  8. Kaikki työeläkettä saavat eläkeläiset joutuivat ministeri Mönkäreen aikana kaksinkertaisen leikkauksen kohteeksi. Saimme työeläkkeen, josta oli vähennetty kansaneläkkeen pohjaosa. Mönkäre poisti kansaneläkkeen pohjaosan meiltä, mutta unohti, että se oli jo työeläkkeestä leikattu. Leikkauksen poisto yksinkertaisena eläkkeistämme olisi pohjaosa, silloin noin 350 markkaa, kahdenkymmenen vuoden ajalta yhteensä noin 84.000 markkaa, nykyrahassa noin 14.000 euroa, ja siis myös työeläkkeestä vähennettynä sama summa, yhteensä 18.000 euroa.
    Tämän lisäksi samaan aikaan v. 1996 säädettiin puoliväli-indeksi ja myöhemmin 80/20 indeksi. Näinä kahtenakymmenenä vuotena eläkkeet ovat nousseet n. 30 %, mutta työpalkat n. 50 %.
    Nykyinen taitettu indeksi on epäoikeuden mukainen eläkeläisille.
    Eläkelaitosten laskelmat palkkaindeksin vaikutuksista ovat tarkoituksen mukaisesti lasketut vuoteen 2060. Me suuret ikäluokat olemme varmasti kaikki mullan alla vuosikymmeniä aikaisemmin, siis eläkeläisten määrä dramaattisesti laskee. Miten tämä on otettu laskelmissa huomioon?

    • Onko myös unohdettu että yli satavuotiaita tuskin 2060 elää mlntaakaan enempää kuin nykyäänkään tai jolla olisi mitään merkitystä.
      Minäkin olen sillon 110- vuotias ja takuulla kasvan koiranputkea. Enkä kuulu edes enää suuriin ikäluokkiin.

  9. Sain Valtiokonttorilta eläkepäätöksen ja ihmettelin, eivätkö virkamiehet osaa laskea. Omien laskujeni mukaan eläkkeeni olisi pitänyt olla huomattavasti suurempi. Kun tarkastin Valtiokonttorin laskelman, huomasin, että viisi monivuotista työsuhdetta oli jätetty pois, ikään kuin niistä ei muka olisi kertynyt mitään eläkettä. Kirjoitin eläkkeen laskeneelle virkailijalle: ”Minua ottaa päähän kun näen vääriä numeroita. Voisitteko ystävällisesti laskea uudelleen unohtamatta mitään työsuhdetta.” Sain uuden eläkepäätöksen, joka vastasi suurin piirtein omia laskelmiani. Eläkkeeni nousi noin 500 euroa kuussa.

    On siis mahdollista, että valtion virkamieskin erehtyy, ja jos ei eläkeläinen ole tarkkana, hän joutuu turhaan kärsimään koko loppuelämänsä.

  10. Oikeudenmukaista ja moraalista on että työssäkäyvä ikäluokka maksaa aina pääosan sillä hetkellä maksuunpantavista eläkkeistä. Hyvä että on osa maksuista rahastoitu. Rahastojen ylenmääräinen kasvattaminen tällä tavalla kuin nyt on tehty oli suuri virhe, se näivettää Suomen kansantalouden. Työttömyyden kasvusta suuri osa johtuu tästä kun pääomat ovat siirtyneet ulkomaille ja vieneet työpaikat mukanaan.

    Nyt pitäisi palauttaa indeksi mahdollisimman lähelle yleistä palkkakehitystä. Samalla pitäisi rahastojen avulla keventää kerättäviä eläkemaksuja. Se auttaisi yrityksiä ja toimisi lisäruiskeena talouteen. Rahastojen sijoitustoimintaa pitäisi ohjata enemmän kotimaan investointeihin. Tiet ja radat kuntoon, hidasteiden purku pois keskustoista, vähentää päästöjä sekä kaluston kulumista.

    Olisin jopa valmis harkitsemaan ulkomaisen matkustelun vähentämistä joko lisäverotuksella tai muilla rajoituksilla. Matkustustase olisi saatava kotimaata suosivaksi. Matkailussa karkaa pääomia maasta pois huomattavia määriä, tähän ovat eläkeläisetkin syyllisiä.

    Rahastoille on käymässä 5-10 vuoden kuluessa kuin perunoille huonossa kellarissa, mätänevät sinne. Tulee toinen pankkikriisi ja talous romahtaa ja osakekurssit samoin. Kuka on vastuullinen? Kallispalkkainen eläkeyhtiöiden johto vai poliittiset päättäjät jotka ovat antaneet tämän tapahtua. Asioita voi ohjata vaikka joka vuosi kun ei vaan tee liian suuria ohjausliikkeitä että asiat lähtee käsistä.

  11. Eläkettä kerätään noin 25 % maksetusta palkasta, työssä on oltu 40 vuotta, joku pidenpäänkin, 3000 euron palkasta on kerätty siis 360.000 €,
    tämä sijoitettuna 5 %:n tuotolla (eläkeyhtiöiden keskim. vuosituotto) kasvaa kyseisenä työssäoloaikana sekä eläkkeenmaksuvuosina, yht.70 vuodessa, 1.400.000 €:ksi,
    1700 €:n (n. 55% palkasta) eläkettä riittää siis ainakin kahdelle henkilölle 30 vuodeksi.

    Onko eläkevakuutusyhtiöiden tuottosuhde näin huono? Palkansaaja saa myöhennettynä palkkana siis vain yhden kolmasosan ( 1 / 3 ) eläkesäästöstään.

    Niin, näin nämä ”hallintovirkamiehet” ovat kautta aikojen pitäneet meitä kansalaisia tyhminä.

  12. Mitä ihmettä Kiander tarkoittaa sanomisellaan ”tulevaisuudessa eläkevastuu mikä on luvattu maksaa on 700 miljoonaa”? Missä ajassa? Hamaan maailman tappiin mennessäkö?

    Yleensä vedotaan suurten ikäluokkien kasvattamiin eläkemaksuihin. Tällä kertaa sitä ei Kiander mainitse, koska lienee huomannut, että nuorimmatkin suurista ikäluokista ovat olleet jo vuosia eläkkeellä. Vaikutus päinvastoin pienenee päivä päivältä luonnollisen poistuman kautta. Pullistuma ikäpyramidissa ohenee koko ajan.

    Tulisi huomata, että eläkkeitä on rasitettu ja rasitetaan taitetun indeksin lisäksi muillakin epäoikeudenmukaisuuksilla. Muutama esimerkki: jokin aika sitten eläke alkoi karttua vasta ihmisen täytettyä 23 vuotta, pari vuotta sitten hallitus leikkasi eläkeläisille kuuluneen korotuksen perustellen sitä sillä että eläkkeet olisivat nousseet liikaa, isoja eläkkeitä rasitetaan 6% ylimääräisellä raippaverolla, jne.jne.

    Miksi eläkeyhtiöt eivät tee täsmällisiä laskukaavoja, joista voisi muuttujia vaihtelemalla kuka tahansa päätellä tulevaisuuden eläkekertymiä? Tähän asti on nähty ja kuultu vain ylimielistä viisastelua. Eläkerahastot ovat kasvamassa järjettömiin summiin, jos uskotaan kansanliikkeen laskelmia. Eläkkeisiin niitä ei koskaan tarvita. Onko niin, että näitä rahoja kerätään valtion kriisirahastoksi, jotka otettaisiin ”lainaksi” esim. sotatilan aikana? Jos näin Venäjän tavoin toimitaan, niin miksei sitä kerrota kansalle? Monet sen hyväksyisivät.

    • Samaa olen ihetellyt, eli mitä tuo 700 miljardia tarkoittaa? Toinen, mihin ei ole löytynyt vastausta, on kysymys siitä, mihin asti rahastoja kasvatetaan? Onko jokin katto olemassa – koska rahastossa on tarpeeksi rahaa? Vai onko tiedossa jokin vuosi, ehkä tuo 2060, jolloin kartuttaminen loppuu? Onko totta, että nyt, parhaillaan, jolloin suuret ikäluokat ovat jo eläkkeellä, rahastojen tuottoa ei käytetä kokonaisuudessaan eläkkeiden maksuun? Vaan siis lisätään pääomaan korkoa kasvamaan. Onko tarkoitus, että nuorille koittaii jossain vaiheessa meidän jo kuoltuamme aika, jolloin työeläkemaksut voitaisi kokonaan poistaa? Vai uskotaanko, että nuoret eivät pysty maksamaan? Mihin ennusteisiin se perustuisi?

    • Ilmarinen viestintä

      Tervehdys Ilmarisen viestinnästä! Jaakko on matkoilla mutta vaihdoimme pari sanaa hänen kanssaan tästä. Tuo eläkevastuu on nykyarvo kaikista karttuneista eläkeoikeuksista (eli mitä on luvattu maksaa nykyisille eläkeläisille ja työssä oleville). Summa on 700 000 miljoonaa eli 700 mrd. Se on laskettu eliniän odotteen mukaan.
      Nykylaskelmien mukaan nuorten eläkemaksut tulevat tosiaan olemaan huomattavasti korkeammat. Maksun laskeminen ei ole näköpiirissä koska eläkeläisten määrä kasvaa koko ajan suhteessa työssäolijoihin.

      • Työväki vähenee mutta eläkeläiset vähenee moninkertaista vauhtia työtätekeviin nähden
        Millä sitten perustellaan eläkeyhtiöiden miljardivarallisuutta ja ketä varten se sitten on varattu vai yhtiöiden palkkamenoihin ?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *